Näytetään tekstit, joissa on tunniste lämmitystehon mitoitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lämmitystehon mitoitus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Hienosäätö jatkuu

Taas virittelin lämpöpumpun käyntiaikoja uudelleen. Samalla myös vuorokautinen sähkönkulutus tulee pikkuhiljaa alaspäin, nyt lähestytään 50 kWh:n rajapyykkiä taas pitkästä aikaa - 3.11.2015 päivämäärällä vuorokauden aikana sähköä kului 50,51 kWh, josta määrästä yösähköä oli 9,0 kWh.

Yösähköä ei meillä enää entiseen tapaan kulu, kun lattialämmitys ei ole päällä ja lämpöpumppu ei enää käy öiseen aikaan. Suomi-tasolla tässä ei ole mitään järkeä. Vesivoimalat, ydinvoimalat ja todennäköisesti tuulivoimalatkin pyörivät myös öiseen aikaan, mutta sähkölle ei silloin ole oikein kysyntää, vaikka yösähköä halvemmalla myydäänkin. Tähän asti meillä lattialämmitys on ollut pelkästään yösähköllä, mutta nyt mekin olemme lämpöpumpun myötä siirtyneet lähes pelkästään kalliimman päiväsähkön käyttäjiksi.

Lämpöpumppu oli nyt toisen yön pois päältä, ja lähtötilanne tähän aamuun oli tämä:


Lämpöpumppu oli säädetty toimimaan niin, ettei se toimi öiseen aikaan.

Lämpötilat olivat taas samat mitä ensimmäiselläkin kertaa, eli varaajan yläosan lämpötila oli laskenut +41C asteeseen yön aikana:


Varaajan yläosan lämpötila aamulla klo 06:50, eli 10 minuuttia ennen lämpöpumpun käynnistymistä. Ihan samat lukemat oli nyt, mitä oli eilenkin aamulla.
Hetki lämpöpumpun käynnistymisen jälkeen koko astian eli varaajan sisältö meni ilmeisesti ihan sekaisin, ja yläosan lämpötila laski hetkeksi +35C asteeseen:



Suunnilleen sama lämpötila oli myös varaajan alaosassa:


Varaajan alaosan lämpötila oli asteen viileämpi kuin yläosassa heti kun lämpöpumppu käynnistyi klo 07:00.

Ongelmana tässä vaiheessa on nyt vielä se, että ei ole ihan tarkkaan tiedossa, että kuinka usein ja kuinka pitkiä aikoja lämpöpumppu tällä hetkellä oikein käy? Nyt kun pumppu lähti ajastetusti käyntiin klo 07:00 ja se pysähtyi klo 08:12, niin 72 minuutin käyntijaksolla 500 litran varaaja oli jo saavuttanut asetetun lämpötilan eli koko vesimäärä oli lämmennyt +49C asteeseen.

Fysiikan lakien mukaan jos 1 kuutio vettä lämmitetään 1 asteella, siihen tarvitaan energiaa 1,16 kWh. Joten jos tässä tapauksessa puoli kuutiota vettä lämmitettiin 14 asteella (+35:stä +49:ään), niin energiaa tarvittiin 8,12 kWh. Joten jos pumpun kokonaisteho on 8kW, niin se kävi reilun tunnin lähes täysillä, ja sammui sen jälkeen.

Tämän tiedon pohjalta tein nyt seuraavan ajastusohjelman, eli käyttövettä lämmittävä pumppu on nyt ajastettu toimimaan kolmena aikana vuorokaudessa, painottuen niihin aikoihin, jolloin talossa ollaan kotona, ja joihin aikoihin myös lämmintä käyttövettä tarvitaan:

Uusi ajastus lämpöpumpulle. Ensimmäinen ajastus on kuvaushetkellä menossa, ja sen väri on valkoinen, muut pylväät ovat harmaan sävyiset. Tätä säädetään uudestaan ja viimeistään sitten, kun lattialämmitys otetaan käyttöön. Nyt huoneilma lämpenee pelkästään takkaa polttamalla.
 Lämminvesivaraajan omat vastukset on säädetty niin pienelle, että ne eivät lähtisi toimimaan koskaan, vaan että lämmin käyttövesi tulisi pelkästään lämpöpumpun kautta. Jos jostain syystä pumppu ei toimi, tai jos sen teho ei riitä - sitten varaajan vastukset varmistavat, ettei varaaja voi kokonaan jäähtyä, ja esim. IV-koneen lämmityspatterille riittää lämmintä vettä:

Lämminvesivaraajan vastus on säädetty laukeamaan klo +25C:n kohdalla. Toivottavasti tätä 6 kWh vastusta ei tarvita enää koskaan, koska lämpöpumppukin on hankittu. Näitä 6 kWh vastuksia on varaajan kyljessä 3 kpl, eli sähkötehoa löytyy yht. 18 kWh siltä varalta, että jos tulisi kunnon pakkaspäivä. Samoin jos talo on ollut pidemmän loman aikana pelkällä peruslämmöillä (niin ettei putket juuri ja juuri jäädy), ja se talo halutaan sen jälkeen lämmittää normaaliin lämpötilaan todella nopeasti, niin tarvittava teho siihen löytyy.