Hyvää uutta vuotta 2017 vielä kerran, ja nyt kun on taas "saatu pakettiin" joulukuun energiankulutus, niin tässä vaiheessa on mahdollisuus tehdä analyysia kuluneesta kuukaudesta ja päättyneestä kalenterivuodestakin. Raakadata Vantaan Energian raportointi -palvelussa näyttää 2016 vuoden osalta tältä (kuvat suurenee klikkaamalla):
Tästä näkyy, että kulutus meillä oli vuonna 2016 yhteensä
13235 kWh, jolloin energiatehokkuus on ostosähkön osalta ollut 55 kWh/m2/vuosi. Mutta onhan meillä lisäksi ulkoilmastakin pumpattua lämpöenergiaa sekä polttopuut, eli oikeasti energiatehokkuus on ollut jotain muuta, enkä kyllä osaa tästä datasta arvioida mitä se olisi ollut. Suorasähköllä asuessamme sähköä meni vuonna 2015 noin 17000 kWh ja jos siihen lisätään polttopuista saatu nettohyöty, eli noin 5000 kWh (5 pinomottia puuta poltettu), niin vuositasolla talomme kuluttaa todellisuudessa silloin noin 22000 kWh. Todellinen energiatehokkuus lienee siis luokkaa noin 22000 kWh per 241m2 = 91 kWh/m2/vuosi.
Edelliseen vuoteen verrattuna kulutuksemme oli nyt 3374 kWh vähemmän. Tämä siis johtuu ensisijaisesti ilmavesilämpöpumpusta, koska juurikaan muita muutoksia tässä välissä ei ole tapahtunut. Jos sähkön keskihinnaksi oletetaan noin 12 senttiä per kWh, niin ilmalämpöpumppu olisi näin ollen karkeasti laskien tuonut säästöjä 3374 kWh x 0,12€/kWh = 404 euroa vuodessa. Näin ainakin kukkaron tasolla.
Jos sitten lähdetään eri kalenterivuodet normeeraamaan ja tutkitaan myös lämpimän veden kulutus, sitten saadaan ko. luvusta vielä tarkempi. Ehkä tuo 404€ -taso on aika lähellä totuutta - tai ainakaan se ei ole yläkantissa.Vuoden 2016 keskilämpötila Vantaalla oli +6,1C. Vuotta aiemmin vuonna 2015 se oli +7,3C. Joten vaikka tämä nyt päättynyt vuosi 2016 oli hiukan kylmempi, niin silti säästöä tuli euroissa noinkin paljon. Jolloin jos nyt jaetaan VILP:n hankintahinta 8600€ saadulla vuosisäästöllä, niin takaisinmaksuaika on 8600€ / 404€/vuosi = 21 vuotta.
Tiukille siis vetää, saako investoinnista ikinä omiaan pois? Oliko VILP siis euromääräisesti kannattava? Jos ei, niin ilmeisesti ympäristöä säästävä tämäkin investointi on silti ollut? Tosin en ole siitäkään täysin varma. Nythän siis VILP (eli ilmavesilämpöpumppu) on luonteeltaan sellainen, että esim. viime tammikuun paukkupakkasilla ja todennäköisesti samoin nyt 2017 alkuun ennustetun kovan pakkasjakson aikana VILP sammuttaa itse itsensä noin -17C kohdalla.
Tällöin juuri sellaisina pakkaspäivinä, kun Suomessa tarvitaan sähköä muutenkin paljon - ja kun kaikki viimeisetkin hiilivoimalat on otettu käyttöön - niin juuri sillä hetkellä meillä on VILP pois pelistä. Jolloin olemme pelkästään suorasähkön (ja polttopuiden) varassa. Näin ollen mitä enempi Suomessa on ilmavesilämpöpumppuja, sitä enempi tarvitaan myös nopeasti käynnistyviä hiilivoimaloita varavoimaksi. Jolloin siinä silloin menee mielestäni mahdolliset ympäristösäästöt samalla.
Omasta puolestani kaikki VILP:it voisi vaikka lailla kieltää, koska niiden käyttäminen aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia paukkupakkasissa. Meille VILP kuitenkin tuli, koska maalämpö ei kannattanut. MLP olisi ollut liian kallis investointi suhteessa siihen sähkön kulutuksen tasoon, joka meillä uudessa talossa oli ollut suorasähköllä eka vuosi lämmitettäessä (eli 17000 kWh/vuosi sisältäen kotitaloussähköt)
Nyt jos laitan tuohon Vantaan Energian raakadatan rinnalle myös pari aikaisempaakin vuotta, silloin kulutuskäppyrät näyttävät toisiinsa verrattuna tältä:
Tästä näkyy, että nyt päättynyt joulukuu oli lauha. Kulutus oli paljon pienempi, mitä esim. viime vuonna, jolloin joulukuussa ostosähköä kului vastaavana aikana 1774 kWh (ja siihen päälle VILP:n tekemät lisäenergiat plus polttopuista saatu energia). 2 vuotta sitten joulukuussa sähköä kului vielä enempi, mutta silloin meillä ei vielä ollutkaan lämpöpumppua, eli suorasähköllä (ja polttopuilla) meillä oli joulukuun kulutus yhteensä 2382 kWh.
Joulukuun 2016 sähkönkulutus jäi itse asiassa alle sen, mitä sähköä meni kuukausi sitten marraskuussa (1606 kWh) tai lokakuussa 2016 (1417 kWh). Lokakuussa ilmeisesti tuli vielä raksailtua ja marraskuun korkeampi taso selittynee "minitalvella", sillä ensilumi tuli, ja pysyi parisen viikkoa. Pakkastakin oli enimmillään yli -10C. Toinen kummallisuus näissä 2016 kuukausikäppyröissä on syyskuu, joka jäi alle elokuun tason.
Muutenkin päiväkohtaisissa kulutuksissa saattaa meillä olla 10-20 kWh:n heittoja, enkä keksi niille muuta syytä kuin kylävieraat, jolloin on ehkä saunottu yhdessä, ja ehkä täytetty ja täytetty poreallaskin. Jolloin ne ylimääräiset päiväkohtaiset kilovatit johtunevat siitä.
Mutta jos meillä rivitaloasumisessa vuonna 2012 koko vuoden sähkönkulutus oli 3807 kWh/vuosi eli 10,4 kWh per päivä, niin nyt päiväkohtaiset vaihtelut voivat olla paljon suurempia. Ja tuohon 10,4 kWh per päivä tasoon mahtuu siis kaikki silloinen kotitaloussähkö, ja sähköllä toimiva rivitaloasunnon saunan kiuas. Rivitalo oli kaukolämmössä, ja taloyhtiön sähköllä meni myös ilmanvaihto.
Kotitaloussähkön käyttö meillä lienee pysynyt entisellä tasollaan, eli noin 4000 kWh per vuositasolla (aikanaan se vaihteli vuodesta toiseen tasolla 3600 kWh -> 3800 kWh). Jolloin jos 4-henkinen perhe käyttää lämmintä käyttövettä 4000-5000 kWh:n edestä, niin nyt ostoenergiaa talon lämmitykseen olisi tänä vuonna täten käytetty seuraavasti:
Toteutunut 13225 kW/vuosi miinus kahdeksan-yhdeksän tuhatta kWh eli noin 4-5000 kWh vuositasolla menee talon lämmitykseen. Siihen päälle loppuosa lämmityksestä on siis hoitunut lämpöpumpulla ja polttopuilla. Lämpöpumppu on pudottanut sähkölaskua 3374 kWh, ja jos siinä todellinen ja vuotuinen COP on 2 paikkeilla, niin kai se sitten saman verran on energiaa tehnytkin?
Ja nyt kun tätä tässä kirjoittelen, niin huomasin myös tehneeni ajatusvirheen tuolla aivan alussa kun kirjoittelin, että todellisuudessa meidän talon energiatehokkuus on 91 kWh/m2/vuosi - sillä noissa sähköissähän oli kotitaloussähkö (ja myös ulkovalaistukseen käytetty sähkö) mukana, eli olin ottanut lukemat "päämittarilta" sellaisenaan. Oikeasti kait lämmitykseen käytetty sähkö pitäisi näissä tarkasteluissa erotella erilleen ja omaksi kokonaisuudekseen? (En ole tosin tästä varma, mutta joku voi korjata/oikaista/täsmentää tarvittaessa.)
Joulukuun päiväkohtaiset kulutuskäppyrät lämpötiloilla lisättynä näyttävät tältä:
Vuoden viimeisimpänä päivänä sähköä kului vain 29,4 kWh/vrk, joka oli matalin koko kuussa. Eniten sähköä kului 11.12 jolloin sähköä kului 55,5 kWh per vrk. Muutenkin sähköä kului eniten joulua edeltävinä päivinä, joka johtui varmaan leipomisesta ja muustakin jouluun valmistautumisesta. Niin ja olihan silloin samaan aikaan myös kuukauden kylmin päivä. Joka tapauksessa enimmillään sähköä kuluu siis noin 2-kertainen määrä, jos vertaa vähimmän tason kulutukseen 31.12 - jolloin oli samalla myös kuukauden lämpimin päivä - enimmillään lämmintä oli meidän omassa ulkomittarissamme noin +7C.
Kirjoittelin myös vuosi sitten lähes samalla otsikolla joulukuun ja päättyneen vuoden katsauksen, joka löytyy tästä linkistä:
http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/joulukuun-sahkonkulutus-vuosikatsaus.html
SUMMA-SUMMARUM:
Jos uusiin taloihin on nykyään pakko laittaa jokin lämpöpumppu, jotta rakennusluvan hakemisen yhteydessä vaadittavasta kokonaisenergiatarkastelusta voisi jotenkin selvitä (ja jotta rakennuslupa ylipäätään heltiää), niin jos uuden talon kulutus on jo valmiiksi riittävän matala, ja kun kerran VILP:n asennus on täysin laillista puuhaa tällä hetkellä, niin kannattaa laittaa VILP. Vähemmän siinä rahojaan silloin häviää, jos itselle rakentaa. Jos taas rakentaa myyntiin, kannattaa laittaa maalämpö - maksoi mitä maksoi - koska varsinkaan isompaa taloa ei nykyajan markkinatilanteessa pysty ollenkaan myymään, ellei siinä maalämpöä ole.
Jatkossa tilanne voi muuttua tästä, ja myös suorasähkölämmitys varaavalla takalla ja ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla lisättynä voi tulla vielä uudestaan takaisin. Nykyistä suorasähkön kerrointa ollaan Omakotiliiton vaatimuksesta pudottamassa 1,7.sta 1,2:een. Jolloin kokonaisenergiatarkastelu voi mennä läpi suorasähkölläkin - eihän uusi talo paljoa kuluta kuitenkaan. Omakotiasujana kannattaa siis olla myöskin omakotiliiton paikallisyhdistyksessä, ja sitä kautta oman osumisen edunvalvonnassa mukana (kirjoittaja on Suomen Omakotiliitto ry:n liittovaltuuston jäsen 1.1.2017 alkavalla kaudella).
