Tammikuun sähkönkulutus

Tammikuussa 2023 sähköä kului 1851,1 kWh. Tammikuu oli lauha - keskilämpötila Vantaalla oli -1,6C. Jos aikaisempia tammikuun kulutuksia katson vuoteen 2014 asti jolloin talo valmistui, niin 8 vuoden aikana pari kertaa kulutus on noussut tammikuussa yli 2000 kWh, ja kerran se on jäänyt alle 1000 kWh:n - tämä fakta näkyy myös alla olevassa graafisessa käppyrässä. 

Tutkiskelin myös kovia pakkasia Vantaalla vuodesta 2014 tähän päivään. Itselläni on siis elettyä elämää takanapäin 51 vuotta ja edessäpäin hyvässä lykyssä melkein yhtä paljon. Peruutuspeiliin katsomalla muistan lapsuusvuosilta Turun seudulta, että ei ollut minusta lainkaan tavatonta 1970-luvun Suomessa, että Etelä-Suomessakin pakkanen saattoi kiristyä yli -30C asteen. Ja noissakin pakkasissa kouluun lähdettiin ihan normaalisti. 

Tänä päivänä noin kylmää ei enää ole. Omat lapseni eivät ole Vantaalla yli 30-asteen pakkasia nähneet eläissään ikinä, ei myöskään oma taloni. Oman taloni historiassa kaikkein kylmin hetki oli 8.1.2016 klo 6:00 aamulla, jolloin mittari näytti Vantaalla ilmatieteenlaitoksen mukaan -27,8C pakkasta. 

Yli 20-asteen pakkastunteja ei niitäkään tulee enää joka talvi ollenkaan. Yli 30-asteen pakkasia on Vantaan lentokentällä viimeksi mitattu 7.1.2003, jolloin lentokentän mittari näytti -31,3C. Sitä edellisen kerran -30C asteen pakkasraja alitettiin 8.2.1999, jolloin pakkasta oli -30,2C. Kolmanneksi viimeisin kerta -30C pakkanen ylittyi 31.1.1987. Vuoden 2003 jälkeen Vantaalla ei pakkanen ole pudonnut alle -30C rajan enää kertaakaan.

Tässä taulukkoa yli -20C asteen pakkasista Vantaalla, että montako tuntia kunakin talvena pakkasta on ollut enempi kuin -20C:

Tässä vielä käppyrät lämpötiloista kuukausittain ja tammikuussa 2023:

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa 2020 sähköä kului 589,5 kWh. Tämä on ensimmäinen kuukausi tänä vuonna, kun ei tullut uutta alarajaennätystä, sillä viime vuoden huhtikuussa kulutus oli 6,4 kWh pienempi eli vain 583,1 kWh. Toissa vuonna eli 2018 huhtikuun kulutus oli 595,2 kWh. Näin ollen kolmena viimeisimpänä huhtikuuna sähkönkulutus on ollut sama tai melkein sama 1-2 prosentin tarkkuudella.

Lukuarvoina kaikki vuodet ensimmäisen 4 kuukauden osalta näyttävät tältä:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90	987,70
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04	993,10
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46	792,38
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10	589,50
YHT	4484,21	5963,59	5766,62	4845,66	4033,63	4149,50	3362,68

Näissä luvuissa vuosi 2020 kulkee ihan omia latujaan, ja alkuvuoden tähänastinen sähkönkulutus 3362,68 kWh poikkeaa aivan oleellisesti kaikista aikaisemmista vuosista. Vuositilastoissa tähänastinen alarajaennätys oli vuodelta 2018. Silloin sähköä kului 4 kk aikana yhteensä 4033,63 kWh eli 670,95 kWh eli 19,9% enemmän mitä kulutus oli nyt vuonna 2020.

Poikkeuksellisen matala sähkönkulutus vuonna 2020 johtuu tietysti poikkeuksellisen korkeista kuukausilämpötiloista. Viimeinen pakkasen puolelle jäänyt kuukauden keskilämpötila oli maaliskuussa 2019. Sen jälkeen jokaisen kuukauden keskilämpötila on aina ollut plussan puolella, myös talvella 2019-2020.

Jos katsotaan tässä kohtaa kuukausien keskilämpötiloja, niin huhtikuu 2020 oli melko kylmä - oman talomme aikana toiseksi kylmin huhtikuu (kylmempää on ollut huhtikuussa vain vuonna 2017):

	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
tammi	-7,4	-1,9	-10,3	-2,9	-2,3	-6,2	1,9
helmi	-0,4	0,0	-0,2	-3,3	-8,4	-0,5	0,5
maalis	1,5	2,0	0,0	0,0	-4,8	-0,3	1,7
huhti	5,5	5,0	4,8	2,3	5,0	6,7	4,5
touko	10,9	9,3	14,4	9,8	15,3	10,5
kesä	13,6	13,3	15,7	13,7	15,8	17,8
heinä	20,4	16,0	17,7	16,1	21,1	17,6
elo	17,4	17,2	16,0	15,9	18,2	16,8
syys	12,3	12,3	12,7	12,7	13,3	11,2
loka	6,3	5,0	4,7	5,0	6,6	5,2
marras	2,2	4,6	-1,0	2,7	2,8	1,8
joulu	-1,0	2,0	-1,0	0,7	-2,0	1,4
KA	6,78	7,07	6,13	6,06	6,72	6,83	2,15

Vuonna 2020 huhtikuun keskilämpötila oli +4,5C - kylmempi huhtikuu on ollut vain 2017, jolloin huhtikuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli +2,3C.

On kuitenkin syytä huomata, että tässä taulukossa viimeisen 6 vuoden ajalta kaikki lämpötilat ovat "yläkantissa", jos tilannetta vertaa pitkän aikajakson lämpötiloihin. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä lämpötilat on laitettu muistiin jo vuodesta 1829 lähtien, ja siinä tilastossa kylmin huhtikuu on ollut 1847 ja 1852, jolloin molempina vuosina huhtikuun keskilämpötila Helsingissä oli -2,4C. Pakkaselle huhtikuun keskilämpötila on jäänyt viimeisen kerran vuonna 1955 - sen jälkeen huhtikuut ovat olleet tämän lämpötilatilaston mukaan aina plussan puolella. Mutta vielä 1800-luvulla huhtikuussa oli ihan tavanomaista, että keskilämpötila saattoi Helsingin Kaisaniemessä jäädä alle nollan. Kaikkein lämpimin huhtikuu Kaisaniemessä on ollut 1921 (+6,8C) ja 2019 (+6,7C).

Kaisaniemen ja muutkin mittauspisteet ja mittausdata löytyy esim. tästä linkistä:

https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?kuumoodi=true

Itselläni on myös lämpötilat Excelissä koko helahoito Kaisaniemen osalta aina vuodesta 1829 huhtikuulle 2020 asti (täydensin Excelin loppupäätä äsken), mutta en nyt muista mistä alun perin tuon kuukausitilaston löysin. Mutta jos joku haluaa lämpötilamuutoksia tutkia ja analysoida, voin kyllä lähettää oman raaka-data-excelini sähköpostilla. :-)

Tässä grafiikkaa, millaisia kaikki huhtikuut ovat olleet Kaisaniemessä vuodesta 1829 tähän päivään eli vuoteen 2020 asti (klikkaamalla kuvaa sen saa suuremmaksi):

Alkupäässä aina 1800 luvun puoliväliin asti näkyy siis nollan alapuolelle jääneitä huhtikuun keskilämpötiloja, mutta sitten ne yllättäen harvenevat ja lopulta loppuvat. Viimeisin pakkaselle jäänyt huhtikuu Helsingin Kaisaniemessä on vuodelta 1955.

Omat grafiikkani päiväkohtaisesti ja kuukausikohtaisesti vielä tässä meidän talon osalta:

Päivittäisissä kulutuskäppyröissä (ylempi grafiikka) näkyy selvästi muita korkeampi pylväs 12.4.2020 kohdalla, silloin sähköä kului 32,1 kWh. Syynä korkeampaan päiväkulutukseen oli viemäritukos keittiölinjassa. Tukos huomattiin, kun astianpesukoneen tyhjentäessä vesi nousi tiskialtaisiin, eli putki oli oikein kunnolla tukossa.

Sain putkitukoksen vielä auki ilman ammattimiehen apua, mutta piti hakea rautakaupasta rassi ja sen avulla avata putkea ensin vähän. Sen jälkeen putkesta laskettiin kuumaa vettä ja Putkimies -avausainetta vuoron perään (Putkimiehen annettiin aina tietyn aikaa vaikuttaa, ja pulputella rasvakertymiä pois putkista).

Putkimies -aineita tai muita viemärin avausaineita kannattaisi aina silloin tällöin käyttää etukäteen ja varmuuden varalta, jotta ei tarvitse ryhtyä rassin kanssa hommiin. Jos talossa ikinä tulee putkitukos, se yleensä tulee juurikin keittiön putkilinjaan. Keittiölinjassa veden virtausmäärät ovat yleensä pienet, mutta putkistoon voi mennä ja meneekin ruuantähteitä yms. jotka vuosien saatossa voivat jämähtää putkeen kiinni.

Kylpyhuoneen ja WC:n putkilinjoissa tukoksia ei yleensä ole (en ainakaan itse muista isännöintityössäni kertaakaan viimeisen 15v aikana, että olisi ollut), ja tämä johtuu suuremmasta putkikoosta ja isommista veden virtausmääristä, että nämä muut putkilinjat eivät niin helposti tukkeudu.

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2020 sähköä kului 792,4 kWh. Tämä on vähemmän mitä koskaan aikaisemmin on maaliskuussa ollut, ja syynä tietenkin on edelleenkin se sama, eli poikkeuksellisen lauha talvi. Myös koko alkuvuoden 2020 sähkönkulutus 3 kuukauden osalta on ollut poikkeuksellisen pieni - yhteensä vain 2773 kWh. Saman verran sähköä kului yhden kuukauden aikana tammikuussa 2016, kun oli normaalia kovemmat pakkaset silloin (tai olisiko silloin ollut ns. normaali tammikuu - en tiedä, kun nykyiset lauhat talvet näyttävät olevan ns. "uusi normaali".)

Jos tällaisia nyt nähtyjä talvia tulee uusia vielä jatkossakin (todennäköisesti tulee), sitten ainakin ilmasta-veteen -lämpöpumppu oli meidän taloon ihan oikea ratkaisu, tai ainakin kustannustehokkaampi ratkaisu, mitä alun perin suunniteltu maalämpö olisi ollut. Maalämmön etu talvella näkyy erityisesti sellaisina päivinä, jolloin VILP hyytyy kovassa pakkasessa kokonaan, ja talo jää suorasähkön varaan. Nyt tällaisia tunteja oli tänä talvena nolla kpl. Vuosi sitten suorasähköllä mentiin noin 10 tuntia, eli ei käytännössä yhtään tarvittu varavoimaa silloinkaan.

Aprilli-uutisia en nyt taida meneillään olevasta koronatilanteesta johtuen tänne laittamaan. Tilanne kun on kokonaisuutena vakava, ja moni kun on jo työnsä menettänyt, niin siinä tilanteessa leikin lasku lienee aika kaukana.

Mutta tässä kulutuslukemat vielä numeroina ja graafisesti (kaksoisklikkaamalla kuvat saa vielä suuremmiksi):

	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90	987,70
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04	993,10
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46	792,38
YHT	3597,46	4784,59	5016,62	3746,37	3438,46	3566,4	2773,18

Lauha talvi hiljensi lämpöpumpun

Talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen lauha, ja ilmasta-veteen lämpöpumpun (VILP) luona onkin ollut sen vuoksi poikkeuksellisen hiljaista. Nimittäin suurimman osan aikaa se ei ole ollut käynnissä ollenkaan.

Vuoden 2020 ensimmäisen 9 viikon aikana (siis tammi-helmikuun aikana) käyntitunteja kertyi ilmalämpöpumpun käyttölogiin vain 344 tuntia. Aikaisempina vuosina samaan aikaan tuntikertymä on ollut 450-551 tuntia. Huippuvuoden kulutuksesta 551 tuntia jäätiin perään noin 40% ja aikaisemmasta alarajaennätyksestä vuodelta 2017 ekan 9 viikon osalta jäätiin alle 106 tuntia eli 24%.

Numeroina koko 4,5 vuotta mitä VILP on meillä ollut, näyttää viikoittaisten käyntimäärien osalta tältä (tarkastelujaksona kunkin kalenterivuoden viikot 1 >> 9, vuonna 2015 lämpöpumppua ei vielä vuoden alussa ollut, se asennettiin vasta syksyllä 2015, siksi vuoden 2015 sarakkeissa nollat):

Jos tästä talvesta tuleekin ilmaston muutoksen myötä ns. "uusi normaali", eli että näitä samanlaisia talvia tulee jatkossakin melko usein, silloin maalämpöön investoineet talon rakentajat eivät saa Etelä-Suomessa maalämmöstä rahojaan takaisin.

Itse laskin aikoinaan, että kun eka vuosi oli asuttu suorasähköllä ja kun silloin sähköä kului 17162 kWh ekan 12kk asumisen aikana, niin mikäli maalämmöllä tuo luku, jossa kotitaloussähkötkin siis mukana, niin jos tuo luku olisi puolitettu, silloin vuosittainen säästön määrä olisi ollut noin 900 euroa, jolla summalla maalämpöinvestoinnin (20000€ kahta puolta saatujen tarjousten mukaan) olisi kestänyt yli 20 vuotta.

Nyt jos lähtisin tekemään samat laskelmat uudestaan talven 2019-2020 kulutusmääriin perustuen, takaisinmaksuaika olisi jo lähemmäs 30 vuotta? Jolloin tuossa ajassa laitteistot joutuu jo uusimaan kaksi kertaa, eli todellisuudessa investointi ei maksaisi itse itseään koskaan takaisin, koska uudet laitteet joutuu vaihtamaan jo ennen, kuin vanhat ovat ehtineet maksaa itse itseään takaisin.

Meillä on myös VILP:n käyttö ollut aika niukkaa, johtuen kai siitä, että polttopuitakin kuluu vuosittain 6-7 pinokuutiota (josta määrästä 1 kuutio menee kesässä saunan kiukaassa, lämmityskauden ulkopuolella siis - tämä yksi kuutio ei siis vähennä lämpöpumpun käyntiaikoja).

Mutta kuitenkin - nyt kun meidän VILP on ollut toiminnassa aika tarkkaan 4,5 vuotta, jona aikana yhteensä käyttötunteja on tullut koko tältä ajalta 6244 tuntia. Lämpöpumpun elinikä pitäisi olla noin 40000 tuntia (kompressorin käynnistymiskerroista riippuen). Jolloin jos kaikki tunnit 6244 jaetaan tasan neljälle ja puolelle vuodelle, silloin yhden vuoden keskimääräinen käyntiaika on ollut 1388 tuntia. Jolloin näitä tällaisia keskiarvovuosia mahtuu 40000 tuntiin 28,8 kpl - eli siinä olisi sitten ikäennuste, milloin nykyinen VILP pitäisi vaihtaa uuteen.

Saas nähdä sitten, että onko tuolla laitteella vielä 24 vuotta elinikää jäljellä nykyisellä kuormitusmäärällä, vai milloin tuo poksahtaa, ja joudutaan vaihtamaan uuteen? Jos se toimii vielä moitteettomasti toiset 4,5 vuotta, sitten se on jo melkein maksanut itse itsensä. Asennettuna hinta oli siis 8600€ ja vuosittainen säästö on nyt noin 800€ per vuosi, eli takaisinmaksuajaksi tulee 10,6 vuotta, jos sähkön yksikköhinta ei muutu. Toistaiseksi ei ole muuttunut.

Graafisesti kaikki viikot näyttävät tältä (kaksois-klikkaa kuva suuremmaksi, muuten noista pylväistä ei saa selvää):

Tammikuun sähkönkulutus

Tammikuussa 2020 sähköä kului 987,7 kWh. Se on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin tammikuussa on ollut. Ja syynä tietysti ilmastonmuutos ja tällä kertaa erityisen lämmin tammikuu. Tammikuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli nyt +1,9C, kun esim. vielä viime vuoden tammikuussa oli 8,1 astetta kylmempää, eli vuosi sitten tammikuun keskilämpötila oli -6,2C.

Tässä kulutusluvut graafisesti esitettynä:

No onkos tullut kesä - talven keskelle?

Vielä jokunen päivä sitten oli reippaasti lunta. Vaan eipä ole enää. Talvi tulee kyllä vielä takaisin - ainakin pakkasen muodossa, mutta muuten näyttää jo melkein maaliskuulta.

Näin se sitten ilmastonmuutos näkyy tässäkin kohtaa, eli en ainakaan itse muista, että omassa lapsuudessani olisi ollut tällaisia "talven tappaneita hellejaksoja", tai jos ei nyt hellejaksoja, niin lumet sulattavia lämpöaaltoja. Vieressä oleva merikin on niin sula, ettei jäitä ole edes Suomen puolella. Viron puoleinen rannikko on ollut käytännössä sula silloinkin, jos Suomen puolella meren rannan rantakiville on jäitä tullut.

Tässä kuvasarjat ennen ja nyt. Ennen oli muutaman päivän takaa - jolloin oli vielä reippaasti lunta:

Jos ei nyt päästä kunnolla talvesta nauttimaan, niin lämmityskuluissa tulee selvästi säästöä, kun kunnon pakkasia ei ole. Kun ulkona pakkanen lähenteli -10C, meillä sähkönkulutus oli päälle 40 kWh per vuorokausi. Nyt kun lämpötila on nollan kieppeillä, sähköä kuluu pikkuisen päälle 30 kWh vuorokaudessa. Näin on ollut nyt viime päivinä, ja samoin tammikuun alkupäivinä. Tältä näyttää päiväkohtaiset kulutuskäppyrät nyt:

Tammikuussa sähköä on kulunut tähän mennessä eli 1-27.1.2018 noin 1000 kWh.

Alkukuusta lämpötila oli nollan kieppeissä, samoin kuin nyt. Muutaman päivän takainen

lämpötilan nousu näkyy sähkön kulutustasossa selvästi.

Sataa sataa ropisee...

Tämä kesä ainakaan elokuun osalta ei ole ollut aloittelevan rakentajan kannalta helppo, koska jatkuvasti sataa. Meille sateesta on ollut nyt hyötyä, sillä loppukesän alennustaimien istuttaminen on onnistunut aika hyvin, koska jatkuvasti sataa.

Sadekausi alkoi tänä vuonna itse asiassa jo juhannuksen tienoilla, ja kesäkuun lopun sademäärästä johtuen meillä tuli omaan sademittariin kesäkuussa yhteensä 115 milliä sadetta. Edeltävä toukokuu oli rakentajan näkövinkkelistä hyvä, toukokuun aikana satoi vain 2 kertaa - sademäärätkään eivät olleet mitenkään suuret, yhteensä 13 milliä koko toukokuulle.

Heinäkuussa tihkusade jatkui, itse tosin lomailimme ja esim. Moskovassa oli aivan loistavat kesäkelit, mutta kotikulmilta kuului viestiä että sateista on. Heinäkuun sademääräksi tuli oman mittarin mukaan 68 milliä. Ja siitä sade on vain yltynyt, sillä elokuussa satoi 11 kertaa ja elokuun sademäärä oli yhteensä 120 milliä.

Kun itse aloitimme rakentamisen toden teolla 2 vuotta elokuussa 2012, niin märkää oli silloinkin - ainakin sen vuoden syyskuu, joka oli Ilmatieteenlaitoksen Helsingin Kaisaniemen mittausaseman mukaan sateisin syyskuu ikinä. Kaisaniemessä on mittauksia tehty jo vuodesta 1844 lähtien - ja silloin syyskuussa 2012 Kaisaniemen sademittariin kertyi 160 mm, ja Helsingin Kumpulan sademittariin 177 milliä. Itsellämme ei Vantaalla tuolloin vielä sademittaria ollut. Sade-ennätyksestä uutisoi mm. MTV:n uutiset:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa---sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866

Ilmastonmuutoksen edetessä haihtuminen lisääntyy. Kaikki mikä haihtuu, sataa myös alas - ja se on sitten tuurista kiinni, mihin kohtaan sade sattuu. Että siinä mielessä ei nämä sade-ennätyksetkään yllätyksenä pitäisi tulla. Talot ja pihat pitää nyt vaan suunnitella siten, että ei haittaa, vaikka sataisi vähän enemmänkin.

Nyt kun on muutama sateeton tunti tulossa tähän aamuun, niin pääsen taas pikkuisen eteenpäin omassa suihkulähde ja pihalampiprojektissani. Tästä yhdessä aikaisemmassa päivityksessä kerroinkin, eli LED-valonauha suihkulähteeseen eli lampeen on jo ostettuna (samoin traktorin renkaat lammen aihoiksi ovat myöskin jo olemassa:

 http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/08/ledia-suihkulahteeseen.html

Nyt projekti on tässä vaiheessa tai jatkuu näiden kuvien tilanteesta:



Olin eilisen päivän reissussa. Eilen ja viime yönä satoi yhteensä 46 milliä
 (eilen päivällä 28 mm ja yöllä vielä 18 mm lisää). Kottikärryt ovat täyttyneet
vedestä aika hyvin. Multakuorman pois ajaminen oli jäänyt kesken. 

Pihan perällä on rakennustöiden alkuajoista asti ollut multakasa. Se on pintakuorittua sekunda-multaa, ja se pitäisi ajaa tontilta kokonaan pois -mutta nyt suihkulähdeprojektissa saan kyllä hyödynnettyä siitä aika paljon, ja loput menee aikanaan nurmikon pohjaksi, eli ehkä pois ajettavaa ei nyt sitten enää tulekaan ollenkaan tai ei ainakaan niin paljon mitä muuten olisi tullut.

Pihalampi + suihkulähde -yhdistelmästä tulee sydämen muotoinen.
Muoto rajataan selvästi reunuskivillä. Tässä reunuskivien risteyksessä on
tuleva sydämen kärjen paikka.

Sydämen muotojen piirtäminen onkin aika haastavaa, varsinkin kun
paikalla on jo multakasa, josta osa pitää "leikata pois" reunuskiven tieltä.

Paperille piirtäminen oli vielä helppoa, mutta saman muodon vieminen
maastoon onkin jo vähän haasteellisempaa. Myös sydämen sijainti ja koko
muuttui pikkuisen vielä suunnittelun loppumetreillä. Isot lampea rajaavat
traktorin takarenkaat tulevat sydämen puolikaarten sisään, ja määrittelevät
samalla niiden koon.

Tästä tämä lähtee! Saas nähdä mitä tulee? Ja milloin tulee? Sateinen ilma antaa vielä omaa lisähaastetta tähän projektiin, koska enpä nyt sateessa viitsi lapioida kuitenkaan...

Asuntomessujen energiat

Palataanpa vielä hetkeksi takaisin Seinäjoen asuntomessuille. Lämmitys- ja talojen energiatehokkuus kun ainakin itseäni kiinnostaa, niin tein niihin liittyen pientä tutkimusta. Tällä kertaa se olikin ihan mielenkiintoista...

Ensimmäisessä versiossa ja netistä Asuntomessujen omilta sivuilta poimittuina tietoina näytti nimittäin siltä, että maalämpöön olisi kytketty vain yksi talo, kohde nro 12 Villa Tango:

Kuvakaappaus www.asuntomessut.fi, messukotien tekniset tiedot. Villa Tangosta kerrotaan, että lämmöntuotanto olisi
"maalämpö / kalliolämpö" ja lämmönsiirto vesikiertoinen lattialämmitys.

Tämä havainto vaikutti mielenkiitoiselta ja poikkeukselliselta siksi, että normaalisti tällä hetkellä 55% uusista pientaloista kytketään maalämpöön, niin miten olisi mahdollista se, että jos Seinäjoen asuntomessuille on rakennettu 35 pientaloa, ja vain yksi näistä olisi maalämmössä?

Tätä piti sitten selvittää tietysti lisää, ja selvisi, että tuossa olikin painovirhe. Villa Tangossa on sittenkin ja oikeasti kaukolämpö. Ja tämä johtuu ihan messualueen rakentamismääräyksistä, eli padon läheisyydestä johtuen kallioon ei saanut porata mitään, ei edes kaivoa. Lisäksi talot tuli kytkeä kaukolämpöön, ellei lämmitysjärjestelmä perustu vähäpäästöisiin uusiutuviin energialähteisiin:

Seinäjoen kaupungin infoa asuntomessualueen tontinhakijoille.

Vielä tämänkin jälkeen oli mielenkiintoista tutkia, mihin lämmitysjärjestelmään näissä lähtökohdissa oli sitten päädytty? Eli jos 55% olisi muuten valinnut maalämmön, niin mitä he valitsivat nyt, kun maalämpö ei ollutkaan sallittua? Lopputulos oli, että näissä lähtökohdissa kaukolämpöön päätyi lähes kaikki, eli 30 kpl 35:stä, ja näistä 30:stä 24:ssä lämmitysjärjestelmänä on pelkästään kaukolämpö.

Kaukolämmön lisäksi oli yksi vesitakka + monienergialämpöpumppu (mitä sitten tarkoittaakaan tällainen lämpöpumppu, en tiedä?), sitten oli yksi poistoilmalämpöpumppu, kaksi ilmavesilämpöpumppua ja yksi tulilattia.

Energialuokissa E-luokka vaihteli A:sta D:hen. A-luokan taloja oli yksi kappale (Dome Lumo) ja D-luokan taloja oli kolme kpl (Villa Roihu, Riihi ja Kimara Katariina). B-luokan taloja oli 15 kpl ja C-luokkaan kuului 14 kpl. Parista kohteesta (Jämerä Samsö ja Lakeuden Jämerä kutsu) en löytänyt tietoja energialuokasta.

Myös arvioiduissa kulutuksissa (kWh/vuosi) oli suurta hajontaa. Pienin arvio oli laskettu kohteelle Dome Lumo, jonka arvioitu lämmitysenergian tarve oli 4199 kWh vuosittain. Tämä on mielestäni Seinäjoen leveysasteilla tosi vähän, ja olisi hyvä lukema Suomen Etelä-rannikollakin. Eniten (laskennallisesti) energiaa kuluttaisi Kimara Katariina jolle laskettu kulutus on 26498 kWh/vuosi.

Kohde nro 10 Dome Lumo. Seinäjoen asuntomessujen energiapihein talo.

Dome Lumon infotaulu.

Miten hyvin sitten laskennallinen energiankulutus vastaa todellista energiankulutusta? No ei aina kovinkaan hyvin. Väittäisin, että jos vaikkapa Seinäjoen asuntomessuilla olisi rakennettu 2 täysin samanlaista taloa rinnakkaisille tonteille, täysin samoilla piirustuksilla ja tekniikalla, niin toisessa niistä kuluu enempi energiaa kuin toisessa. Tämä johtuu tietysti asukkaiden käyttötottumuksista (talon lämpötilasta, veden kulutuksesta, valaistuksen käytöstä tms), mutta paljon voi vaikuttaa myös säädöillä, jotka ovat joko alkuasetelmissaan - tai sitten jotkut asukkaat tekevät omia säätöjään myös itse.

Lämmitysenergian valintaa pohtiessa hyvänä apuna ovat mm Motivan nettisivut, jotka löytyvät tästä linkistä:

http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/vertaile_lammitysjarjestelmia/pientalon_lammitystapojen_vertailulaskuri

Ja tuon Motivan laskurin tulosten perusteella myös lämmitysratkaisuja myydään, ainakin maalämpömyyjät ovat tämän sivuston löytäneet.

Omassa talossamme Vantaalla kävi kuitenkin niin, että kun eka vuosi asuttiin kokeeksi suorasähköllä, niin Motivan antamista kulutusennusteista oli jääty jälkeen noin 40%. Tämä oli itsellemme (positiivinen) yllätys, mutta hän oli ainakin kaksi syytä. Ensiksikin oma talomme on - kuten myös useimmat talot Seinäjoen asuntomessuilla - 2 kerrosratkaisu. Ja matemaattisesti laskettuna 2 kerrokseen sijoitetut tilat tarvitsevat lämmitystä noin 20% vähemmän kuin mitä lämmitysenergiaa tarvittaisiin silloin, jos sama määrä tilaa sijoitetaan yhteen kerrokseen. Toisena syynä meillä oli, että se "meidän eka vuosi" eli vuosi 2015 oli lauhatalvinen. Vuoden 2015 lämmitystarveluku oli noin 20% alle sen, mitä keskimäärin (menneinä vuosina) lämmitysenergiaa on tarvittu.

Tästä aiheesta lisää mm. Kuningaskuluttajan 14.4.2016 ohjelmassa, joka on nähtävillä YLE:n Areenassa, tässä linkissä:

http://areena.yle.fi/1-3179020

Ja nyt päästäänkin asian ytimeen. Eli jos talot suunnitellaan kestämään kovat talvet (kyllähän niitä aina silloin tällöin kuitenkin vieläkin tulee), niin se on tietysti pakkorako, että kovastakin talvesta on pakko selvitä. Mutta näitä kovia pakkasia on nykyisin aina vaan harvemmin. Mikäli talo suunnitellaan 100 vuodeksi, sen pitää ennemminkin kestää kovaa kuumuutta kuin kovaa pakkasta. Sikäli mikäli ennusteen ilmaston muuttumisesta pitävät yhtään paikkaansa?

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-50-vuoden-paasta-unkarin-kaltainen-ilmasto-tulossa-maailman-historian-suurin-muutos/5998708

Nyt näissä oloissa joutuu ehkä aika tarkkaan miettimään sen, että saako esim. maalämpöön sijoitetut rahat takaisin? No, Seinäjoen asuntomessujen uusissa taloissa tätä asiaa ei tarvitse kenenkään miettiä, mutta muuten maalämpö on kyllä aika kallis ratkaisu, jonka takaisinmaksuaika on pitkä - ja varsinkin silloin, jos uusi talo ei kuluta paljon mitään (niin kuin meillekin kävi, ja meillekin piti tulla maalämpö jo rakentamisen aikana).

Tässä vielä Seinäjoen asuntomessualueen taloista dataa taulukkomuodossa (blogipohja ei näköjään osaa tulkita Exceliä ihan oikein, joten rivit vähän hyppelee eli "vetää kovasti oikealle", esim. kerrosluvun luku on lämmitysmuotosanassa kiinni):

Asuntomessut Seinäjoki 2016: Talojen tekniset tiedot ja lämmitysjärjestelmät
	pinta-ala	E-luokka	Kulutus	Kerros-	Lämmitys-
	m2	E-luku	kWh/vuosi	luku	muoto
Kohde 5: Kotola	91	C / 174	8000	2	Kaukolämpö
Kohde 7: Omatalo Armas	143	B / 117	10311	2	Kaukolämpö
Kohde 8: Passiivikivitalo Skaala	181	B / 93	6726	2	vesitakka +
					monienergialämpöpumppu
Kohde 9: Heikius Hus-Talo	180	C / 127	16811	3	Kaukolämpö
Kohde 10: Dome Lumo	168	A / 79	4199	2	Poistoilmalämpöpumppu
Kohde 11: LakkaLakeus	239	C / 137	14044	2	Kaukolämpö
Kohde 12: Villa Tango	232,5	C / 140	25436	2	Kaukolämpö +
					Varaava takka
Kohde 13: Jämerä Samsö	198			2	Kaukolämpö
Kohde 14 A: Hartman Koti Ankkuri	164	B / 129	15153	1	Kaukolämpö
Kohde 14 B: Hartman Koti Ankkuri	129	B / 135	15855	1	Kaukolämpö
Kohde 16: Nuuka	162	B / 107	6500	2	VILP, aurinko, puu
Kohde 17: Talo Nixi	164	B / 124	14000	2	Kaukolämpö, tulisija, VILP
Kohde 18: Villa Roihu	157	D / 173	15273	2	Kaukolämpö
Kohde 19: Honka Markki	193	C / 160	22771	2	Kaukolämpö
Kohde 20: Riihi	183	D / 172	19855	2	Kaukolämpö
Kohde 23: Vieskatalo Valokki	147	B / 127	8198	1	Kaukolämpö
Kohde 24: Pohjanmaa	165,5	B / 118	18480	2	Kaukolämpö
Kohde 25: Cubo	168	C / 131	16490	1	Kaukolämpö
Kohde 26: Passiivikivitalojen	192	B / 90	5699	2	Tulilattia eli ilmakiertoinen  lattialämmitys, aurinkokeräimet
Kosteusturvatalo
Kohde 27: Design-Talo Trio	147	B / 111	8904	1	Kaukolämpö + varaava takka
Kohde 28: Ainoakoti Jekku	126	B / 114	10314	1	Kaukolämpö, ilmalämpöpumppu, takka
Kohde 29: Tupien Tupa	226	C / 132	11000	2	Kaukolämpö
Kohde 30: Hartman Koti Ruutu	145	B / 127	15662	1	Kaukolämpö
Kohde 31: Kimara Katariina	157	D / 187	26498	2	Kaukolämpö
Kohde 32: Suola ja Pippuri	189,5	C / 126	17155	2	Kaukolämpö
Kohde 33: Lumiance-talo	184	C / 146	11815	2	Kaukolämpö + varaava takka
Kohde 35: LKV vaisto	153	C / 136	12163	2	Kaukolämpö
Kohde 36: Kastelli Koria	150	C / 161	17327	1	VILP
Kohde 37: Sievitalo ”Isoo” Pihlaja	215	B / 110	23144	2	Kaukolämpö
Kohde 38: Kastelli Kaarna	129	B / 128	18049	1	Kaukolämpö + takka
Kohde 39: Hartman Koti Salmiakki	171	B / 123	17470	2	Kaukolämpö
Kohde 40: Kuusamo Nuuna	178	C / 170	10900	1	Kaukolämpö
Kohde 41: Lumimustikka	164	C / 151	15820	1	Kaukolämpö
Kohde 42: Pikkuusen Paree	147	C / 149	21383	1	Kaukolämpö
Kohde 43: Lakeuden Jämerä Kutsu	156			1	Kaukolämpö