Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus 2022

Joulukuussa 2022 sähköä kului 1782,7 kWh. Se oli kolmanneksi korkein joulukuun lukemaksi, ja syynä on tietysti reilu vuosi sitten marraskuussa 2021 hankittu sähköauto.

Joulukuu 2022 on suhteellisen leuto, keskilämpötila oli -3,3C. Tai siltä tuo -3,3C ainakin oman elämäni (takanapäin minulla 51 vuotta) skaalassa tuntuu. Ulkolämpötilan vaihteluväli Vantaalla oli joulukuussa -18C alin ja ylin +5C. Kuitenkin 8-vuotiaan talomme historiassa -3,3C joulukuussa onkin toiseksi kylmin joulukuu ikinä, kylmempää on ollut vain viime vuoden joulukuussa 2021.

Ostoenergian määriin tulee ihan oleellisia muutoksia taas lähikuukausina ihan muutekin, koska keväällä talon katolle tulee 8,2 kW voimala koostuen 20 kpl Longi HI-MO5 Mono 410W -tyyppisistä aurinkosähköpaneeleista, joista tein tilauksen tänään. Talon seinälle puolestaan tulee 20 kpl tyhjiökeräinputkia, joiden piikkiteho lienee ideaalisissa oloissa ja oikeassa kallistuskulmassa noin 3,5 kW. Tässä tapauksessa asennus seinälle pystysuoraan kuitenkin todennäköisesti vähän pudottaa huipputehoja, koska kallistuskulma ei ole koko vuoden osalta kovinkaan optimaalinen.

Pystyasennusta seinään kuitenkin puoltaa esteettisyys (talon pitää olla kaunis jatkossakin), räystään alla putket pysyvät pystysuorassa aina lumesta vapaana (katolla jäisivät lumen alle), parempi kiinnitettävyys jokaisesta kulmasta (ettei tuuli vie), sekä se, että Helsingissä aurinko nousee enimmillään vain 10 astetta horisontin yläpuolelle. Jolloin pystysuora asennus ei ole kuin 10 astetta "pielessä" optimikulmastaan. Näin maksimoidaan huipputehoja kylmille kuukausille. Sitten taas heinäkuussa, kun aurinko on 57 astetta horisontin yläpuolella, silloin pystysuora asennus on hyvinkin paljon pielessä optimikallistuksesta, mutta enpä minä lämmönkeräimien tuottamaa lämpöä kesällä mihinkään kovin paljon tarvitsekaan. Muuta kuin lämpimään käyttöveteen sen verran, että suihkussa tarkenee käydä...

Alunperin, kun taloa suunniteltiin, niin tämän kokoisen talon (lämmintä pinta-alaa 241 m2) olisi pitänyt rakennuslupahakemuksen liitteinä olleiden energialaskelmien mukaan kuluttaa noin 26000 kWh per vuosi. Kun talo saatiin valmiiksi, elettiin eka vuosi ihan kokeeksi suoralla sähkölämmityksellä. Jotta saatiin selville, mitä talo oikeasti kuluttaa. Tuolloin lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 ensimmäisen 12 kk aikana sähköä kului 17162 kWh. Se kai on jonkin sortin "peruskulutus" tähän taloon, joka perustuu ihan mittauksiin, eikä rakennusluvan teoreettisiin laskelmiin. Todellisen kulutuksen jääminen noin 40% laskettua pienemmäksi oli kuitenkin miellyttävä yllätys, tottakai.

Tämän jälkeen eli lokakuussa 2015 taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siinä oli alkuvaiheessa kaikenlaista sähläystä, esim. yritin käyttää sitä öisin halvalla pörssisähköllä. Se oli täysin epäonnistunut kokeilu, koska yön kylminä tunteina lämpöpumpun hyötysuhde oli heikko, eikä lämpöpumppu mitenkään kyennyt kompensoimaan yö- ja päiväsähkön välistä hintaeroa. Sen jälkeen tein määräaikaisia sähkösopimuksia ja vuosikulutus painui useammaksi vuodeksi noin 9000 kWh/vuosi -tasolle. Säästöä tuli siis lämpöpumpun hankkimisen johdosta noin 8000 kWh/vuosi eli silloisilla sähkönhinnoilla säästöä tuli noin 800 euroa vuosittain. Eli pumpun takaisinmaksuaika olisi ollut 10 vuotta.

Nyt sähkön hinta on räjähtänyt käsiin, ja lämpöpumpun pitäisi säästää paljon enemmän. Mutta ei säästä, sillä minulla oli niin hyvää tuuria tällä kertaa, että vanha edullinen sähkösopimukseni jatkuu vielä syyskuulle 2023 asti hintaan 4,95 c/kWh, jolloin siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä kokonaiskustannus minulla on edelleenkin se noin 11-12 c/kWh. En ole kuitenkaan viitsinyt sähköyhtiölleni soittaa, että voisitteko tuplata tai triplata sähkön yksikköhintani, että saisin lämpöpumppuni tuottamaan enempi säästöä... :-)

Tänä vuonna 2023 ja tästä vuodesta eteenpäin talon peruskulutusta (noin 17 000 kWh/vuosi) vähentää ilmasta-veteen lämpöpumppu sekä aurinkoenergia, lisäävänä tekijänä on sähkö-Mersu noin 5000-6000 kWh per vuosi. Katsellaan sitten taas ensi vuonna, että mille tasolle ostosähkön määrä on asettunut.

Tässä vielä numeroita ja grafiikkaa tänne loppuun, ensin päiväkohtaiset luvut, sitten vuosi/kuukausikäppyrät, sitten kk-kulutukset numeroina ja viimeisenä kuvana viimeiset 3 vuotta, jossa viimeisen vuoden osalta sähköauton yökäyttö sinisten pylväiden pitenemisenä näkyy selvästi.

Aurinkopaneelikauppiaita osa1

Sain tässä hiljattain 2 puhelinsoittoa, jossa soittaja kertoi, että aurinkopaneeliasentajamme ovat juuri nyt kiertämässä siellä teilläpäin, että voisiko he poiketa teillekin tekemässä ilmaisen kartoituksen, joka ei sido mihinkään eikä maksa mitään?

Olen kyllä ollut aikeissa hankkia aurinkopaneelit jo pidemmän aikaa muutenkin, joten sovittiin tapaamiset molempien kanssa tämän viikon alkuun. Molemmat soittajat kysyivät vielä soiton päätteeksi osoitetta, että mikä kaupunki ja mikä katu - eli se "olemme juuri kiertelemässä siellä teilläpäin muutenkin" oli pelkkää myyntimiehen puhetta.

Toinen myyjä oli käynyt paikalla jo tuntia ennen sovittua aikaa. Eikä tullut sitten enää saman päivän aikana ollenkaan, mutta soitti kyllä paljon myöhemmin uudestaan ja sovittiin uusi aika ensi viikolle. Toinen myyjistä tuli paikalle sovittuna aikana.

Päällimmäisin myyntiargumentti näytti olevan hyvä tuotto, jopa 7% sijoitetulle pääomalle. Joka ollessaan (sähkön) säästöihin perustuvaa, on myös verovapaata, koska säästämisestä ei veroteta mitään. Tämä on sinänsä totta kyllä. Tässä kohtaa ei kylläkään sanallakaan mainittu sitä, että tuotantohuippu tulee keskelle kesää, jolloin sähkölle on vähän käyttöä, ja yleensäkin vain pieni osa aurinkopaneelin tuotannosta saadaan omaan käyttöön, sillä muu osa tuotantoa "karkaa" hyvin herkästi valtakunnan verkkoon. Tästä tuotannon ja kulutuksen epätasapainosta kerrotaan hyvin tässä linkissä:

https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/

Lupaukset 7%:n verottomasta tuotosta näyttävät kuitenkin purevan hyvin, koska kauppaa kuulemma syntyy hyvin, tilauksia oli jo syntynyt tälle samallekin päivälle, mikä tietysti on provisiopalkkaiselle myyjälle itselleenkin oikein hyvä juttu.

Tämän jälkeen seuraava vaihe myyntipuheessa oli oman talomme katon katsominen satelliittikuvasta, ja jollain piirto-ohjelmalla sinne katolle piirrettiin 15 aurinkopaneelia. Mitoitus oli vaan tyyliin "tuohon nyt ainakin sopisi paneeleita", eli mitään kesäkauden sähkönkulutuksen huippumääriä tms. mitoituksen pohjaksi yleensä käytettyjä lukuja ei kysytty. Joten paneelien määrän perusteeksi tuli nyt vain se, että "tuohon nyt ainakin sopisi tämän verran paneeleita". Meillä katon kokonaispinta-ala on 150m2, joten olisi sinne saattanut sopia vielä paljon enemmänkin, mutta nyt mentiin tällä määrällä, ja saatiin ilmeisesti sellainen loppusumma kauppasummaksi, jolla kauppa käy hyvin. Eli jollain eläkeläisellä saattaa olla sen verran rahaa tilillään vaikka koko ajan.

Pidin kokonaissummaa hiukan tyyriinä, jolloin myyjä ilmoitti, ettei he olekaan markkinoiden halvin, eikä pidä ostaa halvemmilta aurinkopaneelikauppiailta, koska ne (tietyt ja nimeltä mainitut firmat) pyörivät koko ajan tappiolla, jolloin ne varmaankin poistuvat kohta markkinoilta. Mutta heidän firma tekee pientä voittoa joka vuosi. Nämä tiedot näytettiin ja tarkastettiin Finder.fi -palvelusta, että totta oli - tietyt firmat ovat tappiolla, ja jotkut taas pääsevät nipin napin voitolle - kertoen kuitenkin siitä, että bisnes näyttää olevan aika tiukkaa kaikille.

Tässä kohtaa kyllä huomautin, että jos maantien varressa on kaksi huoltoasemaa, ja toisessa on halvemmat litrahinnat kuin toisessa, niin usein poikkean siihen pihaan, missä bensaa myydään halvemmalla - enkä katso netistä tilinpäätöstietoja, että tuottaako jompikumpi huoltoasema voittoa vai tappiota.

Lopuksi myyjä vielä vakuutteli, että heidän yritys ei ole koskaan joutunut kuluttajariitalautakuntaan.

Ihmettelin hiukan, että miten sinne ylipäätään voisi aurinkopaneelikaupassa joutua, jolloin myyjä näytti joitakin kuvia asennuksista, joissa johdotukset oli mm. köytetty nippusiteillä palotikkaisiin, tai sitten paneelien kiinnitykset oli pultattu peltikatosta läpi peltikaton pohjan kohdalta (jolloin katosta tulee varmasti hyvin vuotoherkkä), lisäksi aurinkopaneelien tuenta oli joissakin asennuksissa hyvin heikkoa, tyyliin vain päistään kiinni, eli lumikuorma ehkä saattaa painaa paneelit mutkalle. Kovin kokeneita asentajia ei siis aina ole liikkeellä.

Aiheeseen tulee vielä osa nro2, kunhan toinen myyjä saapuu paikalle juhannuksen jälkeen.

Tukevasti asennettu aurinkopaneeli on kolmesta kohtaa kiinni ja paneelien välissä on lämpölaajenemisen takia pieni rako.

Tämä kuva bonkattu tästä osoitteesta: http://www.aurinkovirta.fi/aurinkosahko/aurinkovoimala/kiinnitysteline/
(kuva ei liity meillä poikenneeseen paneelikauppiaaseen)

EDIT 25.6.2019:
Tämän myyjän käynnistä oli kuitenkin hyötyä, ja sain uutta tietoa mm. että:

1) Kiinalaistuotteita koskevat rangaistustullit on nyt viime vuonna poistettu aurinkopaneeleilta. Mutta tämä ei kuitenkaan vaikuttanut eikä vaikuta aurinkopaneelien hintoihin (tämän olen huomannut itsekin, että ei näy vaikutusta näkyvän). Tämä johtuu siitä, ettei näitä rangaistustulleja ole maksettu tähänkään asti, vaan rangaistustullit EU:n myyntiin on kierretty esim. niin, että aurinkopaneelit viedään ensin Malesiaan, ja sieltä eteenpäin EU:n alueelle. Jolloin rangaistustullit on onnistuttu käytännössä kokonaan kiertämään jo ennenkin. Mutta nyt tavaravirta voi tulla suoraan Kiinastakin ilman tulleja.
2) Vaikka kaikki aurinkopaneelit tehdäänkin nykyään Kiinassa (aivan kuin LED-lamput), niin aurinkopaneeleissa on eroja, ja ostaessa paneeleja kannattaa varmistaa, että paneelien valmistaja on ns. "Tier 1" -listalla, joka päivittyy 3kk välein, ja joka on esim. tässä linkissä:

https://www.renvu.com/Learn/Bloomberg-Tier-1-Solar-Panels-List-2019

Trendit Porin asuntomessuilta

Tänä vuonna asuntomessuvierailu jäi itseltäni aivan viime tinkaan, joskin siitä oli se hyvä puoli, että messuihin pääsi tutustumaan "etukäteen" monien muiden blogien ja käyntiraporttien pohjalta. Yhteistä lähes kaikissa näissä oli se, että messuilla kävijä "ei ollut nähnyt oikein mitään". Eli tämän kertaisilla messuilla ei ollut sellaista "yksi ylitse muiden" vetonaulaa, millaiseksi voidaan luokitella viime vuosilta varmaankin esim. 2017 Mikkelin messujen talo Wave kaikkine upeine kaarineen, tai 2016 Seinäjoen messujen Villa tango, joka valaistuksellaan, viimeistelyllään ja ulkoalueillaan puhutti varmasti monia. Seinäjoella oli toki hyvää oivallusta ja upeaa arkkitehtuuria monissa muissakin taloissa.

Mutta Porissa oli ehkä enemmänkin keskitytty rakentamaan tavallisia taloja tavallisille ihmisille, jolloin pienelläkin budjetilla oli onnistuttu saamaan paljon näyttävää aikaiseksi. Porissa ns. "sairaalan valkoiset" totaalivalkoiset only-white -talot loistivat poissaolollaan. Tilalle oli tullut värikkään tehosteseinät ja tapetit. Ilmeisesti tämä täysvalkoisuuden tyylisuunta on nyt sitten jo päättynyt? Mikkelissä vuosi sitten muistaisin vielä yhden tai kaksi tällaista taloa nähneeni. Mutta en minä niitä erityisemmin kaipaa, enempi omaa silmää hivelee mm. tällaiset seinät:

Toinen seikka mikä on jäänyt uusista taloista kokonaan puuttumaan on isot alasvedot sisäkatoissa epäsuodan led-valaistuksen takia. Nämä olivat vielä pari vuotta sitten Seinäjoen messuilla hyvinkin yleisiä sisätilojen valaistusratkaisuja, ja oli näitä vielä Mikkelissäkin, mutta Porissa en huomannut näitä alasvetoja enää ainuttakaan. Ehkä nykypäivän led-nauhat ovat jo sen verran kehittyneitä, ettei yksittäiset valopisteet enää häikäise, tai sitten tyylisuunta on tässäkin kohdin muuttunut pienessä ajassa näin totaalisesti. Mutta nykyajan led-valaistus katossa näyttää siis esim. tältä:

En tiedä oliko alueen kaavasta johtuvaa, vai oliko tontit pieni kokoisia, tai oliko joku muu syy, mutta porissa useimmat talot olivat 2-tasoisia ratkaisuja. Tämä on tietysti energiatehokkuuden kannalta hyvä ratkaisu, sillä 2-kerroksinen talo on muotonsa vuoksi aina vähemmän energiaa kuluttava, mitä 1-kerroksinen talo. 2-kerroksisissa taloissa tarvitaan sisäraput, ja kun nykyään on tapana rakentaa myös korkeita olohuoneita, niin yläaulasta tulee usein muodoiltaan sellainen, että se on joko pelkkää käytävää tai lähes hukkatilaa, johon on vaikea keksiä mitään kalusteita.

Porissa tämä oli osattu ratkaista pääosin hyvin, ja yläaulatkin olivat tehokkaita neliöitä, niin kuin näkyy esim. tässä kuvassa:

Vaikka messutaloissa oli pääsääntöisesti 2 kerrosta, niin yhtään kellaria taloissa ei ollut. Tähän lienee ihan ymmärrettävä syy, eli kellaria ei varmaan ollut voinut rakentaa, kun ihan vieressä virtaa iso joki. Itse asiassa lähimmät talot eivät ole juurikaan enempää kuin korkeutensa verran irti joen penkasta, jolloin savisella maalla lienee tehty tarkat laskelmat siitä, miten lähelle joen penkkaa ylipäätään on mahdollista rakentaa. Ettei käy niin, että savimassat lähtevät liikkeelle, ja talot niiden mukana.

Joen penkka on nyt päällystetty murskeella, ja pintamaa antaa ehkä katsojan silmään virheellisen kuvan, mutta savisella maalla eli vanhalla merenpohjalla tässä kohtaa kuitenkin koko alueella ollaan. Tässä kuvaa joen penkalta, jossa nykyisin siis kulkee kävelytie:

Toinen erikoisuus lähes kaikissa Porin asuntomessujen taloissa oli kivipihat, jotka joissakin taloissa peittivät koko pihan niin, ettei nurmikkoa ollut enää ollenkaan. Tähänkin ratkaisuun saattaa olla omat syynsä. Asuntomessualuehan on siis vanhaa teollisuusaluetta. Jolloin jos maamassoja ei ole ennen rakentamista juurikaan vaihdettu, silloin voi olla helpompaa ja turvallisempaa peittää kaikki asfaltilla tai kivetyksillä. Joka tapauksessa - oli syy mikä tahansa - kivipihoja näkyi alueella aika paljon. Tässä muutamat kuvat niistä:

Onhan nuo kivipihat myös helppohoitoisia - tosin vain ensimmäiset vuodet. Sen jälkeen kun kivien väleihin alkaa kertyä puunlehtiä ja kaikenlaista roskaa, sitten joutuu miettimään miten ne roskat saa pois sieltä. Ehkäpä lehtipuhallin auttaa, haravalla niitä roskia ei välttämättä kovin helposti saa poistettua.

Yksi Porin asuntomessujen erikoisuus oli myös mielettömän suuret kattoterassit, joita oli useimmissa taloissa. Onhan nuo varmasti kesällä näyttävän näköiset (joskin tällaisilla helteillä aivan liian kuumia paikkoja), mutta entä kun tulee talvi? Onko lumikasoille mietitty paikat? Entä pitääkö terassiin kiinnitetyt valaisimet merkitä jo syksyllä joillakin aurauskepeillä, ettei sitten talvella lumitöitä tehdessä lähde valaisimetkin mukaan, kun kolaa tai lapioi lunta alas?

Mutta tältä tämä Porin erikoisuus näyttää kesäisin, monelle terassille mahtuisi puutarhakalusteisiin istumaan varmasti likemmäs 100 ihmistä yhdellä kertaa, tosin nämä kalusteet ehkä häipyvät messujen jälkeen, eli olivat nyt vain esillä siellä:

Olihan noissa isoissa terasseissa tietysti se hyvä puoli, että niihin sai upotettuna asennettua ulkoaltaan. Niitä näkyikin Porin taloissa useimmiten jo valmiiksi ja kiinteästi asennettuna. On näitä ulkoaltaita ja ulkoporealtaita asuntomessuilla näkynyt toki aikaisempinakin vuosina. Mutta aiemmin ne ovat monesti seisseet vain "irrallisina" terassin kulmalla, eli selvästikin vain messujen ajan siinä näytillä. Mutta nyt nähdyt ulkoaltaat olivat selvästikin tulleet jäädäkseen. Olivat ne sen verran hyvin kiinni, ettei ne enää irtoa messujen päätyttyä:

Aurinkopaneelikauppiaita oli alueella hyvinkin paljon, mutta taloissa en aurinkopaneeleita nähnyt missään. Ehkä en sitten vaan huomannut tai osannut katsoa, kun talon katot olivat useimmiten hyvin loivaa harjakattoa. Tuskin nyt aurinkopaneeleja kuitenkaan on asemakaavassa kielletty? Usein niillä kuitenkin lämmitetään ulkoaltaissa oleva vesi, koska paneeleista saatavalle keskikesän ylijäämälämmölle tai sähkölle pitää kuitenkin yleensä keksiä jokin käyttökohde.

Jos ei keksi mitään mihin ylimääräisen energian voisi kesällä "tuhlata", silloin aurinkolämpökeräimet täytyy ylikuumenemisen välttämiseksi peittää jolllakin esim. pressulla (jos vesivaraajakin on jo niin kuuma, ettei sinne mahdu enempää lämpöä). Aurinkosähköpaneelien omistaja taas joutuu luovuttamaan ylijäämäsähkönsä pilkkahintaan tai jopa ilmaiseksi omalle sähköyhtiölleen, jos ei pysty käyttämään kaikkea keskikesän energiaa itse. Ulkoallas tai jonkin matkaa oman talon lämminvesivaraaja on ylijäämäsähköllekin ihan hyvä käyttökohde, jolloin ilmaisen tai puoli-ilmaisen ja muuten ulos myytävän sähkön pystyykin käyttämään ihan itse.

Joka tapauksessa, ihan mielenkiintoiset messut taas tälläkin kertaa. Oli paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Tällä kertaa talot oli minusta aika viisaasti rakennettu eli tavallisia taloja tavallisille ihmisille. Ainoan poikkeuksen koko joukossa teki ehkäpä talo Haltiatar, jonka taustatarina siis se, että talo oli saanut vaikutteita Nuuksiossa sijaitsevasta luontokeskus Haltiasta (jonka "pikkusisko" Haltiatar on), ja onhan näissä paljon yhtäläisyyttä:

Ja tässä vielä yksi kuva oikeasta luontokeskus Haltiasta:

(Tämä kuvaa on bongattu Simonkylän eläkkeensaajien nettisivuilta) 

Jatkopohdintoja aurinkoenergiasta

Ensin uudessa talossamme elettiin suorasähköllä eka vuosi. Sitten tuli ilmasta veteen lämpöpumppu. Mitä sitten tulee seuraavaksi? Aurinkoenergia käy mielessä aina välillä, on käynyt useita kertoja jo pitkän aikaa, tässä vuosien varrella tänne blogiin kirjoittamiani päivityksiä (yleensä aina messuilla käynnin jälkeen :-) )

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/31/aurinkoenergiasta-pohdintoja/

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/04/pohdintoja-aurinkoenergiasta.html

Tässä kun vuodet kuluvat, niin sähkön käytön data lisääntyy. Sähkölasku on pudonnut kilpailutusten ansiosta vuosi vuodelta. Myös sähköä on kulunut aina vaan vähemmän sitä mukaa, kun olen laskenut käyttöveden lämpötilaa.

Vuonna 2017 ostosähköä kului yhteensä 10618,43 kWh. Ja se maksoi yhteensä 1151,64 euroa. Vuonna 2017 käyttöveden lämpötila oli +50C. Nyt vuoden 2018 pudotin käyttöveden lämpötilaa edelleen siten, että se on nyt +46C. Joten taas tullaan tekemään sähkönkulutuksessa uusia alarajaennätyksiä - ja ilman, että käyttömukavuudesta olisi tarvinnut tinkiä yhtään. Tästä johtuen myös sähkölasku tulee pienenemään, ja siihen suuntaan ajaa myös uusin sähkönkilpailutus, jonka tein maalis-huhtikuun vaihteessa 2018.

Joten tämän hetkiset vaihtoehdot "Mitä tulee seuraavaksi?" -kysymykselle ovat esim. että mitä jos ei sittenkään tekisi enää yhtään mitään?

Nytkin - ilman mitään lisäinvestointeja sähkönkulutus on liukuvana 12kk:n kuvaajana nyt saavuttamassa (tai kohta jopa alittamassa?) ekan kerran 10000 kWh:n rajan, eli viimeisin vuosi eli 12kk peruutuspeiliin katsomalla näyttää nyt päiväkohtaisen sähkönkulutuksen osalta tällaiselta:

12kk liukuva sähkönkulutus oli 10036 kWh. Vuotta aikaisemmin samana aikana kului 12249 kWh.

Korkein vuorokausikulutus oli helmikuun viimeisenä päivänä, jolloin sähköä kului 73,3 kWh/vrk - syystä, että VILP hyytyi pakkaseen, ja talossa lämmitti suorasähkö 6 kWh:n vastuksella 10 tunnin ajan. Vähiten sähköä kului tällä tarkastelujaksolla 20.7.2017, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli yht. 9,6 kWh.

Suurin sähkönkuluttaja talossa on VILP. Sillä ei kuitenkaan ole omaa alamittaria, joten en ihan tarkkaan tiedä, että paljonko se sähköä kuluttaa. Lämpöpumpun viikottaiset käyntiajat olen kuitenkin merkinnyt ylös aina siitä alkaen, kun VILP tuli taloon. Tai nehän siis tallentuvat laitteen omaan muistiin, josta käyntiajat voi käydä katsomassa milloin tahansa jälkikäteen. Viikoittaiset käyntiajat -kaavio näyttää tällä hetkellä tältä:

VILP käyttötunnit kpl per viikko aikavälillä lokakuu 2015 - nykyhetki.

Eniten VILP on ollut käynnissä viikolla 2/2016, jolloin käyttötunteja mittariin tuli viikossa 117 kpl. Vähiten käyttötunteja on tullut viikolla 37/2017 - vain 6 kpl, eli alle tunti päivässä. Puolet vuodesta lattialämmitys ei ole meillä ollenkaan päällä. Silloin VILP tekee pelkkää lämmintä käyttövettä, ja käyttötunteja tulee silmämääräisesti kaaviosta katsomalla noin 10 kpl per viikko. Lämmin käyttövesi syntyy kesäisin siis helposti, sillä lämmön lähde eli ulkoilma on silloin lämmintä.

Jos VILP:n oletettavissa oleva käyttöaika koko elinkaarensa aikana on noin 40.000 tuntia, niin tähän mennessä tuntimittariin on tunteja kertynyt yhteensä 4079 tuntia 2,5 vuoden aikana. Joten tällä käyttömäärällä meidän VILP saattaisi kestää jopa 25 vuotta? Toki "vuosihuoltoja" täytyy matkalla tehdä, mm. kylmäainelisäyksiä. Toistaiseksi huoltokulut ekan 2,5 vuoden aikana ovat kuitenkin olleet nolla euroa.

Nyt jos hankkisin aurinkokeräimet eli auringon lämpöenergiaa talteenottavat keräimet, niin jos meillä lämpimän käyttöveden tekemiseen menee suorasähköllä noin 4000 kWh ja VILP:llä noin 3 kertaa vähemmän eli noin 1300 kWh, niin aurinkokeräimet saattaisivat tehdä kaiken tarvittavan käyttöveden noin 6kk vuosittain. Ja silloin säästäisin VILP:n käyntiaikaa noin 10h per viikko eli noin 240h vuosittain. Sähköä säästyisi tuo yllämainittu noin 1300 kWh, joka rahaksi muutettuna olisi noin 130 euroa. Eli pelkästään tällä muutoksella sähkölasku olisi vuosittain jatkossa noin 900 euroa, jos se  nyt viimeksi päättyneellä vuodella oli 1151,64 euroa.

Vaikka aurinkolämpöpaketin voi saada suhteellisen edullisesti - vain noin 2-3 tonnilla, niin noin 130 euron vuosihyöty asettaa takaisinmaksuajan varsin pitkäksi. Vaikka investoinnin hinta olisi (kotitalousvähennysten jälkeen) vain 2.000 euroa, niin se jaettuna 130 euron vuosihyödyllä tekee takaisinmaksuajasta 15,3 vuotta.

Tuokin saattaa kuitenkin olla parempi kuin aurinkosähköpaneeleissa. Niissä nimitäin takaisinmaksuaika on tämän päivän hintatasolla ja tehomäärillä tietääkseni noin 17 - 20 vuotta?

Lisäksi noin 2.000 euron lisäinvestointi nyt jo tehdyn VILP-investoinnin eli 8.600 euron lisäksi ei olisi yhteissummaltaan kuin 10.600 euroa. Ja tämän jälkeen vuosittainen sähkönkulutus saattaisi pudota nykyisesta tasan 10.000 kWh:n tasolta vielä 1.300 kWh lisää eli tasolle 8.700 kWh?

Silloin oltaisiin aika lailla samoissa, mihin maalämpöpumpullakin olisin päässyt. Mutta maalämpö olisi pyydettyjen tarjousten perusteella maksanut meidän talossa noin 20.000 euroa. Yllä oleva ratkaisu maksaisi vain reilut 10.000 euroa eli olisi puolet halvempi.

Edelleen yksi hyvä ratkaisu jatkon kannalta voisi olla sekin, etten tee enää mitään lisäinvestointeja? Vaan antaa talossa sähkönkulutuksen olla noin 10.000 kWh per vuosi, jolloin se maksaa noin tonnin vuodessa? Eikä siis edes yrittäisikään saada tätä tämän pienemmäksi?

Toukokuut kulutusvertailussa

Jos laitan kahden toukokuun sähkönkulutukset rinnakkain - tai käytännössä siis peräkkäin - samaan taulukkoon, niin ilmavesilämpöpumpun vaikutus näkyy aika selvänä. Viime vuonna kulutus oli joka päivä yli 30 kWh per vrk, tänä vuonna se on yltänyt samalle tasolle vain kerran. Silloin meillä oli taas isot juhlat, ja porukkaa oli paikalla aika lailla.

Keskimääräinen toukokuun sähkönkulutus per vrk on nyt tänä vuonna ollut 19,7 kWh per vrk - alimmillaan on käyty 15,12 kWh:ssa. Tältä tämä näyttää graafisesti:

Sähkönkulutus per vrk - 17 päivää vuotta 2016 ja 14 päivää vuotta 2015.

Lämpöpumppu on tehnyt pelkkää käyttövettä maalis-huhtikuun vaihteesta lukien, takka on ollut käytössä viimeksi vapun tienoilla. Huhtikuu pärjättiin takan "viihdekäytöstä" saatavalla lämmöllä. Elävää tulta kun on mukava katsella, ja siksi kai monessa maalämpötalossakin on yleensä takka, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle olohuoneeseen.

Lämpöpumppua olen harvemmin nähnyt asetettavan näkyvälle paikalle keskelle olohuonetta, vaikka yhtä hyvin sekin lämmittää kuin takka. Ja on lisäksi paljon vaivattomampi.

Aurinkoenergia on jäänyt myös kiinnostamaan.

Nythän siis ilmavesilämpöpumppu on meidän talossa tällä hetkellä ainoa laite, joka pystyy koneellisesti tekemään viilennystä. Tai jopa kylmää. Toki meidän IV-konekin osaa kesähelteillä puhaltaa poistoilman suoraan pihalle talteenottokennon ohi, ja sen huomaa silloin siitä, että jäteilman lämpötila on ihan sama kuin huoneista poistetun ilman lämpötila. IV-kone "osaa" tehdä tämän saman talvellakin, jos se huomaa että huonelämpötila on noussut yli +23C:n, jolloin se alkaa jäähdyttämään taloa. Toisin sanoen lämmön talteenotto lakkaa.

Nyt jos lämpöpumppu laitetaan tekemään viilennystä, silloin se ei ainakaan samaan aikaan voi tehdä lämmintä käyttövettä. Vaan pitää valita jompikumpi asento. En tiedä montako kertaa koneellista viilennystä kesällä tarvitaan, mutta viime kesänä ei tarvittu kertaakaan - silloin käytettiin vain IV-koneen yöhuuhtelua, eli yöksi lisättiin tehoja, ja aamulla talo oli mukavan viileä. Ehkä ei ole kovinkaan iso työ, jos lämpöpumpun aina välillä laitaisikin tekemään kylmää ilmaa, joka sitten konvektorin kautta puhalletaan ympäri taloa. Konvektori on sisärappujen seinässä kiinni.

Tai sitten saman voisi tehdä niinkin, että lämpöpumppua ei käytetä kesän kuumimpaan aikaan muuta kuin jäähdytykseen. Lämpimän käyttöveden voisi silloin tehdä myös aurinkolämpökeräimillä. Ehkä ihan pari hassua putkikeräintä riittäisi 4 hengen tarpeisiin, jos käyttövesi tehdään näin pelkästään hellekaudella?

Toinen mahdollisuus olisi asentaa aurinkosähköpaneelit ja käyttää mahdollinen ylijäämäsähkö käyttöveden lämmitykseen. Jolloin lämpöpumppua ei tarvita ollenkaan, tai se on jäähdytysasennossa. Käytetään sitä sitten jäähdytykseen, jos käytetään. Tai sitten ei käytetä ollenkaan, ja pumppu huilaa kesät.

Aurinkoenergiassa tärkeää on sen oikea mitoitus. Se tehdään kesäajan kulutuksen mukaan. Ja sitä en omalta kohdaltani tällä hetkellä ihan tarkkaan edes tiedä, nyt kun vasta ensimmäinen lämpöpumppu kesä on edessäpäin.

Löysin kuitenkin hyvän laskurin, jolla aurinkoenergian oikeaa mitoitusta ja investoinnin kannattavuutta voi helposti laskea. Laskuri tai useampikin laskuri löytyy tästä linkistä:

http://www.finsolar.net/?page_id=2571

Sen verran mitä näitä laskenta-exceleitä nyt kokeilin, niin aika pitkiä takaisinmaksuaikoja näyttäisi tulevan. Jos aurinkopaneelien käyttöikä on noin 30 vuotta, niin se on maksanut itsensä vasta 20-25 vuoden kohdalla - riippuen vähän siitä, paljonko arvioi esim. sähkönhinnan nousuksi tulevina vuosina.

Toinen mikä mietityttää on oikea mitoitus. Ainakin 5 kW:n järjestelmä on meille nyt selvästi liikaa. Se voi helposti tuottaa jopa 30 kWh päivässä, ja meillä toukokuun kulutus on nyt jämähtänyt noin 20 kWh:n tasolle. Energia yhtiölle myydessä aurinkosähköstä ei saa käytännössä mitään, eli sähköverkkoon myyntiä varten ei kannata aurinkosähköpaneeleita asentaa.

Tietysti tässä kohtaa mieleen tulee, että joku 25 metrin tai vaikka 50 metrin jatkojohtokela ei paljon maksa. Ja siihen voi asentaa kWh-mittarin. Se mittarikaan ei paljon maksa.

Mitäs jos myisikin kesän ylijäämäsähköt vaikkapa lähimmälle naapurilleen?

Naapurin kannattaisi varmasti ostaa sähköä esim. 5 sentin hinnalla (tai mitä sitten ikinä sovitaankin), jos sähkölaitos myy samaa sähköä noin 10 sentin hinnalla per kWh. Mutta sähköyhtiölle jos myy ylijäämäsähköt, se ei maksa aurinkosähköstä joko mitään - tai sitten sähköyhtiö maksaa enintään pörssisähkön verran, joka on noin 3 senttiä per kWh.

Näin jos pääsisi eroon kesän ylijäämäsähköistään vähän paremmalla hintaa, sitten voisikin ehkä ottaa laajemman paketin, jolloin itse voisi käyttää kaikki tuottamansa sähköt keväällä ja syksyllä. Ja toki talvellakin, vaikka silloin aurinkosähköä ei paljon kerry. Ja sen verran mitä kertyy, varmasti kuluu myös ihan omassakin käytössä.

Tässä linkissä voi seurata realiajassa muutamia aurinkosähkön tuottajien tuottamia kWh-määriä:

http://solarforum.fi/wp/fi/seurantakohteet/aurinkosahko-sl3-pori/

Ja tältä nuo tuotantopylväät yllä olevassa linkissä näyttivät esim. nyt toukokuun 2016 alkukuun päivien osalta - tuotetun energian päivittäisvaihtelu on aika suurta:

Aurinkosähkön päivittäistuotanto voi vaihdella toukokuussa nollasta 30 kWh:iin,
jos käytössä on 5 kW:n laitteisto 20 paneelilla, sijaintipaikkana tässä esimerkissä on Pori.

Lämmittämisen vuosirytmi

Taas ollaan siinä vaiheessa vuotta, että talon lämmittämisessä näyttäisi tapahtuman muutos - nyt myös puulämmitys eli takan käyttö on jäämässä pois. Voisiko nyt sitten sanoa, että meilläkin on kesäkaudella passiivitalo, joka lämpiää ihan asumisen hukkalämmöllä... :-) Hyvä kun ei jäähdyttää tarvitse, ja ainakin viime kesä pärjättiin ihan vaan yön aikaisella ilmanvaihdon tehostamisella.

Viime kesänä meillä laitettiin aina yöksi IV-kone suuremmalle teholle. Onhan kesälläkin yön lämpötila usein vaan +10-15C haarukassa, jolloin kun tuon lämpöistä ilmaa kierrättää koko yön, niin aamulla talo on mukavan vilpoinen. Eikä välttämättä lämpene päivän aikana häiritsevässä määrin, ellei sitten satu oikein pitkäjaksoiset ja kovat helteet. Joka tapauksessa kellari meillä säilyy silloinkin ihan luontaisesti ihan mukavan vilpoisena, sinne kovakaan helle ei pääse vaikuttamaan. Ikkunat ovat pieniä, ja tilat suurelta osin maan alla. Joten ei se kivikauden ihmisten keksimä maakuoppa ollut asuminen kannalta ollenkaan huono ratkaisu. Kesäisin maakuoppa on (ainakin meillä) viileä ja talvella se ei vaadi paljon lämmittämistä.

Mutta nyt siis takka taitaa olla näillä näkymin käytössä seuraavan kerran vasta ensi syksynä. Viimeksi kuluneen viikon aikana takkaa on käytetty vielä 2 kertaa. Mutta nyt se on jo jäähtynyt, ja silti sisällä on +22C jo heti aamulla. Päivällä lämpötila tästä vielä vähän nousee, kun aurinkokin alkaa lämmittämään. Näin kävi eilenkin.



Punaisella viivalla takan lämpötila. Tulta on pidetty viimeksi vappuna.

Jos katsotaan tätä vuotta taaksepäin, niin huhtikuu pärjättiin pelkällä takalla, ja maalis-helmikuussa ilmavesilämpöpumppu auttoi käyttöveden lisäksi myös tekemällä lämmintä vettä lattiakiertoon. Tammikuun paukkupakkasissa lämpöpumppu meni pois päältä - silloin takat olivat käytössä täydellä teholla niin, että ylläoleva lämpötilakäyrä nousi +40C -asteeseen, ja lisäksi suorasähköäkin kului aikalailla. Ensi syksynä mennään ilmeisesti kohti talvea asteittain ja samoilla askelmerkeillä, ensin otetaan käyttöön takka, ja sitten sen jälkeen myös lattialämmitys. Jos tulee oikein kova talvi, sitten hyytyy ilmavesilämpöpumppukin, ja talo jää "varavoimalle", eli puun ja suorasähkön varaan.

Jos katsotaan eteenpäin ja pidemmälle tulevaisuuteen, niin olen taas vähän mietiskellyt, että miten lämmitysjärjestelmää voisi kehittää - tai kannattaako tehdä tämän jälkeen enää yhtään mitään?

Ilmavesilämpöpumpusta alkaa olla nyt kokemuksia jo kohta puolen vuoden ajalta. Tosin viime syksyn kuukausilta ei saatu oikein mitään säästöjä - ennen kuin vasta joulukuussa, sillä lokakuun lopussa asennettua lämpöpumppua piti ensin säätää toimimaan oikein ja järkevällä tavalla.

Vuoden alusta lukien säästöä on kuitenkin alkanut tulla jo ihan mukavasti, eli jos verrataan nyt alkuvuoden kuukausia vuotta aikaisempaan, niin tässä vaiheessa näyttää tältä:

	2015kWh	-->2016kWh	-->Vertailu
tammikuu	1629,59	2767,17	1,70
helmikuu	1709,00	1263,55	0,74
maaliskuu	1446,00	985,90	0,68
huhtikuu	1179,00	750,00	0,64

Tilastoa "rumentaa" tammikuu 2016, jolloin sähköä meni 70% enempi kuin vuotta aiemmin, mutta muuten voisi päätellä, ja ennustaa että lämpöpumpusta johtuen kokonaissähkön kulutus on pudonnut noin 30%:lla. Jolloin nyt kun tähän mennessä tänä vuonna on sähköä mennyt yhteensä 5767 kWh 4 kk:n aikana, niin koko vuoden sähkönkulutus asettuu tällä vauhdilla 10800 kWh:n tasolle. Mikäli tammikuu olisi ollut "tavanomainen" nykyajan lauha talvi, silloin sähköä olisi ehkä kulunut sen verran mitä meni helmikuussakin eli noin 1300 kWh? Jolloin vuosikulutus nykyajan normaalitalvina asettuisikin tasolle 9500 kWh (näistä nykyajan normaalitalvista virallinen nimitys on kuitenkin yhä edelleenkin "olipa lauha talvi", vaikka sellainen se nyt useimmiten näyttää vaan olevan).

No nyt jos ilmavesilämpöpumpun kanssa vuosikulutus tulisi meillä olemaan noin 10000 kWh vuosittain, talvesta riippuen joko vähän yli tai vähän alle sen, niin melkein voisi sanoa, että aika samoissa mennään esim. tämän Jyväskylässä olevan maalämpötalon kanssa:

http://www.techeat.fi/maalampo-sahkonkulutus/

Tietysti talvi on heillä siellä ankarampi, mutta talon volyymit ja polttopuiden käyttötottumukset menee kyllä aika yks´yhteen sen kanssa mitä meilläkin kuluu. Jyväskylässä oleva talo siis rakennettu 2011 (meillä muuttovuosi 2014), jossa on bruttona 210 neliötä ja tämän lisäksi autotallista löytyy 36 lämmitettävää neliötä (meillä neliöitä yht. 241m2).

Maalämpö on varmasti Jyväskylän leveyspiireillä ollut hyvinkin oikea ratkaisu, mutta meillä täällä Vantaalla etelässä ja meren äärellä (meri on hyvä lämpövarasto useimpina talvina) mielestäni ilmavesilämpöpumppukin vaan pitää puoliaan - eli tällä hetkellä itsestäni tuntuu, että se oli meidän taloon ihan tehokas ja myös kustannustehokas ratkaisu.

No nyt meillä seuraava askel tämän jälkeen voisi olla esim. aurinkosähköpaneelit. Ilmeisesti 4kW:n teholuokka riittäisi, jolloin paketin hinta ja kk-tuotto menisi näin:

Laskelma otettu tästä linkistä: http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri

Aurinkopaneelien mitoituksessa tulee siis olla tarkkana, ettei syntyisi ainakaan isommassa määrin ylituotantoa. Nimittäin jos ylituotannon joutuu myymään omalle sähköyhtiölleen, niin ei siitä käytännössä oikein juurikaan mitään rahaa saa. Ylimääräisen sähkön voisi kesäkuukausina syöttää myös sähkövastuksen kautta lämminvesivaraajaan, mutta jos meillä nyt lämpöpumppu tekee saman työn parissa tunnissa, ja erittäin kustannustehokkaasti, niin en minä kyllä siinäkään vaihtoehdossa mitään säästöä saa (jos ylijäämänä olevan aurinkosähkö lämmittää veden, jolloin lämpöpumpun käyntiaikaa säästyy pari tuntia päivässä).

Kuitenkin jos meidän katon suunta ja kallisistuskulma tuottaa 16 paneelilla ja 8000 euron investoinnilla vuosittain 3482 kWh, niin silloin sähkön vuosikulutus olisi meillä talvesta riippuen enää noin 6000 kWh tai enintään 7000 kWh vuosittain.

Ja mitä tämä kaikki sitten olisi tullut maksamaan?

Lämpöpumppu maksoi 8600€. Aurinkopaneelit tässä laajuudessa ja asennettuna maksaisivat 8000 euroa. Ne ei nyt kuitenkaan tule ihan heti, jolloin tulevina vuosina, kun hyödynnän kotitalousvähennykset ja kun huomioidaan, että aurinkopaneelien hinnat ovat muutenkin syöksykierteessä, niin ehkä niistä jää maksettavaa vain  noin 6000 euroa???

Jolloin nämä summat yhteenlaskettuna olisin joutunut maksamaan kaikesta yhteensä noin 14600 euroa. Tämä on selvästi vähemmän kuin mitä maalämpö olisi maksanut. Sen hinta saatujen tarjousten mukaan olisi meidän talossa ollut 17000-20000 euroa. Ja lopputuloksena olisi siinä vaihtoehdossa ollut todennäköisesti noin 9000-10000 kWh:n vuosikulutus. Eli vähän alle sen, mitä pelkällä ilmavesilämpöpumpulla pystytään saavuttamaan.

Mutta loppupeleissä, jos nyt valitsemallani tiellä lopullinen vuosikulutus tuleekin olemaan aurinkopaneelien asentamisen jälkeen noin 6000-7000 kWh:n nurkilla, niin käykö tässä nyt sitten kuitenkin niin, että pääsenkin paljon pienemmällä rahalla paljon parempaan lopputulokseen?

Pohdintoja aurinkoenergiasta

Eilen kiertelin Kevätmessuilla aurinkopaneeliständiltä toiselle. Ajatuksena on ollut täydentää talon lämmitysjärjestelmää aurinkopaneeleilla jossakin vaiheessa. Vielä vuosi sitten vaihtoehdoissa oli mukana myös aurinkolämpökeräimet, mutta se vaihtoehto taitaa olla nyt jo poissuljettu, koska viime vuonna valintani kohdistui ilmalämpöpumppuun. Se tekee nyt lämpimän käyttöveden (ja tällä hetkellä se ei muuta teekään, kun lattialämmitys on jo poissa päältä). Kun otin lattialämmityksen pois 2.4.2016, niin sen jälkeen lämpöpumppu on käynyt 8 päivän aikana 23 tuntia, eli pikkuisen vajaat 3 tuntia päivässä.

Aurinkoenergiajärjestelmien tehot nousevat vuosi vuodelta, ja samalla hintataso putoaa. Kun vuosi sitten kyselin aurinkojärjestelmien tarjouksia, niin nyt - ainakin jos vertaa eilisen messutarjouksiin - niin taas ollaan tultu alaspäin hinnoissa noin 10%. Kehitys on siis nopeaa, ja suunta hyvä. Ja varsinkin jos katsotaan asiaa vielä pidemmällä aikajänteellä, niin eräs edustaja kertoi omalla ständillään, että sellainen järjestelmä, joka vielä vuonna 2007 eli vajaa 10 vuotta sitten maksoi 15 tuhatta, niin nyt sen saa jo 5 tuhannella.

Kuka tahansa - joka miettii aurinkoenergiaan investoimista, joutuu aivan ensimmäiseksi miettimään mitoitusta. Aurinkosähköä voi yleensä myydä omalle energiayhtiölleen, ja silloin siitä saa ns. "pörssihinnan", joka tällä hetkellä on noin 3 senttiä kilovatilta. Eli ei paljon mitään. Sillä jos itse ostaa samanhintaista sähköä, niin siihen päälle kun lisää sähköverot ja siirtomaksut, niin sen jälkeen hinta onkin jo 10 senttiä/kWh ja ehkä enemmänkin. Sillä hintaa jos alkaa laskea aurinkosähkön kannattavuutta, niin takaisinmaksuaika asettuu laitteiden nykyhintojen mukaan jonnekin 15 vuoden paikkeille.

Oikea mitoitus aurinko energialle on siis suunnilleen sellainen, että sähköyhtiölle myytävää ylijäämää ei kovin paljon syntyisi. Mieluummin kannattaa käyttää itse tuotettu sähkö mahdollisimman pitkälti itse. Esim. 3kWp aurinkovoimala, jonka hinta asennettuna on tänä päivänä noin 6000€ sis. arvonlisäveron - niin sillä kun tuottaa vuosittain noin 2700 kWh, niin jos tämän tuotoksen myisi kokonaisuudessaan sähköyhtiölle, ja saisi siitä esim. 3 senttiä/kWh niin koko vuoden tuotoksesta saisi silloin rahaa 2700 kWh x 0,03 = 81 euroa. Ja koko investointi 6000€ tulisi näin kuoletettua 6000 / 81 = 74 vuoden aikana. Mutta järjestelmän elinikä on vain noin 40 vuotta, eli tästä helposti näkee, että sähkön myynti ei kannata, ja että myyntiä varten ei kannata investoida kapasiteettia käytännössä yhtään...

Jos valitsen oman tulevan järjestelmän mitoitukseksi 3kWp, ja saan sillä tuotettua oletusarvojen mukaiset 2700 kWh vuosittain, silloin tuotto jakautuu eri kuukausille näin:



Aurinkoenergian tuotto kuukausittain. Laskuri osoitteessa:
http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri

Tuo Arevasolarin laskuri on muuten oikeasti tosi hyvä - sillä saa aika hyvin demontstroitua miten kuukausipylväät muuttuvat eri teholuokissa. Sillä näitä kk-pylväitä joutuu vertailemaan siihen, mitä oma sähkönkulutus on. Meillä nämä kk-pylväät menevät tällä hetkellä näin:

Ensi kesän kulutuksia en vielä edes tiedä, mutta aika näyttää. Jos lämpöpumppua ei olisi tullut hankittua, silloin aurinkosähköön voisi investoida enemmänkin. Mutta nyt kun ilmavesilämpöpumppu on, nyt ei voi tai ei kannata investoida ihan samalla lailla. Muuten sähköä voi joutua myymään.

Sekin on mielenkiintoinen kysymys, että kumpi on parempi - se että tekee kesäkaudella lämmintä vettä lämpöpumpulla, vai se, että kuluttelee aurinkoisten päivien "ylijäämäsähkön" omassa lämminvesivaraajassa, jotta ei tarvitsisi myydä sähköä niin paljon? Jos aurinkosähköllä on kannattavampaa tehdä käyttövettä, sitten pitää huomata sellainen seikka, että jos lämpöpumpun tehokerroin on vaikkapa 1:n suhde 3:een, niin kolmella tuotetulla aurinkosähkön kilovatilla säästää oikeasti vain yhden kilovatin lämpöpumpun sähköä, jos pumppua ei tarvitsekaan käyttää. Tämä seikka lisää hieman aurinkosähkön mitoitustarvetta?

Aurinkosähkön mitoituksessa voi menetellä myös niin, että jos ostaa ensin pienemmän kokoisen tuotepaketin, niin siihen voidaan heti asentaa isompi invertteri pelkästään siksi, että järjestelmän paneelimäärää voi sitten myöhemmin kasvattaa. Siis jos sähkön tarve kasvaa esim. jos hankkii sähköauton tai uima-altaan ulos, johon haluaa kesälläkin lämmittää vettä. Silloin jälkikäteen laajennus käy helposti - ei muuta kuin lisätään vaan aurinkopaneeleita. Mutta jos ostaakin aurinkopaneeleita "liikaa", eli joutuu myymään sähköä energiayhtiölleen, niin aika halvalla siitä sähköstä joutuu silloin luopumaan...

Aurinkosähköpaketin asentamisesta saa myös kotitalousvähennystä. Noin 6000 euron paketissa työn osuus on noin 1800 euroa. Jolloin jos nyt vähennyksen määrä on 45% ja omavastuu 100€, silloin tähän 1800 euroon voi kohdistaa vähennyksiä noin 700 euron edestä.

Eli kotitalousvähennystä kannattaa käyttää... Olisi kannattanut käyttää varmaan myös viime syksynä hankkimaani ilmavesilämpöpumppuun, mutta olin niin malttamaton, että otin sen jo nyt. Ja kotitalousvähennystähän saa vasta 2 vuotta sen jälkeen, kun lopputarkastus on uudessa talossa pidetty...

Lisää eri lämmitystapojen vertailusta sitten ensi torstaina. Silloin YLE:n Kuningaskuluttajassa verrataan eri lämmitystapoja, ja siellä pitäisi sitten meidän "ilmalämpöpumppu-talo" olla myös vertailussa mukana:

Tässä vielä aurinkoenergiaan liittyviä räpsyjä eilisiltä Kevätmessuilta:

Hinnat halpenevat... Tämä hinta ilman asennustöitä.

Mökkipaketteja.

Mustaa paneelia.

Kytkentäkaavio.

NAPS = Nesteen Aurinko Paneeli Systeemi (entinen, nyt perheyritys)

Messutarjouksia.

 

Ohutta ja taipuisaa aurinkopaneelia.