Lämmöt päälle 14.10.2020

 Kävin tänään laittamassa lämmitystä päälle, eli tästä hetkestä eteenpäin IV-esilämmitys on päällä, ja lämpöpumpulta siirtyy +26C -asteista vettä lämmittämään tuloilmaa. Tämä lämpötila ainakin nyt, kun ulkoilma-anturin lämpötila oli +2C. Lämmitystehohan kasvaa sitten automaattisesti automatiikan ohjauksessa, kun ulkolämpötila laskee edelleen alemmas. Lattialämmitys ei ole päällä edelleenkään. Takkaa on toki poltettu muutamia kertoja jo syyskuulta lähtien, mutta sitten lokakuun alkuun tuli taas niin valtaisa lämpöaalto, ettei takkakaan ollut päällä pitkin aikoihin.

Koskaan aikaisemmin lämmitystä ei ole tarvinnut/voinut kytkeä päälle näin myöhään. Nyt kun ollaan 6 vuotta asuttu, muistelen omasta ulkomuististani, että lämmitysjärjestelmää on joutunut kytkemään päälle asteittain jo syyskuun aikana.

Sisälämpötila on meillä totuttu pitämään +22-23C paikkeilla, joka varmaan kaikkien suositusten mukaan on aivan liian korkea. Mutta tuntuu mukavalta kuitenkin. Nyt kun talossa asutaan enimmäkseen kahdestaan kahden koiran kanssa, niin kaikki huoneita ei tarvita käytännössä ollenkaan - jos ei ole yövieraita saapumassa. Jolloin tyhjiin huoneisiin väliovet ovat olleen kiinni. 

Näin takan lämpö riittää paremmin niissä huoneissa, joissa enimmäkseen oleskellaan. Näissä tyhjissä huoneissa (2 makuuhuonetta ja kirjastohuone) lämpötila on laskenut noin +20C tietämille, mikä tuntuu oven avatessa todella "kylmältä hönkäykseltä". Kolmen asteen eron huonelämpötilassa keho huomaa tosi helposti. Tulee tunne, että pitäisikö laittaa villapaitaa päälle... Vaikka meillä viileimmissäkin huoneissa lämpötila on siis +20C, joka on paljon enempi kuin vuokrakerrostaloissa, joissa ainakin makuuhuonetiloissa lämpötila säädetään +18-19C paikkeille, jotta talojen kustannukset saadaan pysymään paremmin kurissa.

Jos kesän "piteneminen" yhdellä kuukaudella syksyyn (ainakin lämmityksen osalta) on tullut jäädäkseen, ja jos kesä myös alkaa aikaisemmin, niin nyt lämmityskauden pituus Etelä-Suomen uusissa taloissa on enää 4-5 kuukautta vuosittain. Eli marraskuulta maaliskuulle. Nyt siis laitoin lämpöä (takkalämmön lisäksi) tänään eli lokakuun puolivälissä), ja jos oikein muistan, kevät aurinko sallii jo maaliskuussa lattialämmön ottamisen pois. Siitä on sitten jatkettu takkaa tarvittaessa polttamalla huhti-toukokuulle, ja kesällä ei tietenkään lämmitetä ollenkaan.

Jos uudet talot uusilla eristepaksuuksilla pitääkin lämpöä hyvin ja pitkälle syksyyn, niin kolikon toisena puolena on liika kuumeneminen aina kesäisin. Meillä ei ole vielä koneellista jäähdytystä, vaikka se onkin jo esiasennettu rakentamisen yhteydessä 6 vuotta sitten. Mutta loppuasennukset kylmävesisäiliöineen VILP-lämpöpumpun jatkeeksi on yhä tekemättä. Toki ne on nyt tarkoitus tehdä loppuun vielä tämän syksyn aikana. Mutta tähän asti ollaan pärjätty ihan vaan auringonsuojakalvoilla. Eli kesäkuukausien ajaksi olen laittanut itsestään kiinnittyvät ja tarvittaessa helposti pois otettavat peilikalvot yläkerran ikkunoihin ulkolasin sisäpinnalle. Sitten yläkerta on aina tuuletettu iltaisin ennen nukkumaan menoa ja myös IV-kone osaa ottaa kesäöiden viileyden taloon sisään, niin että aamuisin on aina mukavan viileää. Näin on pärjätty tähän asti. Mutta nyt alkaa ilmasto muuttua siinä määrin, että koneellinen viilennys on sittenkin tarpeen.

Järkevintä (nyt jälkikäteen katsottuna) lisälämpö syksyyn ja kevääseen, sekä viilennys kesän helteisiin on toteuttaa tavallisella ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla. Joka asennettuna maksaa alle 2 tonnia. Ja jonka asentamiseta saa kotitalousvähennyksetkin vielä. 

Itse olin sen verran "myyntimiesten uhri", että kun taloon hankittiin (maalämmön sijaan) VILP, niin siinä yhteydessä on mahdollista saada myös koneellinen jäähdytys konvektorin kautta. Joten ostettiin se konvektori, ja vesikierto sille laitettiin kuntoon jo taloa rakennettaessa. Itse konvektori maksoi parisen tonnia - eikä tässä vielä kaikki. Sen lisäksi tarvitaan vielä viileälle vedelle oma vesisäiliö ja sen kytkentätyöt. Sekin maksaa jotain. Joten selvää on, että ilmasta-ilmaan tavallinen lämpöpumppu olisi tullut paljon halvemmaksi, kuin VILP:n perään kytkettävä konvektori. Samalla tavalla koneellisesti tuotettu jäähdytys olisi voitu toteuttaa kummin päin tahansa, mutta nähtävästi toinen tapa on kalliimpi toista, ja itse olen nyt valinnut sen kalliimman tavan tässä kohtaa? 

Eli järkevämpää olisi ollut laittaa VILP (maalämmön tilalle) pelkästään lämmitystarkoitukseen? Ja siihen sitten rinnalle ILP, joka tekee kesäisin kylmää, ja syksyllä & keväällä tarvittaessa lämmintä ilmaa myöskin.

Lämpöpumppualan paluu kasvu-uralle

Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU julkaisi vuoden 2016 tuoreet lämpöpumppujen myyntitilastot. Lämpöpumppuja myytiin vuonna 2016 yhteensä 60163 kpl, ja sen myötä ala on taas palannut kasvu-uralle:

http://www.sulpu.fi/uutiset/-/asset_publisher/WD1ExS3CMra3/content/lampopumppuala-palasi-kasvu-uralle?redirect=http%3A%2F%2Fwww.sulpu.fi%2Fuutiset%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_WD1ExS3CMra3%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

Nyt julkaistussa uutisessa moni asia yllätti, ja moni asia ei yllättänyt. Minusta suurin yllätys oli se, että suurin myynnin kasvu on tapahtunut ilmavesilämpöpumpuissa, joiden myynti on lisääntynyt yhdessä vuodessa 37,2%!!!

Ainakaan itse en keksi heti hyvää syytä sille, että mikä tällaisen näin nopean suosion nousun voisi selittää? Ja varsinkin kun itselläni omassa talossani on jo ilmavesilämpöpumppu. Enkä ole saanut sitä pelaamaan. Eikä kukaan muukaan ole onnistunut kertomaan, että miten se saataisiin pelaamaan. Siis kyllähän se toimii teknisesti ihan hyvin ja moitteettomasti, mutta ei se oikein tuota mitään. Eli se ei ollut euromääräisessä tarkastelussa kovinkaan järkevä investointi. Hankintahinta oli liian suuri suhteessa siihen, mitä sillä tienaa, ja mikä on pumpun odotettavissa oleva elinikä.

Ensimmäisen kerran havaitsin tämän syksyllä 2016 ja kirjoittelinkin havainnostani tänne blogiin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Itselläni ilmavesilämpöpumpun tuottamattomuus johtuu siitä, että itselläni ei ole kahta eri lämpöistä vettä, vaan lattiassa kiertävä haaleampi vesi otetaan korkean lämpötilan käyttövesivaraajasta. Ja tämä siis ei kannata näin. Mutta kun tälle ei nyt sitten enää jälkikäteen mitään voi. Tilanteen olisi pelastanut se, jos varaajassa olisi ollut välipelti, ja silloin pienillä kytkentätöillä pellin alapuoli eli alaosa varaajasta olisi voitu laittaa haalealle vedelle, ja yläosa olisi ollut lämmintä käyttövettä.

Sain nyt tarjouksen siitäkin, että mitä jos koko nykyinen 500 litran varaajasta tehtäisiin haalean veden säiliö, ja sen perään laitettaisiin 300 litrainen käyttövesivaraaja. Kustannuksia tulisi noin 3000 euroa. Siis nykyisen toteutuksen ja siihen käytetyn 8600 euron päälle. Eikä se silloin muuta nykyistä kokonaistilannetta oikein mitenkään. Siis että systeemin tehokkuus kyllä paranisi lisävaraajan avulla huomattavasti, mutta vastaavasti myös investoinnin kokonaishinta nousisi niin paljon, että parantunutkaan tehokkuus ei oleellisesti lyhentäisi koko investoinnin takaisinmaksuaikaa. Jolloin tätä lisäinvestointia siis ei kannata tehdä.

Yksi, joskin pienempi yllätys oli myös se, että maalämpöpumppujen myynti laski vuodessa melkein 8%. Tai itse asiassa tämän ei kyllä pitäisi olla mikään yllätys?

 Mutta itsestäni on koko ajan tuntunut siltä, että maalämpö-koohotus sen kun vaan jatkuu vuodesta toiseen, vaikka laskelmat eivät siihen sijoittamista aina tue. Jolloin maalämmön suosio perustuukin silloin johonkin muuhun, vaikkapa siihen, että sen toivotaan nostavan - tai se nostaa talon jälleenmyyntiarvoa.

Mutta totuus onkin sitten niin, että maalämpöpumppujen myynti on tässä alla olevan kaavion mukaan saavuttanut huippunsa jo vuonna 2012, jolloin niitä on asennettu kaaviosta katsomalla noin 15000 kpl vuosittain Mutta nyt määrä on noista huippuvuosista jo puoliintunut, ja enää maalämpöpumppuja asennettiin 8491 kpl vuonna 2016.

Eniten lämpöpumppuja myytiin vuonna 2008. Maalämpöpumppuja (vihreä pylväs) on myyty eniten vuonna 2012.

Tässäkin määrässä yllätys on se, että näistä vuonna 2016 asennetuista maalämpöpumpuista noin 3000 kpl asennettiin sellaisiin kohteisiin, joissa niitä mielestäni vähiten tarvitaan, eli uusiin omakotitaloihin. Uudet omakotitalot nimittäin kuluttavat hirveän vähän energiaa. Tähän on kaksikin syytä. Ensinnäkin ilmasto lämpenee, ja toiseksi uusien talojen rakennusmääräykset ja lämmöneristeet ovat niin hyvät, että energiaa ei lämmittämiseen paljon tarvita. Ja kun maalämpöpumppu ei pääse uusissa taloissa kunnolla töihin, se ei euromääräisesti kannata, eikä se maksa itse itseään kovin nopeasti takaisin.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö maalämmön myyjät yhä edelleenkin osaisi laatia omat laskelmansa ja excelinsä erittäin hyvin. Pelkästään niitä tuijottelemalla syntyy vaikutelma, että maalämpöpumppu maksaisikin itse itsensä takaisin ihan muutamassa vuodessa. Tämä "harhakuva" saadaan aikaan väittämällä, että ilman maalämpöä talon lämmityskulu olisi todella korkea, ja että sähkön hinta tulisi nousemaan joka vuosi reippaasti.

Todellisuudessa sähkön hinta ei ole noussut viime aikoina. Itse asiassa nykyään sähkö on niin halpaa, että sähkön tuotantoon ei kannata Suomessa lisäinvestointeja tehdä. Sen sijaan sähköä tuodaan ulkomailta enenevässä määrin:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/suomi-juuri-nyt-riippuvaisempi-tuontis%C3%A4hk%C3%B6st%C3%A4-kuin-koskaan-1.174460

Eikä halvan sähkön aikakausi varmaan tähän lopu. Olkiluoto-3 nimittäin valmistuu näillä näkymin vuonna 2018 (joskin itse vähän luulen, että sen rakentaminen ei lopu koskaan?).

Se mikä noissa SULPU:n julkaisemissa myyntitilastojen käppyröissä oli aika yllätyksetöntä, oli ilmasta-ilmaan lämpöpumppujen suosio - ja suosion pysyvyys. Jos lämpöpumppuja nyt vuonna 2016 myytiin yhteensä vähän yli 60 tuhatta, niin näistä ilmasta-ilmaan lämpöpumppujen osuus oli 45742 kpl, eli noin 75% kaikista asennuksista. Ja itse uskon, että tämä lämpöpumppu tienaa oman hintansa nopeimmin, eli on siis kaikkein tuottoisin? Ja uudet mallistot ilmeisesti pysyvät käynnissä jo -30C pakkasillakin? Siis pyörivät ainakin Etelä-Suomessa läpi vuoden. Ilmasta-ilmaan lämpöpumppu on myös mahdollista asentaa lähes mihin tahansa taloon, myös sellaiseen taloon, jossa ei ole vesikiertoista lämmönsiirtoa.

Myös poistoilmalämpöpumppu on erittäin järkevä investointi 70-lukujen taloyhtiöissä, joissa nyt lämmin ilma menee pelkän koneellisen poiston kautta sellaisenaan harakoille.

Ja kyllä se maalämpöpumppukin kannattaa silloin, jos sille on riittävästi töitä. Eli mikäli jonkun isomman tai vanhemman omakotitalon sähkön vuosikulutus pyörii yli 40.000 kWh:n vuositasolla, niin maalämpö on todennäköisesti kannattava investointi. Mutta kun omassa uudessa omakotitalossani ekan vuoden suorasähköllä asuttaessa sähköä meni vain 17000 kWh vuodessa (sisältäen myös kotitaloussähköt), niin noihin lukemiin en saanut maalämpöpumppua kannattamaan. Eikä toistaiseksi ole kannattanut ilmasta-veteen lämpöpumppukaan. Nyt on tosin vasta reilu yksi vuosi seurantaa takanapäin, eli en tiedä muuttuuko lopputulos tästä, jos ja kun riittävän kauan tilannetta tarkkailee....?

Tässä vielä asennettujen lämpöpumppujen tarkat kpl-määrät vuosina 2015 ja 2016:



Lämpöpumppujen myyntitilastot.

Ylläolevan kaavion löytää tästä linkistä:

http://www.sulpu.fi/documents/184029/0/Myydyt%20l%C3%A4mp%C3%B6pumput%202016%2C%2026.1.2017%2Cf%2C%20ilman%20teholuokkia%2C%20v2.pdf

5 eri lämmönlähdettä lämpöpumpulle

Lämpöpumppu on tapana nimetä aina lämmönlähteensä mukaisesti. Jos yritän laittaa koneet hintajärjestykseen halvimmasta alkaen, niin ensimmäisenä tulee (ilma)lämpöpumppu. Eli se tavallinen asennettuna noin 2 tonnin laite, jossa on sisäyksikkö ja ulkoyksikkö, ja joka kesäisin tekee viileää, muina aikoina lämmittää huoneita, ja tehostaa mm. takan lämmön leviämistä.

Seuraavana hinnaltaan on koostaan ja tyypistään riippuen noin 8-9 tonnin hintainen ilma-vesi-lämpöpumppu, joka on ihan sama kuin edellinen, paitsi siirtää lämmön sisäilman sijasta käyttöveteen.

Suunnilleen samoissa hinnoissa menee PILP eli poisto-ilma-lämpöpumppu, jolla yritetään saada talosta karkaavaa lämpöä talteen. Talteenottopaikka on yleisimmin poistoilmassa, mutta se voi olla myös viemärissä tai savupiipussa, riippuen siitä mistä lämpöä arvellaan helpoimmin saatavan talteen.

Hintahaarukan yläpäässä tulee maalämpöpumppu, joka ottaa lämpöä maasta. Ruotsiksi sanotaan "jordvärmepump", jos keruuputkisto on maassa ja/tai vesistössä, mutta siis vaakatasossa. Jos keruuputkistolle porataan pystysuora reikä kallioon, niin silloin ruotsalaiset puhuvat bergvärmestä eli kalliolämmöstä, mutta suomenkielessä nämä kaikki 3 ovat maalämpöpumppuja. Tässä vaiheessa hintalappu alkaa olla luokkaa 20 tonnia, eli 10-kertainen verrattuna siihen mitä yksinkertainen ja pelkkä ilmalämpöpumppu maksaa.

Tietysti "purus-ilmalämpöpumpun" elinikä ei ole kuin noin 10 vuotta, kun muut lämpöpumput kestävät likemmäs 20 vuotta. Meille tulleen ilma-vesi-lämpöpumpun käyttöiäksi on arvioitu noin 200 kuukautta, eli noin 17 vuotta. Mutta jos siis esim. maalämmön hinnalla (20 tonnia) ostaisikin 10 kpl ilmalämpöpumppuja 2 tonnia per kpl (peräkkäin aina kun vanha hajoaa, niin uutta tilalle), niin kyllä niiden avulla voisi laskea pärjäävänsä seuraavat 100 vuotta. Jokaisesta saa vielä kotitalousvähennystäkin.

Erilaisia lämmönlähteitä on siis ainakin 5 kpl, esim. poistoilma (IV:n tai savupiipun kautta), ulkoilma, vesistö ja/tai pintamaa (ruotsiksi jordvärme),  tai kallio (ruotsiksi bergvärme).

Näistä voi jokainen sitten valita itselleen sopivan, ja jos lämmön ottaa vesistöstä, pintamaasta tai kalliosta - niin lämmönlähde toimii ympäri vuoden, ja lämpöä otetaan talteen 4-10C lämpötiloista ympäri vuoden.

Mutta jos lämmönlähde onkin ulkoilma, sen lämpötila voi vaihdella vuorokaudessa helpostikin 10-15 astetta, ja vuositasolla jopa 60 astetta, jos kesällä on 30 astetta lämmintä ja talvella saman verran pakkasta. Tämä jättää pelaamiselle varaa, jos on mielenkiintoa miettiä miten lämpöä saisi parhaiten talteen - tai saako kaikkina vuodenaikoina ollenkaan.

Lämpöpumput ovat siinä mielessä kaikki samantapaisia, että ne kykenevät nostamaan lämpötilan noin 55 astetta yli sen, mikä on keruupiirin lämpötila. Näin ainakin meillä nyt oleva Viessmann ilma-lämpöpumppu. Toisin sanoen - jos keruupiirin lämpötila on +5C, niin kuin maalämmöllä aina on - lopputuloksena saa tehtyä +60C asteista lämmintä käyttövettä. Eikä haittaa onko yö vai päivä, tai kesä tai talvi.

Ilma-vesi-lämpöpumpulla tilanne on vähän toisin. Se sammuttaa itse itsensä, kun ulkoilman lämpötila on -15C tai alle. Silloin hyötysuhde menee jo liian heikoksi. Muutenkin -14C:stä jos saadaan tehtyä 55 asteen lisäyksellä -14C -> +41C vettä, niin nippa nappa se vielä kelpaa käyttövedeksi. Joskaan se ei sellaisenaan enää täytä viranomaissuosituksia, joiden mukaan lämmin käyttövesi pitää olla vähintään +55C, jotta legionellabakteerit kuolisivat pois.

Vesi-ilma-lämpöpumpulle on muutenkin "raskasta" tehdä lämmintä käyttövettä. Mieluiten se tekisi esim. lattialämmitykseen soveltuvaa noin +25C -> +30C lämpöistä vettä. Silloin myös hyötysuhteet ovat suuremmat ja pumppu alkaa tienata rahaa.

Näin ne kytkennät oli aluksi meilläkin, eli ilma-vesi-lämpöpumpulta lähti 2 piiriä, toinen lattialämmitykseen, ja toinen käyttövedelle. Se taitaa olla jonkinlainen ns. "normaali lähtökohta" näissä asennuksissa?

En kuitenkaan halunnut lopputuloksen olevan näin, ja nyt perjantaina kytkentöjä muutettiin niin, että lattialämmitys saa lämpöä pelkästään lämminvesivaraajasta (niin kuin se oli ennenkin), ja lämpöpumppu syöttää lämpöä pelkästään vesivaraajalle (eikä enää suoraan lattiapiiriin).

Tämä ei ole välttämättä järkevää näin ns. "laajassa mittakaavassa", mutta meille se on kuitenkin (ainakin omasta mielestäni) se paras tai halvin ratkaisu, koska meillä huoneilma lämpenee etupäässä takkatulen avulla ja puut tulee omasta metsästä hyötyliikunnan hinnalla. Joten nyt meidän lämpöpumppu tekee enää pelkästään lämmintä käyttövettä.

Aikaisemmin meillä lämmin käyttövesi tuli suorasähköllä. Yösähköllä lämpeni myös lattiapiiri talvella, jolloin lattialämmitys oli puiden lisäksi ja ohella ns. apulämmitysmuoto. Nyt meillä ei vielä ole lattialämmitys ollut päällä muuta kuin koemielessä, kun lämpöpumppujen asennus on ollut käytössä. Jos olisi alettu lattiaa lämmittämään lämpöpumpulla, sähkölasku olisi lähtenyt kasvuun (niin kuin jo vähän nähtiinkin), eikä se olisi laskenut, mikä kuitenkin on tämän lämpöpumppu kokeilun ainut päämäärä ja tarkoitus. Aika sitten näyttää tuleeko säästöä siinä määrin, että pumppu tienaisi itse oman hintansa. Jos ei tienaa, sitten se oli tappiollinen investointi.

Entä onko vesi-ilma-lämpöpumpulla sitten mitään hyviä puolia maalämpöön verrattuna? Toki on. Ensinnäkin se on puolta halvempi, ja samassa suhteessa sen takaisinmaksuaika on puolta lyhyempi kuin maalämmöllä. Lisäksi maalämpö - jos sillä tehdään myös käyttövettä niin kuin asia käytännössä aina on - niin käytövettä joudutaan kesälläkin tekemään enintään +10C lämpötilasta. Eihän maaperä koskaan sen enempää lämpene. Mutta kesähelteillä ilma-vesi-lämpöpumppu voi ottaa lämpötilaa jopa +25C -> +30C lämpötiloista, jos tulee kunnon kesä, ja jos lämpöpumppu on ajastettu toimimaan pelkästään päivällä. Ja se on tehokasta se.

Nyt kun lämpöpumppu tekee meillä pelkästään lämmintä vettä, ja talvella sen loppulämpötila jää oletettavasti aika alhaiseksi, niin olisi hyvä jos joku keksisi sellaisen termostaatin, joka ei tekisi mitään, ennen kuin lämpöpumppu on lämmittänyt veden - sanotaanko nyt vaikka noin +40C saakka, mutta joka siinä kohtaa kytkeytyisi päälle, ja lämmittäisi veden - sanotaanko nyt vaikka +65C asti, ja kytkeytyisi taas siinä kohtaa sammuksiin? Tällaista termostaattia, jolla olisi selvä ja ennalta aseteltavissa oleva alaraja ja yläraja, niin sellaista ei taida olla vielä keksittykään?

Termostaatti. Kuva bongattu www.taloon.com sivuilta. Tähän voi säätää ylärajan, mutta jos lämpötila on alle sen - termostaatti napsahtaa heti päälle. Jolloin jos lämmintä vettä tekee sekä lämpöpumpulla, että termostaatti-ohjatulla sähkövastuksella, niin sähkövastus tekee kaiken työn, eikä lämpöpumppu pääse oikein koskaan töihin?

Jos ei löydy termostaatteja muuta kuin yläraja-asetuksilla, niin ilmeisesti kello + termostaatti ajaa kuitenkin saman asian kuin se, että olisi termostaatti, joka lähtee tietystä lämpötilasta ja päättyy tiettyyn lämpötilaan?

Siis nythän voin ajastaa lämpöpumpun menemään päälle tiettyyn kellonaikaan ja työskentelemään tietyn ajan, esim. 2½ tuntia kerrallaan. Tämän olen jo tehnytkin.

Ja nyt voin ajastaa myös lämpöpumpun omat sähkövastukset menemään päälle heti sen jälkeen, kun lämpöpumppu lopettaa - jolloin oli saavutettu lämpötila ihan mikä tahansa, niin sähkövastus jatkaisi sitten hommia siitä eteenpäin, kun lämpöpumppu tekee ensin sen minkä pystyy. Loppulämpötila voi olla esim. +65C -asteinen käyttövesi. Ihan niin kuin meillä on ollut tähänkin asti.

Tätä lämpöpumpun + sähkövastuksen kello-ajastusta peräkanaa ajattelin kokeilla seuraavaksi. Kummankin optimaaliset käyttöajat selviää kokeilemalla. Ja aika näyttää miten käy.

Pysytään kuulolla.