Öljylämmityksen ja VILP:n yhdistelmä fiksua?

Tänään lienee tämän talven kylmin päivä. Ja vielä aika tuulinenkin. Tuuli lisää pakkasen purevuutta - myös asuinrakennuksissa. Meren rannoilla olevissa taloissa tämä lieneekin jo lämmitysjärjestelmien säädöissä huomioitu.

Kirpeä pakkaspäivä on myös pörssisähkön ostajalle kallis päivä. Sähkö(energia) maksaa/maksoi tänä aamuna enimmillään Fortumin Tarkka -asiakkaille 9,2c per kWh, ja lisäksi päälle tulevat vielä siirtomaksu 3,4c/kWh + alv24%, sekä sähkövero 2,8c per kWh. Nämä kaikki tekevät yhteensä 16,2c/kWh.

Sähkö on kallista tänään koko päivän. Illalla vasta halpenee.

Kalliita punaisia tunteja oli eilenkin aamulla ja iltapäivällä.

Huomisen hinnoista ei ole vielä tänään tietoa, ne julkaistaan

noin klo 16:00 aikoihin.

No mikä järki sitten on ostaa kallista pörssisähköä, jos siinä on kovin hinta juuri kylmimpinä pakkaspäivinä, eli juuri silloin, kun sähköä lämmitykseen eniten tarvittaisiin? Siis monet maalämpöjärjestelmätkin mitoitetaan aliteholle, esim. 80%:iin todellisesta tarpeesta, jolloin niissä taloissa juuri tällaisina päivinä lisävastukset menevät päälle, ja kallista sähköä kuluu...

Kyllä siinä pörssisähkössä kuitenkin on järkeä. Eli kalliiden tuntien päivinäkin esim. tänään ja eilen sähkölämmittäjä voi valita tuolta välistä ne edullisimmat tunnit. Tietysti tässäkin pitää olla varovainen, ettei tulevaisuudessa käytä liian suuria hetkellisiä tehoja. Omat pääsulakkeet varmasti isommankin tehon vielä kestävät, mutta suuri hetkellinen tehopiikki - vaikkapa vain yksi tunti - voi jatkossa vaikuttaa siirtomaksujen suuruuteen. Siksi isoja tehopiikkejä ei saisi enää tulla, jos sähkön siirron hinnoittelua tullaan muuttamaan tähän suuntaan:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/18-000-kotitaloutta-sai-jo-sahkolaskuunsa-tehomaksun-helen-automatiikka-tai-takka-voivat-auttaa-pienet-kerrostaloasunnot-saastyvat-muutokselta-6703775

Koko vuoden tarkastelussa edullisten tuntien poimiminen joko suorasähkölle tai VILP-lämmitteiselle talolle kuitenkin kannattaa, jolloin pörssisähköön siirtyminen alentaa vuosittaista sähkölaskua merkittävästi. Meidän talon tapauksessa pörssisähkö leikkasi sähkön hinnoista pois 9,9% niin kuin tässä kerran jo aikaisemmin asiasta kirjoittelin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/06/porssisahko-kannatti.html

Pörssisähkön kalliiden tuntien näkövinkkelistä Motivan asiantuntija Sami Seuna lienee pohtinyt myös sellaista vaihtoehtoa, että olisiko VILP-taloissa öljylämmitys se järkevin yhdistelmä ja varalämpö? Siis että kannattaako näin kallista sähköä käyttää enää ylipäätään? Tai toisena tulokulmana samaan asiaan - jos alun perin talossa jo on öljylämmitys, ja jos taloon hankitaan VILP (ilmasta-veteen lämpöpumppu), niin öljylämmistysjärjestelmä - mikäli vielä toimiva - kannattaisi jättää purkamatta. Lisää asiasta tässä linkissä:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005580079.html

"Jos talossa on hyväkuntoinen öljylämmitysjärjestelmä, ei sitä kannata purkaa. Lämpöpumpun ja öljylämmityksen yhdistelmällä voidaan saavuttaa suurin säästö."

Tuo yllä oleva lause on suora lainaus Taloussanomien artikkelista, ja siinä on mielestäni hyvää pureksittavaa. Siis onko asia noin, ja kuinka suuri se "saavutettava suurin säästö" sitten oikein olisi? Siihen nyt ihan suoraa euron tarkkaan vastausta itse en ainakaan artikkelista lukemalla saanut, tai sitten en vaan osannut katsoa?

Öljylämmityksen avulla kuitenkin voi leikata "kalliit tunnit" pois omasta sähkönkulutuksestaan, aivan niin kuin polttopuitakin käyttämällä voi tehdä. Ja kaikki ihmiset varmasti valitsisivat polttopuut, jos ei niiden eteen tarvitsisi tehdä mitään, sillä kiireisellä työssäkäyvällä ei välttämättä ole niin paljon aikaa talon lämmitykselle, että koko talo lämpiäisi puilla. Mutta öljylämmitys on tässä kohtaa vaivattomampi, eli jotain palavaa ainetta polttamalla voidaan säästää sähköä, jos sähkö on erityisen kallista. Öljylämmitys tietenkään ei ole ympäristöystävällinen, niin kuin polttopuut olisivat.

Yksi näkökulma euromääräisen tarkastelun ja ympäristöystävällisyyden lisäksi talon lämmittämisessä on lämmityksen vaivattomuus. Se lienee myös yksi syy sille, miksi moniin uusiinkin taloihin kuitenkin tulee maalämpö, vaikka yllä olevan Taloussanomien artikkelin mukaan maalämpö ei aina ole taloudellisesti järkevää. Siis tällä tarkoitetaan Taloussanomien artikkelissa varmastikin juuri uudempia (1990 jälkeen rakennettuja) taloja, joissa artikkelin mukaan maalämmöllä voi säästää vain noin 8000 kWh vuosittain, jolloin takaisinmaksu aika artikkelin mukaan olisi enimmillään jopa 17 vuotta.

Sinä aikana on jo jouduttu vaihtamaan maalämpöpumpun kompressori, sekä tekemään muitakin säätöjä ja remontteja, jolloin 8000 kWh:n eli noin 1000 euron säästö on kulunut siinä - eikä välttämättä edes riitäkään, jolloin säästö voi jäädä pienemmäksi mitä on maalämmöstä tulevat ylläpitokulut. Ulkona oleva kallioreikä toki lienee ikuinen, eli jos maalämmön kulut laskee koko talon iälle joka yleisimmin on noin 100 vuotta, niin silloin maalämpö lienee aina se halvin ratkaisu kuitenkin.

Jos öljylämmitteiseen taloon asennetaan VILP, niin hyväkuntoinen öljylämmitysjärjestelmä varmasti kannattaa jättää purkamatta. Siitä olen samaa mieltä. Ja itse asiassa öljynpolttimen uusiminen ja järjestelmän kunnostaminen ei sekään kovin paljon maksa. Silloin öljystä saa varalämmön ja lisälämmön tarvittaessa.

Toinen varalämpö VILP taloissa on suorasähkö tai sen ohella polttopuu. Suorasähkölle "pudotessa" (siis kun VILP ei kovilla pakkasilla enää käynnisty), niin yksi keino siinä kohtaa on lämmittää taloa yösähköllä niin paljon kuin mahdollista. Öisin sähkö on kuitenkin edullisempaa (siirtomaksukin on öisin edullisempi), mutta sähkövero on joka tunti aina sama. Mutta edullisiakin tunteja on tarjolla aina silloinkin, kun on tällaiset kovat pakkaset kuten nyt.

Ja jos pakkasjakso osuu lopputalveen, kuten nyt kävi, niin nyt iltapäivän auringossa VILP on lähtenyt käyntiin käytännössä joka päivä (paitsi tuskin käynnistyy tänään, ja meillä taukoa piti jo kerran aikaisemminkin). Mikäli VILP käynnistyy iltapäivällä, silloin nekin tunnit kannattaa hyödyntää, eli ottaa koneesta täydet tehot irti.

Iltapäivän auringossa käyvä VILP "ei tiedä" että öisin on ollut kylmää, koska se tietää vain sen hetkisen lämpötilan, missä se pysyy käynnissä. Jolloin jos pelkästään päivän ylimmän lämpötilan mukaan lämmittää, se jää vähän alakanttiin (ellei lämmityksen säätönä ole huonelämpötilat). Joten jos esim. meillä nyt kun öisin on yli -20C pakkasta, mutta iltapäivisin lämpötila voi kohota -7C paikkeille, niin siinä -7C:ssä automatiikka säätää lattiakiertoon menevän veden aika haaleaksi.

Kiertoveden lämpötila kannattaa käydä käsin kääntämässä vähän jyrkempään kulmaan niin, että kun VILP alkaa lattiakiertoa lämmittää iltapäivällä, niin noiden tuntien aikana lattiaan kannattaisi ajaa ylilämpöä niin paljon kuin järjestelmä sallii ilman lämpökäyrän rukkaamista. Tai ainakaan lämmityskäyrän säätöihin en ole itse ryhtynyt, nyt kun se on kerran saatu asettumaan oikeaksi. Ja oikean lämmityskäyrän tunnistaa siitä, että talo on tasaisen lämmin niin pikkupakkasilla, kuin kovillakin pakkasilla. Jos lämpökäyrä on liian jyrkkä, talo on kovilla pakkasilla liian kuuma, ja jos se on liian loiva, silloin talo on kovilla pakkasilla kylmä. Mutta usein näissä järjestelmissä on pieni käsisäädön vara, joka esim. Oumanin näyttötaulussa näyttää tältä:

Oumanin säätimellä voi säätää lattiakierrossa kulkevan veden lämpötilaa,

jota lämmityskäyrä säätää toki muutenkin ulkoilman tai sisäilma-antureista

tulevan tiedon mukaan. Käsisäädöllä voi kuitenkin tässä esimerkissä vaikuttaa

huoneilman lämpötilaan joko +4C tai -4C. Jolloin jos kääntää "nupit kaakkoon"

silloin lattiakiertoon lähtee mahdollisimman lämmin vesi niiden tuntien aikana,

mitä VILP pysyy käynnissä. Muutoin lattiakiertoa joutuu lämmittämään suora-

sähköllä, jos VILP pysähtyy pitkäksi aikaa.

Mitä sitten muuta opimme Taloussanomien artikkelista? No ainakin ilmasta-ilmaan lämmittävä "peruslämpöpumppu" näyttää olevan paras sekä halvin. Sellaisen saa noin parilla tonnilla, ja asennustyöstä saa kotitalousvähennykset. Ja sen jälkeen säästöä tulee noin 3000 kWh vuosittain, jolloin takaisinmaksuaika on 4-6 vuotta. Ja jos ilmasta-ilmaan lämpöpumppuja laittaisi 2 rinnakkain, sitten säästöä tulisi 6000 kWh vuosittain? Lisäksi kesäisin saa tehtyä koneellisesti jäähdytystä. 

Jäähdytyksen osalta myös maalämpöä markkinoidaan usein sillä, että "kaupan päälle saatte vielä kesäisin maasta viileää ja ihan ilmaiseksi, pelkän kiertovesipumpun sähkön hinnalla!" No tämä on totta kyllä. Mutta tällä mainoslauseella ei ole euroiksi käännettynä juuri mitään merkitystä. Eli jos kesän viilennykset tekee ihan yleiseen tapaan esim. ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla, se maksaa sähkönä muutaman kympin per kesä. Eikä se muuta maalämpöinvestoinnin kannattavuutta mihinkään, jos maalämmön hinta on kuitenkin sellaiset 15-20.000 euroa.

Nykyisin myös IV-koneissa on lisäominaisuutena automaattinen kesäöisin laukeava ohivirtauspelti. Jolloin IV-kone ottaa yöviileän ilman sisään, ja pitkälti siitä johtuen esim. meidän talossa ei olla tarvittu koneellista jäähdystä 3 vuoden aikana vielä kertaakaan. Vaikka VILP:n jatkeena toki konvektori onkin valmiiksi asennettuna (kun jälkiasennuksena se ei enää onnistuisi). Tavallisellakin IV-koneella (ilman ohivirtauspeltiä) saa kesäyön viileyden sisätiloihin, jos joka yö kääntää koneessa kierrokset suuremmalle ja pitää päivällä konetta pienemmällä.

Aika arktiset olosuhteet... :-)

Ilmavesilämpöpumppu on seisahtunut.

Ilmavesipumpun kondenssivedet ovat pakkasten kestäessä jäätyneet, eli
keräysputki ja sen saattolämmitys ei toimi enää näissä pakkasissa.

Takkaa on pakkasella mukava polella.

Sama kauempaa.

Yksi kylmä paikkakin löytyi, nimittäin kellarin ulko-ovelta. Ulkoanturi on maton alla.

Ulkoanturin lämpötila eli lattian lämpötila oven edessä on vain +10,2C. Jostainhan sen korvausilman on taloon pakko päästä, kun takkaa poltellaan, ja tästä tiivisteen raosta sitä tulee nyt aivan varmuudella...

Lattialämmitys talvipakkasilla



Lattialämmitys näin talvipakkaisilla on aivan upea juttu. Pakkasta ollessa -17C lattiaan lähtevän veden lämpötila on +34C ja lattia tuntuu jalalle mukavan lämpöiseltä - siellä missä vesi kiertää.

 

Lattialämmityksen veden lämpötila lähtöpisteessä +34C, kun pakkasta on -17C.

Ihan kaikkialla meillä ei lattialämmitys ole nyt päällä, sillä yläkerran makuuhuoneissa oli kylmimpinä päivinä vähän vilpoista, joten laitoin keskikerroksen keittiössä ja yläkerran aulassa (suoraan ison takan päällä) lattiaveden kierron kiinni jakotukilta. Ja sen kyllä huomaa. Siis makuuhuoneet lämpenivät, ja varsinkin keittiön lattia kylmeni - mikä on ihme, sillä sehän on välipohja, jonka alla on kuitenkin lämmin kellari. Ehkä tuo keittiön lattiassa oleva laattapinta on sitten sellainen, että jos se on vähänkin vilpoisempi, niin sen aistii sitten heti?

No, ei tuo keittiön laattalattian viileneminen nyt elämistä mitenkään haittaa, mutta päätin kuitenkin mitata mikä se lämpötilaero oikein on, koska varsinkin paljaalla jalalla sen aistii niin selvästi. Siis sisääntuloeteisessä laattalattia on mukavan lämmin, ja keittiössä laatta tuntuu paljaalle jalalle kylmältä. Samalta se tuntuisi toki silloinkin, jos talossa olisi vanhan ajan tyyliin lämmityspatterit seinällä. Ja näin tuo koe tehtiin:




Laatan pintalämpötilan mittaus keittiössä ja eteisessä.

Hain kaksi lämpömittaria, jotka periaatteessa ovat ulkolämpötilamittareita, ja tarkistin, että ne näyttävät keskenään samat lukemat rinnakkain asetettuna. Sitten laitoin toisen ulkolämpötila-anturin keittiön lattialle ja toisen eteiseen, ja päälle eristeeksi sanomalehteä ja talvikenkä päälle painoksi. Näin kuvittelisin, että mittaustulos antaa lattian lämpötilan ilman, että huonelämpötila sitä pääsisi pahemmin sekoittamaan. Ja tässä siis tulokset:




Huoneen lämpötila on +23,9C eli mukavan lämmintä on.
Lämpöisen lattian pintalämpötila on +26,9 ja kylmän lattian +23,2C.

Lattia on keittiössä siis vain 0,7C astetta viileämpi mitä huoneilma. Mutta ainakin eteisen lämpimiltä laatoilta keittiön kylmille laatoille kävelyssä ero tuntuu kuin yöltä ja päivältä. +26,9C asteinen lattian lämpötila tuntuu ainakin jalan alla tosi mukavavalta. Samoin laminaattilattian alla, eli jos laminaatti on muuten lähtökohtaisesti kylmä materiaali, niin ei se lattialämmityksen kanssa kylmältä tunnu. Ei ainakaan silloin, jos säätää lattialämmityksen riittävän suurelle.

Lähes 1000 kWh 9 päivässä

Tammikuun ensimmäisen 9 päivän aikana on kulunut sähköä jo enempi kuin koko heinäkuussa meni yhteensä (heinäkuun kulutus oli 981 kWh, nyt on mennyt tänä vuonna jo 986 kWh).




9 ekan päivän sähkönkulutus tammikuussa 2016. Kylmin päivä oli 7.1.2016, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli -25,0C ja sähkönkulutus huipussaan, yhteensä 169,7 kWh.

Salaojapumppaamon poistoputki jäätyi maanantaina 4.1. ja sain sen sulatettua saman viikon lauantaina 9.1. Alla pumppaamon lämpötilakäyrä, joka alkaa -10C paikkeilta, ja nousee -3 tasolle lähes heti kun kolasin pumppaamon ympärille lunta. Lämpötilapiikki kävi +27C:ssä sulatuksen aikana, ja lämpötila jäi plussalle. Eilen kun oli -15C, niin pumppaamossa oli +2C ihan sen yläosassa ja nyt kun lämpötila on lauhtunut -7C kieppeille, nyt lämpötila on jo +4C. Eli pumppaamoon vuorokaudessa tuleva 250 litran vesimäärä antaa aika hyvin lämpöä.




Salaojapumppaamon lämpötilakäyrä. Käyrän loppupään "nykiminen" aiheutuu ilmeisesti pumpun käynnistymisestä.
Eli aina kun pumppu lykkää jäähtyneen veden pois, tilalle valuu uutta, noin +6C lämpöistä vettä.

Nyt kun äärimmäisistä pakkasista on selvitty, onkin jo aika siirtyä toiseen äärimmäisyyteen, eli kohta on tulossa jopa 30 senttiä lunta. Puolet junavuoroista on jo peruttu etukäteen (ja ehkä jäljelle jäävät perutaan sitten pyryn kestäessä?)

No, sitten ei ainakaan tarvitse enää kolata lisää lunta pumppaamon päälle, kun luminen lämmöneriste tulee suoraan taivaalta.