Suihkulähde valmis

Suihkulähde on nyt valmis. Tai ainakin melkein valmis, sillä aina jokusen koristekiven voi johonkin vielä lisätä. Samoin yksi valo vielä puuttuu, eli toinen traktorin renkaista on tällä hetkellä vielä ilman valoa.

Suihkulähde on ollut tähän asti aina sellainen väistyvä projekti, joka on antanut tilaa muille kiireille, ja on edistynyt sitten taas joskus kun aikaa ja innostusta on ollut. Suihkulähde on ollut myös suuritöisin urakka puutarhassa, ja paljon työläämpi kuin esim. valaistun kukkapenkin eli kukkaistutusaltaan rakentaminen betonikivistä on ollut. Sydämen muotoinen suihkulähde on ollut myös pihan viimeisenä rakennelmana se, joka on syönyt sisäänsä kaiken mahdollisen ylijäämän putken pätkistä, tiiliskivistä ja erilaisista kivenmurikoista alkaen. Se ylijäämä mitä vielä jäi, kuluu avo-ojan penkereen viimeistelyssä.

Suihkulähteen suunnittelussa ei myöskään ollut mitään rakennuspiirustuksia, joten lopullinen lopputulos oli vähän epäselvä itsellekin, joskin selvä visio tai tavoitetila tietysti olikin mielessä koko ajan.

Suihkulähde koostuu siis kahdesta traktorin takarenkaasta. Alun perin ajatus oli laittaa mukaan mukaan vielä eturenkaatkin, mutta kun ne eivät luontevasti mukaan mahtuneet, niin ne jäivät sitten pois. Traktorin renkaat on ne samat, mitkä oli traktorissa silloin alla, kun talon rakentamisessa tarvittavia puita ajettiin metsästä metsätien varteen. Nyt nämä sileäksi ajetut renkaat ovat sitten muistona pihassa ja osana suihkulähdettä. Suihkulähteessä on myös kiviä ja matkamuistoja eripuolilta maailmaa, mm. simpukankuoria Espanjan Fuengirolasta, valkoisia kiviä, joita olen sukeltanut Välimeren pohjasta Kroatiassa, ja on mukana muutama palanen Saana-tunturiakin.

Nämä edellämainitut kaikki ovat "koristekivinä", mutta eniten ehkä rakentamisessa on ollut apua meren sileiksi hiomista littuskaisista kivistä, joita olen itse poiminut Gotlannista Lickershamnin rannasta - ihan siitä saaren suurimman raukin eli Jungfrun edustalta. Nämä yhdistettynä liuskekiviin antoi vesiputouksen rakentamiseen aika hyvät rakennuspalikat. Liuskekivet yhteensä 6 m2 ostin Espoon Kivikopla Oy:ltä (Oriveden sisua, paksuus 10-30mm), mutta pyöreitä littuskaisia kiviä Gotlannista ei täällä myydä, eikä myydä Gotlannissakaan, niitä saa vain merenrannasta ja silloinkin vain itse poimien.

Suihkulähteeseen kannattaa asentaa valot. Pimeässä se näyttää aivan erilaiselta kuin päivän valossa. Suihkulähteeseen myös kannattaa asentaa enempi kuin pelkästään yksi pumppu, jolloin lopputulos on aina erilainen - riippuen siitä, montako pumpuista on sillä hetkellä käytössä.

Omassa suihkulähteessäni on 4 pumppua, joista yksi ja pienin pumppu tuli suodatin setin mukana. Se siis kierrättää vettä suodattimen läpi, mutta koska virtaama on noin 10 litraa minuutissa ja sähkönkulutus silloin vain 25 wattia, niin tästä pumpusta tuli suihkulähteelle "jatkuvakäyntinen" peruspumppu, joka pitää yllä vaimeaa taustasolinaa, ja pelkästään silläkin jo suihkulähde on aika näyttävän näköinen.

Tämän lisäksi suihkulähteessä on kuitenkin vielä toinenkin puropumppu, joka on Uppopumppu DP 252 biltemasta. Se on paljon suodatinpumppua tehokkaampi, ja sen avulla suihkulähteen 2 vesiputousta saavat todella reipasta lisävauhtia. Tämä pumppu käy ajastimella niin, että se on aina varttitunnin päällä, ja sitten se huilaa varttitunnin (jolloin vettä kierrättää pelkästään suodattimen pumppu).

Näiden lisäksi suihkulähteessä on 2 kpl Elimax 6000 suihkulähdepumppuja - yksi kummassakin traktorinrenkaassa. Nämä suuritehoiset pumput vastaavat ylössuunnatun suihkun syntymisestä. Tähänkin tuli pumpun mukana useita erilaisia suihkusuuttimia, jolla suihkun saa eri muotoiseksi. Lisäksi Elimax 6000 on samalla myös puropumppu, ja puroon eli letkuliittimelle ja suuttimelle menevää veden virtaussuhdetta voi vipuvarresta kiertämällä portaattomasti säätää.

Minulla Elimax 6000 pumppujen puropumppupuolet toimivat toinen toisiaan vastaan. Alemmassa renkaassa oleva pumppu pumppaa vettä ylempään renkaaseen - jolloin vastaan tuleva puro kasvaa ja yltyy uuden virtaaman suuruiseksi, paitsi jos interaktiivisena ja liiketunnistimella toimiva "letkutonttu" kytkeytyy päälle, niin silloin ylärenkaasta lähtee tontun kädestä kaarella vesisuihku alempaan renkaaseen.

Näin suihkulähteessä on siis päällä joko yksi suodatinpumppu (aina), tai kaksi suodatinpumppua (joista toinen on aikaohjattu, ja välillä 15min päällä ja 15min sammuksissa). Jos alemman renkaan Elimax on yksin päällä ja jos se pumppaa vettä ylempään renkaaseen, silloin ylemmästä renkaasta valuva puro yltyy, ja alemman renkaan puro kuihtuu lähes kokonaan. Kunnes tonttupatsas ryhtyy liiketunnistimella töihin jonkun katsojista kävellessä riittävän lähelle, niin sen jälkeen tilanne palautuu taas takaisin normaaliin.

Normaalisti 3 lisäpumppua ovat aina pois päältä, jos puutarhassa ei oleskella ja kun oleskellaan, nämä 3 lisäpumppua saavat katkaisijasta kääntämällä virran, jolloin yksi toimii aina, yksi toimii ajastimella ja yksi liiketunnistimella niin, että suihkulähde on myös interaktiivinen. Ja minusta erittäin hauska niin - varsinkin pikkulasten mielestä, kun kättä heilauttamalla tai vähän juoksemalla saa aikaan näkyvän muutoksen.

Katsotaanpa pari videota tässä kohtaa, niin näin tekstinä ollut selostus vähän konkretisoituu, ensin suihkulähden yhden pumpun varassa ja alemmassa videossa on kaikki pumpun töissä:

Ja tässä vielä yövalaistuksessa otettu video loppuun:

Valokuviakin on tietysti tullut otettua - varsinkin nyt, kun kaikki on valmista. Tässä muutamia kuvia:

Eka kuva hetkellä, jolloin kaikki oli valmiina. Että tämmöinen siitä nyssit tuli.

Koko viherpiha ja kokonaisuus yläkerran parvekkeelta kuvattuna.

Sydämen muotoisen suihkulähteen kärjessä on sydämenmuotoinen luonnon-

kivi, joka on punaiseksi maalattu. 

Liuskekivet vesiputouksessa. Näyttää hienolta erityisesti pimeällä ja valaistuna.

Täystehovaihe 4 pumpulla yövalaistuksessa. Eli molemmat suihkut päällä

ylöspäin ja molemmissa puroissa isompi virtaama päällä.

Sama kauempaa.

Pöllöpatsaan kupissa Fuengirolasta tuotuja Välimeren kiviä ja simpukoita.

Traktorin rengasta kiertää keltaisen sähkökaapelin suojan

sisällä LED-nauha, joka värjää veden keltaisella värillään.

Toinen traktorin rengas on vielä ilman valoa. 

Suihkulähdettä tai pihalampea rakentaessa joutuu ensikertalaisena opettelemaan aika paljon kaikkea uutta, mm. vesibiologiaan liittyen. Jotta vesi pysyisi kirkkaana ja puhtaana, tarvitaan suodattimen lisäksi zeoliittiä ja allassubstraattia. Näistä ja monista muistakin hyvistä vinkeistä enempi täällä toisen bloginpitäjän pihalampiprojektissa:

http://kissankapala.blogspot.com/2016/07/piha-altaan-rakentaminen-ja-kustannukset.html

Noin yleensä ottaen vesiaiheisiin liittyen kovin paljon ei ole blogeja ja hyvää kokemusperäistä tietoa vielä tarjolla. Tai sitten en ole itse löytänyt, mutta jos joku muu löytää - minullekin saa toki vinkata, niin luen sitten itsekin. Tässä kuitenkin vielä toinen tosi hyvä linkki esim. pihalammen ja puron rakentajalle:

http://kurunrinne.suntuubi.com/?cat=10

Kannattaa muuten kurkata tuo Kurunrinne. Lopputulos oli heillä tosi upea!

Kolmas koekäyttö suihkulähteellä

Kokonaisuus alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Ja kun mitään "rakennuspiirustuksia" suihkulähteen rakentamisessa ei ole koskaan ollutkaan, niin lopullisesta lopputuloksesta kukaan ei tiedä mitään, ennen kuin kaikki on saatu valmiiksi.

Vielä pitää tehdä valmista pintaa lisää ja suihkulähde hukkaa vielä vettä pärskeinä ja ohivuotoina, joita pitää saada vähennettyä. Sen jälkeen homma on aika valmis. Tällä hetkellä koekäyttö näyttää videona tältä:

Valokuvina taas tämän hetkinen tilanne näyttää tältä:

Tonttu suihkuttelee. Myös tontin jalkojen alla kulkee pieni puro traktorin

renkaasta toiseen traktorin renkaaseen.

Suihkulähde pihan perällä. Pulputus kuuluu hyvin koko pihalle.

Koko kokonaisuus on sydämen muotoinen. Suihkulähteessä olevan puulavan

alla on sadevesitynnyri, jossa on piilossa pumput ja tynnyrin vieressä (myös

piilossa) on kaikki sähköjohdot.

Sama kauempaa ja järjestyksessä vasemmalta oikealle: Vasemmalla autopiha,

josta käynti portista ja kukkapenkkien välistä viherpihalle. Kauimmaisena

pihan perällä merikontti, jossa takana räystään alla polttopuut, kontin sisällä

verstas ja työkalut, ja pihan puoleisen räystään alla kuivuu pyykit. Seuraavana

suihkulähde, ja aivan oikealla meidän "seinänaapuri" eli naapuritalon tiiliseinä,

joka on aivan tontin rajassa kiinni.

Koekäyttö jatkuu suihkulähteellä

Taas vähän edistymistä suihkulähdeprojektissa. Toistaiseksi kaikki sujuu, eikä ole vielä tullut takaiskuja. Esimerkiksi suunnitteluvirheitä, jolloin jotain joutuu purkamaan, että asiat toimisi. Tässä kuvallista kerrontaa:

Toiselle eli alemmalle traktrorin renkaalle pohjatyöt menossa.

Vanerilevyn ja vatupassin avulla renkaan kallistukset kuntoon.

Ensimmäiset kukat suihkulähteellä. Kukkaruukun pohjana on betonilohkare,

joka kuului vanhalle talolle ja on lohkaistu siitä sokkelista, joka löytyi

omalle talolle monttua kaivettaessa.

Puron rakentamista. Puro päättyy tynnyriin, ja "ongelma" tai miettimisen

paikka oli se, että miten puro tai puron pohjana oleva muovi osaa mennä

tynnyrin reunan yli? Ilman että siihen muodostuisi ajan oloon kuoppa,

joka alkaisi vuotaa molemmilta reunoiltaan? Ratkaisuksi tuli vanha risa

lasten pulkka josta nokkapala ohjaa vedet tynnyriin. Eikä valu vesi tynnyrin

ulkopuolelle.

Kas näin se sitten muodostuu. Puron pohja nimittäin. Kallistuksia kuntoon

pitää laittaa tässäkin työssä.

Sitten alemmasta renkaasta tulevalle purolle muovia pohjaan.

Seuraavaksi voidaan rengas laittaa paikoilleen. Tasoitusta vielä kivituhkalla.

Vielä muutama sana mitoista. Jos traktorin rengas on

halkaisijaltaan 150 cm, tarvitsee allaskumin olla

vähintään 310 cm. Jos ei se ole allaskumin reunat kaatuvat

renkaan sisään, ja vesi pakenee.

Allaskumi 310 cm ja toiseen suuntaan vähän pidempikin.

Siitä ylijäämästä saa sitten tehdä lyhen puron pohjan

renkaiden väliin.

Ja nyt molemmat suihkulähteet koekäytössä. 

Ja nyt suihkulähteiden välissä myös vesisuihkua kädessä pitävä tonttu. 

Eka vesitesti suihkulähteellä

Suihkulähteen rakentaminen vanhoihin traktorin renkaisiin on taas edistynyt, ja nyt pääsin jo ensimmäiseen vesitestiin saakka. Mutta otetaanpa nyt muutama työvaihekuva vielä ennen sitä. Ja viikko sitten olin päässyt tähän vaiheeseen:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2018/05/suihkulahde-projekti-etenee-taas.html

Sen jälkeen yläaltaan perustukset ovat täydentyneet ja nousseet tällä viikolla jo lähes "harjakorkeuteen", jolloin huipulle on pitänyt nostaa aika usein traktorin rengas jo malliksi, niin että näkee miten se sinne asettuu. Kas näin:

Rengas paikoillaan.

Sen verran tuo traktorin takarengas painaa, että sen jatkuva nostelu alkoi

käydä vähän voimille, joten askartelin vanerilevyn kappaleista vastaavan

kokoisen kiekon, jota oli paljon kevyempi nostella.

Ja näin vanerikiekko ajaa saman asian ja sitä on helpompi liikutella kuin

itse traktorin rengasta. Kivet siis pitää saada tasaisesti kantamaan tuolla

kiekon alla. Hiekkapeti tietysti hoitaa loput, mutta hiekkapeti on tarkoitus

saada mahdollisimman ohueksi. Ettei se valu pois.

Tässä etuseinän louhoskiviä, joita pitkin veden on tarkoitus valua sitten,

kun kaikki on valmista. Kivet ovat takaa kiinni toisissaan betonilla, mutta

etureunoissa betonia ei näy. Pelkkä kivi on sillä tavalla kauniimpi.

Sydämen toinen puolisko alkaa jo täyttymään ylijäämäkivistä ja betoni-

lohkareista aika mukavasti. Ainakin tästä tulee vahvaa tekoa, eli kestäisi

auton törmäykset hyvin ja ei tämä välttämättä pahasti rikki menisi sittenkään,

jos ajettaisiin yli vaikka panssarivaunulla... :-) Kivien välissä menee

putkia sähköä ja vesipumpun letkuja varten.

Sitten kivien väleihin soraa.

Sama toisesta kuvakulmasta.

Ja soran päälle kivituhkaa.

Sitten onkin jo aika nostaa traktorin rengas lopulliselle paikalleen.

Rengas kallistaa hieman kaivolle päin, jotta vesi osaa mennä oikeasta kohtaa

reunan yli.

Sitten lisäsin sisäreunan sisäpuolelle vielä vähän pieniä kiviä ottamaan

hiekan tai siis kivituhkan painetta vastaan.

Ja sitten sen jälkeen täytin sisäpuolen reunoille asti kivituhkaa täyteen.

Kivituhkan päälle tuli suodatinkangas, ettei allaskumia vasten osuisi mitään 

teräviä kiven särmiä.

Sitten ei muuta kuin allaskumi renkaan päälle ja kokeilemaan miten rengas

täyttyy vedellä.

Rengas täyttymässä vedellä.

Ja lopulta vesi valuu renkaan yli kivilouhosta pitkin laastikaukaloon.

Kaukalosta leikataan reunat matalaksi, ja kaukakon pohjaan tehdään reikä.

Reiästä vesi menee alla olevaan tynnyriin, jossa on suodatinlaitteet ja 

pumppu, joka pumppaa veden takaisin renkaaseen. Rengas ympäröidään

kivillä niin, että sitä ei näy, tai ei ainakaan paljon näy. Eikä tuo vettä
keräävä laastikaukalokaan näkyville jää. Se täytetään kivillä, ja kivien
välistä vesi osaa mennä sinne minne pitääkin eli alla olevaan tynnyriin.

Tässä vielä lopputilanne Youtubessa videona:

Ekan vesiputouksen runko

Suihkulähdeprojektissa on taas menty eteenpäin. Se on ollut vähän sellainen luppoaikojen työ, joka etenee aina jos ja kun aikaa on. Nyt kuitenkin ensimmäisen vesiputouksen runko alkaa jo hahmottua.

Tämän hetkisessä suunnitelmassa suihkulähteeseen tulee kaksihaarainen puro. Toinen on lyhyt, siinä on vain yksi korkea putous, joka alkaa traktorin renkaan reunasta, ja putoaa suodaan alas.

Toinen puronhaara on pidempi ja loivempi. Se on toisen sydämenpuoliskon kautta (sinne tulee matkalle toinen traktorin rengas) kiertävä pidempi puro, jotka molemmat päätyvät veden kokoajana toimivan laastilaatikon pohjan kautta metalliseen vesiränniin, siitä esisuodattimeen, ja sitten varsinaisen suodattimen ja suodatin pumpun kautta taas uudelle kierrokselle.

Nyt tänään korkean putouksen runkorakenne (joka jää louhekiviä lukuun ottamatta kokonaan piiloon) näyttää tältä:

Isoja louhekiviä rinnakkain. Näiden alaspäin viettäville pinnoille
pitäisi kaapata traktorin renkaan reunalta yli valuva vesi.

Sama lähempää.

Louhekivien alle tulee laastilaatikko, jonka reunoista noin 20cm leikataan
pois. Jäljelle jää laastilaatikon pohja noin 5cm korkeilla reunoilla.
Laastilaatikon pohja ja ympärykset täytetään kivillä niin, ettei siitä jää
mitään näkyville. Laastilaatikon pohjaan tulee sopivaa kohtaan reikä
niin, että sitä kautta vesi valuu laatikon pohjasta läpi, ja suoraan
sadevesitynnyrissä olevaan syöksytorveen, jonka alapäässä on esisuodatin.
vesitynnyri

Louhoskivet takaa päin eli tulevan traktorin renkaan "alta" kuvattuna.
Tämä puoli jää siis vallan piiloon. Jotta kivipenger ei sortuisi, tämä
puoli valetaan betonilla kiinni ja multaa päälle painoksi. Tässä kohtaa
puron virtaama on louhoskivien viisteisillä pinnoilla niin suoraan
alaspäin, että tämä puro ei välttämättä kaipaa allaskumia lainkaan.
Vesi osaa muutenkin mennä tranktorin renkaan reunalta laastilaatikon
kautta sadevesikaivoon.

Putouksen runko sivulta katsottuna. Ylijäämä harkot ovat hyviä rakennus-
palikoita. Ne eivät erityisen helposti lossaa alas, ja niiden eteen on helppo
betonilla kiinnittää pyöreitä luonnonkiviä. Betoni siis nappaa harkoissa
oleviin aukkoihin hyvin kiinni.

Sama viritelmä vielä yleiskuvassa. Tässä näkyy taustalla sydämen
oikean puoleinen kaari, joka vielä vahvistetaan sisäpuolelta betonivalulla.
Ei nuo muurikivet irtonaisina paikallaan pysyisi. Kaaren sisään tulee
se kaikkein ylimmälle tasolle tuleva traktorin takarengas,
jonka sisään tulee vesiallas.

Tällä hetkellä siis tällaiset suunnitelmat. Suunnitelmat saattaa matkan varrella mahdollisesti ja tarvittaessa vielä vaihtuakin, koska mitään rakennuspiirustuksia ei ole olemassa... :-)

Allasmuovin kokeilua

Ostin 2x3 metrisen palan 0,5 millin allasmuovia Tuusulan Kodin terrasta. Sen avulla sain katsottua, mikä on optimaalinen mitta allaskumille, jotta osaan tilata sen sitten oikeilla mitoilla.

Testaus alkamassa.

Allasmuovi vedetty renkaan päälle. Traktorin renkaan korkeus on
150cm ja leveys 30cm. Allasmuovi on 2m x 3m.

Tässä lopputulos. Ei tarvinnut edes täyttää vedellä, koska heti näkyy, että
2 metrin leveys ei riitä. Muovi ei nouse kapeammalta kyljeltään lainkaan
renkaasta pois, jolloin rengas ei täyty kokonaan. Vesi falskaa pois noista
muovin kapeimman kohdan koloista.

Lopputulos - renkaalle tarvitaan 3x3 metrisiä allaskumin palasia. Silloin allaskumi kiertyy koko renkaan ympäri, ja laskeutuu vielä renkaan ulkopuolelta maahan saakka niin, että rengasta ei näy lainkaan.

Renkaan ulkopuolella alas laskeutuessaan allaskumista ei enää ole hyötyä veden eristyksessä, mutta se tarjoaa näkösuojaa letkuille ja sähköjohdoille, jotka täytyy saada vietyä renkaan sisään. Samoin kun renkaasta lähtee puro, täytyy renkaasta tuleva kumi saada puron kumin päälle, ettei yhdistelmä falskaa renkaan reunalta.

Nyt sitten allaskumia tilailemaan... Toki tälle allasmuovillekin käyttöä löytyy, ei tämä hukkaan mene. Ja tuntuu aika vahvalta käteen tämä muovikin. Mutta sille tuleva takuuaika on vain 10v. Allaskumin takuuaika on 30v. Ja nyt kun vesimassa on "ylhäällä", eikä montun pohjalla, niin vesieristeen toimivuus on aika tärkeä juttu.

Konehuone valmis

Suihkulähdeprojekti etenee. Ehkä sekin vielä joskus valmistuu, vaikka välillä tuntuu samalta kuin talonrakentamisessakin, että tuleeko tästä valmista ikinä?

Sain tänään vesipuolen konehuoneen valmiiksi ja paikoilleen. Sähkökaappi puuttuu vielä, ja sen paikkaa pitää vielä vähän miettiä. Suihkulähteeseen tulee siis kahta sähköä, valaistukseen tulee muutaman voltin matalajännitteistä sähköä, mutta pumpuille tulee 230V normaalia sähköä.

Se konehuone on siis maahan upotettu 300-litran sadevesisaavi, jonka sisään tulee pumput ja suodattimet. Sieltä pumput sitten nostavat suodattimen läpi suodattuneen veden uuteen kiertoon eli näkyville maan pinnalla oleviin traktorin renkaisiin. Konehuone itsessään ei näy, ja se on samalla myös ylijäämäveden eka varasto. Mikäli se täyttyy, siitä lähtee sitten ylivuotoputki nurmikon yli salaojakaivoon, ja siitä eteenpäin salaojapumpumpulle.

Konehuone on saavissa kannen alla, ja tynnyrin muovikannen päällekin tulee vielä jotain vahvikkeeksi, esim. terassilaudoitus tai jotain. Eihän tuo sadevesisaavin kansi esim. askelta kestä, jos joku epähuomiossa päälle astuisi.

Tässä on vielä aiempia päivityksiä aiheesta, että mitä tässä projektissa on tapahtunut jo aiemmin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/07/suihkulahde-alkaa-hahmottua.html

Nyt näyttää tällä hetkellä tältä:

Tilanne aamulla. Saaville kuopan kaivuu käynnissä. Ylivuotoputken päässä
on vanha maalipurkki, jotta sinne ei menisi vahingossa maata lapioidessa.

Savimaan tontilla kun kaivaa, niin aika pian tulee savimaa vastaan.
Se on siis sellaista tosi tiukkaa sinertävää noin 4000 vuotta vanhaa
merenpohjaa tällä kohdin.

Tässä ekat savimaat nostettu kottikärryyn.

Kuoppaan tulevalle saaville laitoin ympärille risan ja vanhan pressun.
Ei olisi ehkä tarvinnut, mutta ajattelin että kun maan paine painaa pressun
kiinni tynnyriin, niin se ei sitten vuoda niin herkästi. Samoin jos saavi
pitää nostaa maasta pois, niin sen saa helpommin ylös. Paljaaltaan savi-
maahan upotettava saavi nappaa niin kovalla imulla kiinni, ettei sitä
nosta siitä millään keinolla ylös. Ylimenoputkelle tehty pressuun aukko.

Saavin sovittelu kuoppaan menossa.

Kuoppa kunnossa, ja kivituhkaa pohjalle tasoitteeksi.

Ylimenoputken ympärykset tiivistin uretaanilla. Uretaanin päälle
kiersin vanhaa polkupyörän sisäkumia. Sen päälle laitoin vielä jeesusteippiä.
Saa nähdä miten toimii, eli meneeko vesi putkeen, vai putken vierestä
suoraan saavin ulkopuolelle. No kovin paljon vettä ei ulkopuolelle mahdu.
Saavin alla on vesitiivis savimaa. Ja samaa maata saavin ympärilläkin.

Sama katsottuna vähän kauempaa.

Idea alkaa nyt hahmottua. Traktorin renkaiden sisään ja ympärille tulee
allaskumi. Vesi virtaa renkaasta toiseen ja lopulta maassa olevaan saaviin.

Kuva "edestä". Huomaa sydämen kärjessä oleva sydämen muotoinen ja
punaiseksi värjätty kivi. Se löytyi tontilta. Traktorin renkaisiin taas liittyy
sellainen tarina, että ne olivat traktorissa silloin, kun talon puut vedettiin
metsästä tien varteen. Kuluivatkin siinä sitten aika sileiksi.

Tässä sama yläkerran parvekkeelta katsottuna.
 Suihkulähteen takana on merikontti, jonka räystään alla on pyykkinarut.
Sekin kätevä ratkaisu - ei pyykit kastu, jos tulee välillä pieni sade.