Energia-yhteenveto

Keräsin nyt kaikki talon tekniset perustiedot, asumistottumukset, tähän astiset energian säästötoimet ja energiankulutukset kaikki yhdelle ja omalle välilehdelleen, joka löytyy täältä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/energiankulutus.html

Uusia kokeiluja tehdään jatkuvasti (eilen viimeksi), ja nyt kokeiltavana ja haussa ratkaisua ongelmaan, joka ei ole vielä kolmen vuoden asumisen aikana oikein tyydyttävästi ratkennut. Nimittäin ilmanvaihtokoneen ja takan käyttö. Taloihin aina suunnitellaan lievä alipaine, joka kuitenkin haittaa takan käyttöä.

IV-koneissa toki on (ja meilläkin on) takkatoiminto, joka helpottaa takan sytyttämistä, ja kun takka on palanut 15 minuuttia, sen jälkeen takkatoiminto poistuu itsestään ja takka palaa ihan hyvin loppuun saakka.

Yhdellä takalla tämä toimiikin ihan hyvin näin. Mutta kun meillä on 2 takkaa, ja vielä puukiuas saunassa, niin näiden yhteiskäyttö yhdessä IV-koneen kanssa ei aina ole onnistunut. Eli voi käydä niin, että joku takka ei pärjääkään IV-koneen alipaineelle, jolloin tuli sammuu ja lopulta savu tulee sisälle.

Sitten on joskus takan sytyttämisessäkin ollut ongelmia, ja erityisesti silloin jos on niin laiskalla päällä, että ei jaksaisi käydä laittamassa takkatoimintoa päälle... Silloin savupiipusta sisään tuleva ilmavirtaus tempaa savut mukaansa - ja molemmat tulevat yläkerroksen makuuhuoneeseen. Tämä piirros havainnollistaa tilannetta:

IV-koneen kautta siis lähtee talosta joka sekunti 109 litraa ilmaa, ja tulee korvausilmaa 102 litraa. 7 litraa jää puuttumaan. Se siis pitää jatkuvaa alipainetta päällä. Ja kun alipaineeseen tulee se 7 litraa sieltä mistä se helpoiten pääsee, niin meillä se näyttää tulevan savupiippujen kautta. Eli yläkerran makuuhuoneessa sulkupellin päälle jää milli-pari vapaata tilaa, josta kylmällä pakkasilmalla vedon tuntee käteen, jos läheltä kokeilee.

Tähän samaa viimaan liittyy sitten savutkin mukaan, jos alapuolella laitetaan takka päälle. Eli takan savu ei aina viitsi mennä savupiipusta pihalle saakka, vaan menevätkin ylemmän kerroksen makuuhuoneeseen - kunnes palohälyttimet huutavat ja tilanne huomataan.

No mitä nyt sitten tässä kohtaa pitäisi tehdä ja mitä voisi kokeilla seuraavaksi?

Nyt lämmityskaudella meillä yleensä sytytetään takka tai saunan kiuas alkuillasta (jos sytytetään). Lähes joka päivä sytytetään. Ja jos ei aina jaksaisi käydä laittamassa takkatoimintoa päälle ja jos joskus useamman tulipesän yhteiskäytössä savut ovat tulleet sisälle, niin nyt lämmityskaudella ajattelin kokeilla sellaista, että IV-kone sammutetaan kello-ohjauksella 3 tunniksi joka iltapäivä klo 16-19:00 välisenä aikana. Näin tehtiin siis ekan kerran eilen.

Ekat kokemukset ovat rohkaisevia. Takat toimivat hyvin, eikä sytyttäminen ole ongelma. Takkatoimintoa ei tarvitse käyttää, koska IV-kone ei ole edes päällä. Vielä jos ehtii saunomaan tuossa aikahaarukassa (tänään ehdin), niin löylyt pysyvät saunassa paljon pidempään ja tuntuvat pehmeämmiltä ja kosteammilta. Kylpyhuoneen puolella kph:n oven alta tulevaa ilmavirtaa ei ole (tai se ei tuntunut niin kovalta). Joskus aikaisemmin ilmavirtaus tuntui nilkoissa vähän kylmältä. Siis se viima, joka kulki kylppärin läpi/kautta puukiukaalle.

Kun IV-kone ei käy, niin talo on todella hiljainen. Mitään ääntä ei kuulu mistään. Nämä IV:n tulo ja menoaukot ovat aina pitäneet pientä suhinaa, joskin siihen on jo niin tottunut, ettei sitä kuule - ennen kuin vasta sitten kun sitä ei ole, ja ihmettelee miten on niin hiljaista.

Eikö ilmanvaihdon katkaiseminen ole vaarallista? Mitä jos ilma ei vaihdu? Itse asiassa näin lämmityskaudella ilmanvaihtuminen ei pysähdy, vaikka IV-kone pysähtyy. Sillä takan sytyttäminen laittaa ilman vaihtoon, kun palava puu tarvitsee ilmaa. Ja vaikka takkaa ei ihan joka päivä sytytettäisikään, siltikään en pitäisi 3 tunnin katkosta kovin suurena riskinä. Sähkökatkoskin - jos sattuu kohdalle - voi sekin kestää useamman tunnin, enkä ole kuullut, että missään päin Suomea sen takia olisi talot piloille menneet.

IV-koneen tuloilman jälkilämmitys, sähkönkulutus?

IV-koneissa tuloilman jälkilämmityksen voi hoitaa joko sähköllä tai vedellä. Meillä se menee vedellä, jonka lämmittää ilmasta-veteen lämpöpumppu. En tiedä oliko hyvä valinta, sillä ainakin tässä linkissä kerrotaan, että "...Vesikiertoisen patterin korkeampia hankinta- ja asennuskuluja ei voi kattaa energian hintaerolla..."

https://www.vallox.com/tietoa_ilmanvaihdosta/jalkilammitys_sahkolla_vai_vedella.html

No, jos noin on - sitten sain sähkönkulutusta tässä kohdin vähän pienemmäksi - mutta kuitenkin kustannuksista välittämättä?

Kesän ajan keväästä elokuun loppuun eli 31.8. asti meillä oli vesikierto kokonaan pois päältä, kun otin kiertovesipumpun pois päältä. Mitäs sitä turhaan vettä kierrättämään kesällä...:-) Toki ei se pumppu itsessään paljon sähköä vie, mutta epäilen, että jokainen vesikierros kuitenkin vähän varastaa lämpöä mukaansa, ja se "hukkalämpö", joka pitää ainakin putket lämpöisinä, niin se voi jotain maksaa? Tai ainakin se on kesän helteissä turhaa lämmön kulutusta...

Entä nousiko sähkönkulutus, kun 1.9. asti laitoin IV-koneen lämpöpatterin kiertovesipumpun taas pyörimään? En tiedä, jos näitä käppyröitä katsoo viimeisen kuukauden ajalta, niin eipä kyllä kuukauden vaihtumista elokuulta syyskuuksi huomaa mistään kohtaa, ei ainakaan kulutuspylväiden korkeuden perusteella:

Kuva kaappaus Vantaan Energian energiaseurantapalvelusta

Nämä käppyrät ovat kuitenkin yllättävät (siis ei mitään eroa elokuun lopun ja syyskuun alun välillä) ja periaatteessa vähän ristiriitaiset näitä valokuvia vasten tarkasteltuna:

Tässä IV-koneen päällä olevat lämpömittarit. Ylempi lukema kertoo huoneen lämpötilan, ja mittausvirheestä johtuen toinen näyttää +24,4C ja toinen +24,1C - todellisuus lienee jotain näiden välistä?. Alempi lukema sen sijaan kertoo sisään tulevan ilman lämpötilan (oikea mittari, lukema +20,2C) ja vasen mittari mittaa huoneisiin lähtevän ilman lämpötilaa, joka kuvaa otettaessa +26,2C.

IV-koneen esilämmityspatteri kuitenkin lämmittää ilmavirtausta koko ajan, ainakin muutaman asteen. Eli kuitenkaan kaikkea kuutta astetta (joka on koneelle tulevan ja koneelta lähtevän ilman lämpötilaero), sillä osa lämmöstä tulee talteenottokennon kautta.

Mutta eipä nämä asiat sitten kuitenkaan sähkönkulutuskäppyröissä mitenkään näy, kuten punaisten pylväiden grafiikka osoittaa...

IV-koneella lisää lämpöä

IV-kone on kesäaikana hyvä jäähdytin. Ainakin jos viitsii nähdä vähän vaivaa, ja laittaa koneen isommalle teholle aina öiseen aikaan. Isompien kauppakeskusten ja julkisten tilojen IV-koneissa on valmiit aikaohjelmat vuorokausille tai vaikka viikko-ohjelmointiin, mutta meidän Iloxair 199 ei osaa mennä itse isommalle öiseen aikaan, vaan se pitää laittaa manuaalisesti.

Ainakaan viime kesänä meillä ei ollut tarvetta tämän kummoisemmalle jäähdytykselle. Tosin viime kesä oli kelien puolesta aika surkea.

Lämmityskaudella - ainakin nyt kun IV-koneen esilämmityspatteri saatiin kytkettyä -  niin nyt sekin toimii tarvittaessa lisälämmittimenä. Normaalisti IV-koneen lämmityspatterille virtaa noin 23-asteinen vesi, kas näin:

IV-koneen esilämmitys 23-asteisella vedellä (normaali tilanne).

IV-koneen tuloilman esilämmityspatterille voi ohjata myös vaikkapa 35-asteista vettä. Jolloin tuloilma huoneisiin on +26-asteista. Se antaa ihan mukavasti lisälämpöä esim. öiseen aikaan, ja vaikutus tuntuu heti, ts. reagointiaika on lyhyt. Jos laittaisi lattialämmityksen päälle (ensimmäistä kertaa), siinä kuluisi useampikin tunti niin, että käytännössä huoneilmaan sillä ei ole lainkaan vaikutusta. Siinä menee helposti useampikin tunti, ennen kuin lattia on niin hyvin lämmennyt, että se voisi huoneilmaa alkaa lämmittämään.

Tässä nyt kun tuli muutama pakkasyö, niin kokeilin juuri tätä "kikka-kolmosta", ja kyllä se tietysti näkyi sähkönkulutuksessa myös, vaikka IV-koneen esilämmityspatteri lämpenee vedellä, joka puolestaan lämpiää lämpöpumpulla, eli sen kyllä pitäisi olla aika edullinen lämmitysmuoto.


Lokakuun sähkönkulutus 1-29.2015. Pelkästään 29.10.2015 sähköä kului 80,9 kWh. Lattialämmitys on ollut kokonaan pois päältä, takat ovat olleet käytössä. Syyskuun sähkönkulutus tulee ylittymään lokakuussa, mutta viime vuoden lokakuun kulutuslukema alittuu.

Seuraavaksi on taas vuorossa lämmin jakso, ja ulkolämpötila nousee taas noin +10C tasolle, joten öiseen aikaan IV-koneen "tehostusta" IV-koneen lämmityspatteria ei enää tämän jälkeen tarvita:



Ulkolämpötila on noussut noin 15 asteella. Muutaman päivän kylmä jakso on tällä erää ohi.

Takkaa on käytetty viimeisen kolmen päivän aikana joka päivä. Pintalämpötila on noussut +35,3C asteeseen.

IV-koneen esilämmityspatterin toimintaa olen myös pohtinut ihan noin yleisesti. Esilämmityksen tietysti ymmärtää, jos kyseessä on vesipatteri. Sehän ei saa jäätyä. Joten kun raaka (pakkas)ilma otetaan sisään, se pitää lämmittää, ettei vesi jäätyessään riko paikkoja. Mutta kun saman esilämmityksen saa halutessaan sähköisenäkin.

Mitä järkeä siinä sitten on? Mielestäni ei paljon mitään. Nimittäin IV-koneen lämmön talteenoton tehokkuus perustuu juuri siihen, että kylmä tuloilma taloon ja lämmin jäteilma kohdistetaan toisiinsa, joko niin että virtausten välissä menee joku pyörivä pelti, tai sitten virtaukset läpäisevät kennon, jossa on ohuet pellit rinnakkain, niin kuin juuston palat millin päässä toisistaan. Kun joka toisesta aukosta kulkee kylmä ilma ja joka toisesta lämmin, niin poistuvasta ilmasta saadaan lämpö talteen. Mutta jos sisääntuleva ilma esilämmitetään, niin eihän siinä silloin juurikaan mitään lämmön talteenottoa enää tapahdu? Ei ainakaan kovin tehokkaasti, siis jos eri virtausten lämpötilaerot poistuvat esilämmityksen myötä.

Jos esilämmitys säädetään hyvin suureksi, vaikkapa niin että lämpöpatterin vesi on +35C ja huoneisiin puhallettava ilma +26C ja huoneista palaava ilma +21C, niin silloin huonetilat toimivat lämmön talteenottajina. Ainakin jossain määrin. Tosin tässä on sitten se vaara - joka meilläkin toteutui viikko sitten, eli jos tulo ilma on riittävän lämmintä ja jos huonelämpötila nousee riittävän ylös, niin IV-kone ohjaakin poistoilman kokonaan LTO-kennon ohi, eli alkaa kesäasennossa jäähdyttää taloa. Se ei ole näissä lämpötiloissa enää kovinkaan järkevää.