Mitä jos sähköt katkeaa paukkupakkasilla?

 Pitkiä sähkökatkoja voi sattua pitkin maaseutua, mutta pk-seudulla harvemmin. Maatiloilla ja lypsytiloilla onkin usein aggregaatit pahimman varalta. Nyt jouluna, kun lämpötila laski Vantaallakin -17C asteeseen ja oltiin pari päivää poissa kotoa, niin piruuttani testasin, että kuinka nopeasti talo jäähtyy, jos vesikiertoisen lattialämmityksen kiertovesipumppu kytketään pois päältä.

Tällaisen testin tekeminen on helppoa. Tarvitaan etäluettava lämpötilaloggeri (esim. Ruuvi Sensor), jonka avulla voi reaaliajassa seurata lämpötiloja eri mittauspisteistä, eli jos tilanne vaatii - pystyy reagoimaan. Reagointi on helppoa etänäkin, jos on GSM-ohjattava pistorasia, jonka avulla (tarvittaessa) lattialämmityksen saa taas uudestaan päälle. Ja jos haluaa säästää sähköä pidemmän poissaolon aikana, näillä kahdella apuvälineellä onnistuu sekin. GSM-ohjattavan pistorasian avulla voi laittaa lähtiessä lämmityksen pois, ja kotiinpalatessa - jo hyvissä ajoin - lämmityksen voi kytkeä takaisin, jolloin talo on kotiinpalatessa lämmin. Tämä jälkimmäinen ei kyllä näin paukkupakkasilla ihan onnistunut, eli talo jäähtyi ja lämpisi tosi hitaasti. 

Mutta hitaasta jäähtymisestä huolimatta - jos paukkupakkasilla sähköt katkeavat valtakunnan verkosta pidemmäksi aikaa, niin sisälämpötila lähestyisi nollaa jo alle viikossa, jolloin olisi vaarana vesiputkien jäätyminen ja vesivahinko sen jälkeen, kun putket taas sulavat. Tietysti silloinkin, jos taajama-alueella sähköt katkeavat, niin pientaloissa yleensä on takka, joka toimii silloinkin, jos sähkö katkeaa, mutta kaikki muut lämmitysmuodot jopa öljylämmitys lakkaa toimimasta. Vaikka öljypoltin ei sammuisikaan, niin öljyn lämmittämä lämmitysvesi pitäisi saada kiertoon. Ja ilman sähköä se ei kierrä.

Tässä kokeilussa lattialämmitys katkaistiin torstaina 23.12.2021 klo 9:30 aamulla. Ensimmäisten tuntien aikana ei tapahtunut yhtään mitään. Tosin ulkonakin oli vain -2C pakkasta. Mutta heti seuraavana aamuna pakkasta olikin Vantaalla jo -17C - ja silloin alkoi tapahtua. Parissa päivässä alin huonelämpötila (tässä tutkimuksessa yksi yläkerran makuuhuoneista viileni 48h aikana +11C asteeseen. Siitä jos oltaisiin samaa vauhtia menty vielä lisää alaspäin, niin 4 päivän eli 96 tunnin kohdalla sisälämpötila olisi ollut nollassa.

Jäähdytyskoe kuitenkin keskeytettiin 48h kohdalla kotiin palun lähestyessä, ja lattialämmityspumppu käynnistyi uudelleen lauantaina 25.12.2021 klo 9:30. Silloinkaan ei tapahtunut ihan äkkiä yhtään mitään. Itse asiassa lämpötila jatkoi vielä hetken aikaa laskua, vaikka lattialämmitys oli jo päällä, ja 6h päästä takaisin kytkennästä eli 25.12.2021 "Monikan huone" -niminen makuuhuone oli lämmennyt vasta yhden asteen eli +12C asti. Vähän epämiellyttävää, jos sinne pitäisi noihin lämpötiloihin palata jo takaisin. :-)

Talon takaisin lämmitys tapahtui ilmasta-veteen -lämpöpumpun avulla, jossa nimellisteho 8,3 kW ja -17C asteen pakkasilla varmaan vain pieni osa siitä. Lämpöpumpun sähkövastukset oli ja on koko ajan kytkettynä manuaalisesti pois -tilaan, koska ne kytkeytyvät päälle niin helposti. Varmaan olisivat kytkeytyneet tässäkin tapauksessa päälle.

Parhaiten lämpötilat lähtivät nousuun, kun kotiin palatessa laitettiin 2 takkaan ja saunan pesään tuli palamaan. Siltikin meni vielä yksi yö, ennen kuin lämpötilat oli taas takaisin samoissa, mitä ne olivat ennen joulun viettoon lähtöä.

Tässä vielä koko 3 vrk testijakson lämpötilat ulkona autokatoksessa, keittiössä (takan vieressä) ja Monikan huoneessa.

No mitä hyötyä tai mitä järkeä tässä testissä nyt sitten oli? No ainakin itse tiedän, montako päivää on aikaa löytää apua (aggreraatti tai takan lämmittäjä), jos paukkupakkasilla sähköt katkeavat epämääräisen pitkäksi ajaksi eli jos joutuisi olemaan useamman päivän ilman sähköä. Toki lämpimänä pysyminen ei olisi sähkökatkon sattuessa ainoa ongelma. Jääkaappi sulaisi. Kaupat ja polttoaineen myynti pysähtyy (jos ei ole sähköä, ei toimi kassakone, ja todennäköisesti ei myydä enää edes käteiselläkään).

EDIT 28.12.2021 klo 9:00

Joku voisi vielä kysyä, että paljonko säästyi sähköä, kun lämpötiloja hetkeksi pudotettiin? Vastaus on, että ei paljon - ei ainakaan niin paljon, että sen jotenkin ja jostain saattaisi huomata. Ehkä säästyi syli tai pari syliä polttopuita, mutta en ole siitäkään varma. Näissä sähkönkulutuksen tuntikäppyröissä ainakin näkyy kotiintulon aika 25.12.2021 klo 22:00 aika selvästi - siitä eteenpäin sähkönkulutus moninkertaistui. Ja jo ennen sitä, eli 25.12.2021 klo 9:30 oli siis pistetty lattialämmitys uudelleen päälle, josta johtuen varaaja oli kylmettynyt niin paljon, että sähkövastuskin oli pompannut hetkeksi päälle jolloin sähkönkulutus oli pari tuntia 6-7 kWh:n haarukassa, jonka jälkeen lämpöpumppu oli sutkutellut tasaisella 2,5 kWh:n kulutuksella siitä eteenpäin koko päivän.

Paukkupakkasista selvittiin!

Nyt näyttäisi pahimmat pakkaset olevan taas takanapäin, ja ainakin seuraavat päivät mennään taas "normaalissa pakkassäässä", eli lämpötilat tulee tasaantumaan -10C - -15C haarukkaan. Mutta lähellä -30C astetta käytiin:



Eilen illalla enimmillään pakkasta oli -29,8C.

Samaan aikaan kun ulkona oli -30C niin takan reunuskin oli ennätys "kuuma", eli lähes +40C.



Myös tiilipiippu lämmittää kaikkia kerroksia.

Virallisesti pakkasennätys taisi jäädä Vantaalla vain -27,1C asteeseen, jolle tasolle lämpötila laski eilen klo 22:00 (näin ainakin Vantaan Energian Energiapeili -palvelun mukaan). Meillä mittari (itse asiassa kaksikin mittaria) näytti kuitenkin vähän enempi, mikä voi johtua siitä, että meidän talo on selvästi alempana (noin 24m merenpinnasta), kuin esim. Vantaan lentoasema, jonka korkeus meren pinnasta on 55m. Ja kylmällä ilmalla on tiettävästi taipumus pakkautua alaville maille (jossa myös kesäisin voi olla hallan vaara).

Lämpöä siis riitti, ja talo säilyi ehjänä, mutta sähköäkin tarvittiin reippaasti. Eilisen päivän kulutus meillä oli 169,7 kWh. Virallisesti vuorokauden keskilämpötila samaan aikaan siis tasan -25,0C täällä Vantaalla.

Nyt Suomessa tehtiin uudet kaikkien aikojen sähkönkulutusennätykset, mutta tehovajetta ei kuitenkaan tullut. Kiitos sille, että sähköä saatiin ostaa ulkomailta. Kotimainen sähkön tuotanto ei näihin tämän kertaisiin kulutushuippuihin enää riittänyt.

Entä miten meillä olisi käynyt, jos paukkupakkasilla olisi tullut sähkökatkoja tai sähkön säännöstelyä? Ei sekään ihan pois suljettua olisi ollut, jos vaikkapa tuotantopuolella joku iso voimala olisi mennyt epäkuntoon, ja korjausten takia hetkeksi pois käytöstä.

Niin kuin yllä olevista käppyröistäkin näkyy, niin kaikkia takkoja käytettiin meillä kylmimpänä päivänä ihan täydellä teholla, ja polttopuitakin kului kaikissa kolmessa tulisijassa yhteensä 100 litran päivävauhdilla. Punnitsin myös puut, ettei tulisijalle suositeltu kerta-annos päässyt ylittymään, kun aika ylärajoilla mentiin koko ajan.

Silti tästäkin huolimatta sähköäkin meillä tarvittiin, ja aika reippaastikin vielä, sillä lattioissa kiersi koko ajan +33C asteinen vesi. Ja vesi lämmitettiin sähköllä. Ilman sähköä ei oltaisi siis pärjätty. Jos kuitenkin paukkupakkasilla sähkön tulo loppuisi, kai sitä sitten pitäisi ostaa aika nopeasti esim. hallipuhallin. Sellainen meillä oli sisätiloissa raksa-aikanakin, eikä siitä loppujen lopuksi oikeastaan mitään hajuhaittoja tullut, vaikka se polttoöljyllä toimiikin. Ja 100 litrasta öljyä saa saman määrän lämpöä kuin kuutiosta polttopuita, eli noin 1000 kWh. Pahin tilanne paukkupakkasilla olisi se, että sisätiloissa lämpötila painuu pakkaselle, ja vesiputket jäätyvät. Jolloin jos ne putket jäätymisen jälkeen alkavat vuotaa, niin silloin tilanne eskaloituu, jos talviolosuhteissa kohtaa jäätymisen jälkimainingeissa myös vesivahinko.

Toiseksi pahin tilanne kellaritaloissa olisi pitkään jatkuva sähkökatko. Pumppaamo kun toimii myös sähköllä. Mutta ihan ekoina päivinä tästä ei olisi mitään haittaa. Nyt kun näissä pakkasissa pumppaamon tuloputki jäätyi, niin omien mittausten perusteella pumppaamoon kertyy pakkasellakin uutta vettä joka päivä 250 litraa. Olen pumpannut sen päivittäin pois apupumpulla, koska normaali pumppu toimisi aivan samoin. Taloa tuollainen vesimäärä ei silti vielä uhkaa, sillä jos talon alla on 100m2 kuoppa, ja jos sinne kaadettaisiin vaikka 1000 litraa vettä kerralla, niin veden pinta nousisi siltikin vain yhden sentin. Eli anturan alapinta ei edes kastuisi. Tai todellisuudessa veden nousu voi olla kylläkin suurempi kuin 1 cm? Sillä vaikka matemaattisesti 1000 litraa vettä 100 neliölle jakautuessaan on 10 cm paksu kerros, niin todellisuudessa vesi joutuu tunkeutumaan sepelin väleihin, ja silloin se nousee nopeammin, kuin jos sillä olisi vapaa tila nousta.

Mutta päivittäisellä pumppaamisella varmistuu se, että pumppaamon säiliöön pääsee valumaan joka päivä uutta vettä se 250 litraa, ja kun veden lämpötila on +6 C, niin siten varmistuu ettei pumppu jäädy, eikä mene jäätyessään rikki. Jos pumppaamon jättäisi pitkäksi ajaksi "vettä täyteen", niin kai se seisova vesi siellä sitten ajan oloon jäätyisi? Tai ei välttämättä, onhan se kuitenkin useita metrejä routarajan alapuolella, jolloin maaperän lämpö ehkä pitää sen aina sulana? En tiedä, enkä ruvennut näissä olosuhteissa kokeilemaan, että miten olisi käynyt, jos seisova vesi olisi pumppaamon säiliössä riittävän pitkään.

Se nyt ainakin näissä pakkasissa selvisi, että lämmityskäyrä oli oikein säädetty, koko ajan pysyi sisällä noin 22-23C lämpötila (jos ei olisi käytetty takkoja - sitten lattialämmitys olisi huolehtinut talon lämmityksestä, eli paluuveden lämpötila vesivaraajalle olisi ollut alhaisempi). Samoin selvisi se, että Suomessa ei koskaan tule niin kylmä, että lämpö loppuisi - kunhan vaan sähköä on saatavilla. Nyt kun -25C pakkasella keskimääräinen sähkönkulutus oli 7 kWh per tunti, niin se on vain noin kolmannes siitä mikä on maksimiteho, eli varaajan kyljessä on 3 kpl 6 kWh sähkövastuksia, joista tarvittaessa saisi tehoja irti 18 kWh per tunti. Lisäksi on jälkiasennettuna ilmavesilämpöpumpun sähkövastukset, joiden yhteisteho on 9 kWh.

Trettondagen

Kuva bongattu YLE:n sivuilta, tästä linkistä: http://yle.fi/uutiset/loppiaismuistio/5051838

Se olisi nyt sitten loppiainen, joka näyttääkin olevankin tosi vanha kirkkopyhä (en olisi tiennyt), mutta tästä linkistä kun lukee - sitten tietää:

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/DF75B2A7D224EC04C225708300460AB6

Ruotsiksi loppiainen on siis Trettondagen (sen muuten tiesinkin), ja englanniksi epiphany (en olisi tiennyt, mutta kurkkasin äsken sanakirjasta). Eilen kyselin töissä ruotsia äidinkielenään puhuvilta, että "vad heter loppiainen på svenska", ja aika moni joutui miettimään vastausta yllättävän pitkään...

Itse kun Turusta syntyisin olevana satuin käymään armeijan ruotsiksi, niin siellä huomasin, että ruotsia puhuttaessa noin joka viides sana onkin ihan selvää suomea! Joten siitä lähtien on ollut aina välillä tapana hauskuuttaa itseäni työpaikan aamukahvipöydässä tenttaamalla ruotsin sanastoa, jos joku oikeasti ruotsia osaava sattuu paikalle...

Loppiaisen pitäisi olla sanana helppoa perussanastoa, kuten myös lasten "syöttötuoli", tai "päähänpisto", mutta ei ne vaan koko ajan ruotsia puhuvien sanavarastoon aina kuulu, jolloin puhe taipuu sitten niin, että "det var bara en päähänpisto" tai että "kan du hämta syöttötuoli för mej..."

Tänään on siis ollut kirpeä pakkanen, ja niin oli jo eilenkin - mutta kylmin päivä on vasta edessäpäin. Vantaalla vuoden alun keksilämpötila ensimmäisen 5 vrk osalta on ollut -11C, eilisen päivän keskilämpötila oli -18,9C (tämä päivä on vielä kesken, joten vrk-kohtaista keskilämpötilaa ei ole vielä saatavilla). Eilen tuli meillä myös tälle vuodelle uusi sähkönkäytön ennätys, sähköä meni 142,2 kWh, eli keskimäärin 5,9 kWh per tunti. Kaikkien aikojen vuorokausi ennätys 190 kWh/vrk tuli vuosi sitten jouluna, se vastaa 7,9 kWh per tunti koko vuorokauden keskimääräisenä kulutuksena.

Nyt meillä on lämminvesivaraajassa 3 x 6 kWh vastukset, jotka tekevät käyttöveden lisäksi lattiakierrossa kiertävän lämpimän veden. Kuvittelin että tuo 18 kWh on jotenkin suhteessa siihen, että talo on mitoitettu kestämään -26C pakkasen, mutta taitaa tuo vastusten määrä olla aika reippaasti yläkanttiin, jos noin -19C pakkasella toteutunut kulutus on vasta luokkaa 6 kWh per tunti.

Tämä olisi ollut siis oleellinen tieto silloin kun ilmavesilämpöpumppua asennettiin. Siinä on mukana 9 kWh sähkövastukset siksi, että pumppu sammuttaa itse itsensä noin -15C asteen kohdalla. Ehkäpä tuo 9kWh olisikin riittänyt (muutamilla irtonaisilla apulämmittimillä vaikka Motonetistä) vallan mainiosti, mutta en uskaltanut silloin jättää sitä talon pääasialliseksi lämmittimeksi, joka olisi ohjannut lattiakiertoa ja vesivaraajaa itsenäisesti. Nyt lämpöpumppu siis lämmittää vesivaraajaa, josta lämpöä otetaan myös lattiakiertoon.

Lämpötila on pysynyt tähän asti +22-23C haarukassa. Joten ainakin lämmityskäyrä näyttää olevan ihan oikein säädetty.

Että näin loppiainen tällä kertaa.. Joulukuusikin heitettiin pois. Se meni itse asiassa jo eilen.