Esittelin jo kuukauden alkupään ja tyhjän talon kulutuslukemia tässä linkissä:
Ehdin siis silloin saatavilla olleen tiedon perusteella päätellä ja laskeskella, että tyhjä talo olisi kuluttanut 8 kWh vähemmän sähköä verrattuna siihen, että talo on asuttuna. Nyt tällä hetkellä olevan tiedon valossa en uskalla olla tuosta 8 kWh:n erosta enää niinkään varma. Toki selvää on edelleenkin se, että tyhjä talo vei vähempi sähköä, mutta mikä on oikea erotus normaalitilanteeseen, niin sitä en osaa nyt ihan varmaksi sanoa. Sillä jos erotus olisi johtunut pelkästään siitä, että talo jäi tyhjilleen, ja kulutus putosi 8 kWh per vrk, niin silloin vastaavasti kulutuksen olisi pitänyt lisääntyä 8 kWh, kun talossa taas oltiin paikalla. Eikö vain?
No ei se kulutus kuitenkaan lisääntynyt muuta kuin 3,2 kWh - joten nyt ainoa johtopäätös, minkä uskaltaa tehdä on se, että tyhjän talon kulutus oli pienempi, ja ero oli jotain 3 - 8 kWh:n väliltä. Yksi lisäsyy saatuun tulokseen on voinut olla sekin, että kesää kohden mennään, ja siinä samalla sähkönkulutus pienenee päivä päivältä ja säännöllisen epäsäännöllisesti ihan muutenkin, niin että pienenevä tendenssi on ihan selvä koko kuukauden ajalta, niin kuin alla olevasta pylväiköstä voi nähdä. Eli vähän reilusta 40 kWh:n vuorokausitasosta on lähtenyt maaliskuu liikkeelle, ja noin 25 kWh:n vuorokausitasolle ollaan tultu. Samalla, kun sähkönkulutus on laskenut, niin ulkolämpötila on noussut - mikä sekin näkyy tästä alla olevasta kaaviosta:
 |
| Talo Rautio: Sähkönkulutus maaliskuussa 2016. |
Toinen asia mitä tyhjän tai asutun talon lisäksi olen myös yrittänyt selvittää, on ilmavesilämpöpumpun vaikutus sähkönkulutukseen. Ensin me asuttiin lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 pelkän suorasähkön varassa, ja nyt 21.10.2015 lukien talossa on ollut myös ilmavesilämpöpumppu. Ja kyllä se selvästikin jotain vaikuttaa. Uskoisin tähänastisten kokemusten perusteella, että sähkönkulutuksesta on "kadonnut jonnekin" noin 25-30%. Ja nytkin pitkin maaliskuuta on tullut koko ajan uusia alarajaennätyksiä vuorokausikohtaiseen sähkönkulutukseen.
Yhteensä sähköä kului nyt maaliskuussa 986 kWh. Vastaava lukema vuotta aiemmin maaliskuussa oli 1446 kWh. Ero on selvä, eli kulutuksesta on jonnekin "hävinnyt" 460 kWh eli 31,8%. Näin siitäkin huolimatta, että maaliskuu oli vuosi sitten lämpimämpi - silloin kuukauden keskilämpötilaksi Vantaalla tuli + 2,0C. Nyt kevät on viime vuoteen verrattuna perässä, ja tämän kuun keskilämpötilaksi tuli +0,0C eli eroa ulkolämpötiloissa on 2 astetta.
Myös maaliskuun 2016 sähkönkulutus sinänsä kolkuttelee alarajaennätyksiä sekin. Koko asumisajan alhaisin sähkönkulutus kuukausitasolla mitattiin viime vuoden heinäkuussa. Silloin sähköä kului 981 kWh, ja nyt siis tämän vuoden maaliskuussa lämpöpumpun avulla päästiin lähes samalle tasolle, kun sähköä kului 986 kWh eli 5 kWh enemmän. Toistaiseksi viime heinäkuun alarajaennätys jäi kuitenkin vielä voimaan.
 |
| Talo Rautio: Kuukausittaiset sähkönkulutukset 2014 vuoden alusta lukien. |
Yllä olevassa kaaviossa on vaaleansinillä pylväillä rakennusaikaista sähkönkulutusta. Sille tasolle pitäisi päästä, jos talossa on ihan vaan "peruslämmöt" päällä, eli sen verran lämmintä, ettei jäätymisvaaraa ole. Tummansiniset pylväät 3 kpl vuoden lopussa kuvaavat asumisaikaista (suora)sähköä, ja samoin kaikki punaiset pylväät vuoden 2015 osalta marraskuulle asti. Vuoden 2015 kahden viimeisen punaisen pylvään aikana oli jo lämpöpumppu, mutta ei se vielä syksyllä 2015 mitään säästöä tuonut. Marraskuussakin 2015 sähköä meni enempi mitä vuotta aiemmin.
Joulukuussa (ilmeisesti olin tehnyt jotain pieniä säätöjä? En enää muista...) säästöä alkoi jo tulla, ja sama kehitys jatkui helmi-maaliskuussa 2016. Tammikuu 2016 oli kuitenkin poikkeuksellisen kylmä, ja silloin sähkönkulutus oli ihan omaa luokkansa. Ja lämpöpumppukin oli noin puolet ajasta seisahduksissa. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin sähkövastukset olivat tammikuussa päällä 251 tuntia, eli noin 11 vuorokautta.
Tässä(kin) kohtaa voidaan taas kysyä, että no - kannattiko ilmavesilämpöpumppu hankkia? Maksaako se itse itsensä takaisin? Jos maksaa, niin missä ajassa maksaa?
Investointi siis maksoi asennettuna 8600,00 euroa - sisältäen arvonlisäverot yms. Ennen asentamista 12 kuukauden sähkölasku oli ollut 17162 kWh. Se määrä sähköä maksoi 1887,74 kWh. Jos lämpöpumpumpulla (optimistisesti laskien) saadaan tästä määrästä 30% pois, niin vuosittainen säästö euromääräisesti on silloin 566,32€. Jolloin investointi on kuolettanut itse itsensä noin 15 vuoden aikana. Ja jos lämpöpumpun oletettu elinikä on noin 40000 tuntia eli noin 17 vuotta, niin silloin aika tiukille kyllä vetää, että saako tästä omansa pois, mutta näillä näkymin saa.
Mikäli energian hinta pitkässä juoksussa nousee (niin kuin lämpöpumpun myyjät pontevasti aina muistavat mainita), niin silloin takaisinmaksuaikalaskelmat tottakai paranemat, jos hintojen nousu on todellista, eikä pelkästään inflaatiosta johtuvaa. Nyt neljän viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on kuitenkin ollut koko ajan jatkuvassa laskussa.
Mutta mikäli lämpöpumpulla ei saadakaan kuin 25% vuosittaisesta sähkölaskusta pois, silloin vuosisäästöksi jää vain 1887,74€ x 25% = 471,94€. Ja takaisinmaksuajaksi tulee yli 18 vuotta. On vähän epävarmaa, että kestääkö laite näin kauaa....? Ja tuleeko matkan varrella myös huoltokustannuksia?
Toistaiseksi olen selvinnyt kaikesta vielä ihan itse ja omin avuin, ja nyt on itselläni vielä sekin hyvä puoli, että upo-uudessa laitteessa on vielä 2v takuut päällä. Eli jos jotain tulisi aina voisi soittaa laitteen myyjälle. Ja on lämpöpumppu nytkin jo "kaatunut" kaksi kertaa, viimeksi eilen, jolloin seuraus oli se, että lämmin vesi oli kokonaan loppu, kun pumppu oli häiriöilmoituksen johdosta jäänyt seisomaan. Sain sen kuitenkin taas käyntiin vanhalla kikalla, eli otin sähköpääkeskuksesta lämpöpumpun virrat hetkeksi pois, ja siitä se sitten taas lähti nousemaan ylös, ja toimii taas ihan normaalisti. Käyttökatkos oli kuitenkin niin lyhytkestoinen, että lämpimän veden puuttumista ei ehditty vielä huomata (muuta kuin lämpöpumpun näytöltä).
 |
Toimintahäiriöstä johtuen varaajan lämpötila laski +26C asteeseen.
Sähkövastukset ei kuitenkaan vielä olleet menneet päälle, mutta lähellä oli.
|
 |
Ensi apuna sulake pois päältä, ja lyhyen sähkökatkon jälkeen lämpöpumppu
taas käynnistyi. Oikeassa alakulmassa alta lukien menovesi varaajalle oli
aluksi +28C (varaajan lämpötila samaan aikaan +26C), keskimmäinen ikoni
tarkoittaa, että ulkoyksikön propelli pyörii ja ylin ikoni ilmoittaa, että
kompura käy. Tavoitelämpötila varaajassa on +56C astetta.
|
No entä olisiko sittenkin vaan kannattanut laittaaa maalämpö, niin kuin alkuperäinen suunnitelma olikin, että maalämpö laitetaan jo rakentamisen aikana?
Jos olisin maalämmön laittanut, sitten tuohon luvun 8600€ paikalle pitäisi laittaa ihan toinen luku, eli maalämpö olisi silloin saatujen tarjousten perusteella tullut maksamaan likemmäs 20.000 euroa. Toki se olisi ollut nyt viiime tammikuussa parempituottoinen, koska ilmavesilämpöpumppu menee kovissa pakkasissa pois päältä (jos lämpötila laski -17C alle pumppu sammutti itsensä, eikä sen hyötysuhde varmaan -15C kohdallakaan kovin kummoinen ole, vaikka meillä pumppu kävi siinä kohdassa yhtä päätä ja yötä päivää). Kesällä tilanne on ymmärtääkseni toisinpäin.
Kesällä esim. meillä ilmavesilämpöpumpun lämmönlähde eli ulkoilma on hyvinkin +20C astetta lämmintä. Mutta maalämpöpumppu joutuu kesälläkin ottamaan kaiken lämpönsä "vaikeimmasta paikkaa" eli noin 150-200 metriä maan alta, jossa lämpötila silloinkin on vain noin +7-8C. Eikä se siis kovin tehokasta ja järkevää ole noissa olosuhteissa, jos ajatellaan että helpomminkin sen lämmön kesällä saisi. Tietysti tuossa kesän kovimmilla helteillä maalämmöstä on se hyöty, että talon jäähdytys tulee maalämmössä "kaupan päälle" eli käytännössä ihan ilmaiseksi, mutta tarvitaan tarvitaan kesällä myös lämmintä käyttövettäkin.
Ehkä maalämmön hyvänä kaverina voisi olla aurinkolämpöpaneelit, joilla kuuman käyttöveden saisi tehtyä aina kesäisin (eikä se edes maksa paljon, muutamalla tonnilla saa). Silloin maalämpöpumppu säästyisi, jos sitä ei kesällä jurnuteta pelkän käyttöveden takia lyhyttä pätkää. Lämpöpumpun kompurat ei nimittäin tykkää lyhyestä käyntiajasta.
