Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 545,3 kWh, joka vastaa toissavuoden kulutusta, jolloin elokuun sähkönkulutus oli 537,3 kWh. Pienin kulutus elokuussa oli viime vuonna, silloin sähköä kului 513, 1 kWh. Kaikkien vuosien kaikki kuukauden tammi - elokuun aikajaksolta näyttävät tältä:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90	987,70
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04	993,10
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46	792,38
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10	589,50
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28	527,23
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02	457,61
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70	459,20
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10	545,30
YHT	7344,47	10416	8178,62	7218,43	5881,39	6109,6	5352,02

Jos katsotaan kulutuksia graafisesti, sitten kuukausittaiset ja päiväkohtaiset pylväät näyttävät tältä:

Elokuun puolivälissä sattui pieni kulutushuippu ja sen syynä oli perhepiirissä isommat juhlat, jolloin paikalla oli parisen kymmentä vierasta. Juhlavalmisteluissa sähköäkin on kulunut tavanomaista enemmän, mikä näkyy vuorokausikohtaisissa pylväissä ihan hyvin.

Vedenkulutus elokuussa oli 9622 litraa, eli keskimäärin 307 litraa vuorokaudessa (eikä nyt ainakaan tietoisesti vettä säästellä). Vedenkulutuskin voi vaihdella valtavasti, jos katsoo koko 6 vuoden periodia, jonka ajan meidän talo on ollut olemassa. Pienin ikinä mitattu keski vrk-kulutus on ollut viime kuussa eli heinäkuussa 2020, jolloin vettä kului 204 litraa vuorokaudessa (6324 litraa / kuukausi). Suurinta vedenkulutus on ollut syyskuussa 2015, jolloin vettä kului 664 litraa/vrk.

Syyskuun 2015 ennätyssuuri vedenkulutus tekee neljälle henkilölle jaettuna keskimäärin 166 litraa/hlö/vrk - mikä on kerrostaloissa ihan normaali vedenkulutuksen määrä. Joskus joissakin taloyhtiöissä voi mennä vettä 200 litraa per hlö per vrk. Jos menee enemmän, sitten pitää etsiä syitä, mistä suuri vedenkulutus voisi johtua...?

Joulukuun 2019 sähkönkulutus & vuosikatsaus

Vuosi ja myös vuosikymmen on taas vaihtunut, joten hyvää alkanutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

Eilinen päivä 31.12.2019 oli myös merkkipäivä tai merkittävä päivä tämän talon rakentamisen historiassa, sillä eilen tuli raksaprojektissa tasan 9 vuotta täyteen. Aikoinaan eli iltapäivällä 31.12.2010 sain puolilta päivin työpaikalleni tiedon, että tontin myyjä oli hyväksynyt ostotarjoukseni tontista. Siitä alkoi suunnittelu. Rakentaminen alkoi elokuussa 2012 ja muuttamaan uuteen taloon päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Siitäkin on jo kulunut yli 5 vuotta.

Jos katsotaan miten päättynyt vuosi meni, niin sähkönkulutuksen osalta vuosi 2019 näytti tältä:

Kuukausittainen sähkön kulutus viimeisen 6 vuoden ajalta (eka vuosi raksa-aikaista sähköä 2014 syyskuulle asti).

Yllä oleva grafiikka näyttää numeroina tältä:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40	830,50
marras	1382,54	1664,77	1606,00	900,60	877,80	851,40
joulu	2381,75	1747,03	1278,30	1189,00	930,20	962,90
Yht	14214,70	16624,60	13219,72	10618,43	9089,39	9364,70

Vuonna 2019 sähköä kului yhteensä 9364,7 kWh, mikä on 275,3 kWh enemmän (3% enemmän) kuin vuotta aikaisemmin 2018 oleva sähkönkulutus 9089,39 kWh - mikä on alhaisin vuosikulutus ikinä.

Vuosi 2019 oli hieman lauhempi vuosi kuin 2018, joten sikäli olisi mielenkiintoista tietää mihin "ylimääräiset" 275 kWh mahtoi mennä? Ainakaan lämpöpumppu ei ole sähkönkulutuksen kasvun syynä, sillä lämpöpumppu kävi vuonna 2019 yhteensä 1184 tuntia, mikä on alhaisin käyntimäärä ikinä. Vuotta aikaisemmin 2018 lämpöpumppu oli käynnissä 1328 tuntia. Yhteensä lämpöpumppu on ollut käynnissä tähän mennessä 5865 tuntia sen jälkeen, kun se 21.10.2015 hankittiin.

Jos lämpöpumpun elinikä on noin 40000 tuntia, niin vielä pitäisi olla käyttövuosia reilusti jäljellä tällä käyttötahdilla. Toki lämpöpumpulle voi sen elinaikana aina tulla mitä tahansa "pikkuvikaa", mikä sitten korjataan, mutta sitten kun 40 tuhatta tuntia on kone käynyt, sitten se kai on niin lopussa, ettei sitä kannata enää korjata?

Lämpöpumpn käyttöikään vaikuttaa myös merkittävästi kompressorin käynnistyskerrat. Joiden minimoimiseksi lämpöpumpun käyntiaikaa on ajastimella rajoitettu vain muutamaan tuntiin per päivä (tällä hetkellä 5h per päivä). Jolloin aina kun lämpöpumppu käynnistyy, se käy kerralla yhtä soittoa pidemmän hukin, ja lataa 500 litraisen vesivaraajan täyteen lämpöä.

Muutenkin ilmasta-veteen lämpöpumpun on järkevintä käydä vain päivä aikaan, koska öisin ulkona on kylmempää, jolloin kylmästä ilmasta lämmön ottaminen olisi hankalampaa, ja hyötysuhde jäisi heikommaksi.

Jos katsotaan joulukuun 2019 vuorokausikohtaisia sähkönkulutuksia, niin grafiikka näyttää tältä:

Joulukuun 2019 päivittäinen sähkönkulutus. 27-28.12 silmiin pistää joululoman jälkeiset päivät, joista edellisessä 

postauksessani tarkemmin (talo kulutti takaisin lämmityksessä paljon enempi sähköä, mitä tyhjillään ollessa oli säästynyt).

Vedenkulutus vuonna 2019 oli yhteensä 123,3 kuutiota. Vedenkulutus näyttääkin meillä vaihtelevan vuosittain aika paljon, ainakin jos asiaa tarkastelee prosentuaalisina muutoksina. En tiedä mistä vaihtelu johtuu, mutta taustalla voi olla joidenkin vuosien kuivat kesät, jolloin kyllä meillä silloin käytetään kasvien ja nurmikon kasteluun myös vesijohtovettä, pelkästään tynnyreihin kerätty sadevesi ei kuivina kesinä yksin riitä. Vuosittaiset vedenkulutukset näyttävät meillä tältä:

2015 = 102,5 kuutiota eli   72,5 litraa per henkilö per vrk
2016 = 161,2 kuutiota eli 110,5 litraa per henkilö per vrk
2017 = 149,8 kuutiota eli 102,6 litraa per henkilö per vrk
2018 = 107,7 kuutiota eli   84,3 litraa per henkilö per vrk
2019 = 123,3 kuutiota eli   96,5 litraa per henkilö per vrk

Vuosien 2018 ja 2019 asukasmääriksi olen henkilökohtaisessa laskennassa olettanut, että paikalla olisi koko vuoden ollut keskimäärin 3,5 henkilöä. Alun perin meidän perheessä on ollut 2 aikuista ja 2 lasta, mutta nyt kun lapset ovat kasvaneet, niin armeijasta ja opiskelusta toisella paikkakunnalla aiheutuu, ettei meillä ole enää koko vuotta kaikki neljä henkeä koko aikaa paikalla.

Jos ylläolevia lukuja verrataan "normaaliin" kerrostaloasumiseen, niin tyypillisesti AsOy-maailmassa vedenkulutus on keskimäärin 130-150 litraa per hlö per vrk, eli siihen verrattuna meillä kuluu omakotitalossa hyvin vähän vettä. Vaikka meillä on 400 litrainen poreammekin, niin senkin käyttö mahtuu näihin lukuihin. Toki sitä on viime aikoina käytetty aika vähän sen jälkeen, kun alkuvaiheen innostus meni ohi.

Joulukuun 2018 sähkönkulutus & vuosikatsaus

Vuoden 2018 sähkönkulutus oli yhteensä 9089,39 kWh - mikä on pienin vuosikulutus ikinä sitten syys-lokakuun vaihteen 2014, jolloin taloon muutettiin asumaan. Tietysti onko tämä täysin oikea luku, niin välttämättä ei ole - mutta tällä mennään, kun tarkempia tai parempia kulutusseurantalukemia ei nyt ole käytettävissä. Edellisessä postauksessani vähän epäilin tiettyjen päivämäärien energiaseurantapalvelun lukuja tässä linkissä:

Energiaseurantapalveluiden luotettavuus?

Mutta on nytkin saadut luvut oikein ainakin 1%:n tai 2%:n tarkkuudella. Ei näissä mitään isompia virheitä taida vuositasolla sittenkään olla, vaikka muutama yksittäinen päivä olisikin vuositasolla jonkun toisen päivän kulutuksen suora kopio sellaisenaan.

Vuosi takaperin eli vuoden 2017 kulutus oli 10618 kWh. Siitä on nyt tultu alaspäin 1529 kWh eli 14,4%. Vuosi 2018 oli vähän lämpimämpi kuin 2017, sillä vuoden 2018 keskilämpötila Vantaalla oli +6,8C kun se vuotta aikaisemmin 2017 oli +6,1C.

Myös vedenkulutus väheni tuntuvasti vuonna 2018 ollen vain 107,7 kuutiota (kylmää vettä), kun kulutus vuotta aikaisemmin 2017 oli 149,8 kuutiota eli vedenkulutus oli vähentynyt
42,1 kuutiota eli 28%. Tämä varmaan johtuu pitkälti siitä, että vuoteen 2017 asti talon asukasluku oli 4 henkilöä, mutta vuonna 2018 se oli suuremman osan aikaa 25% pienempi eli 3 henkilöä, koska poika oli armeijassa 9 kk. Jatkossa näitä vedenkulutuksen uusia alarajaennätyksiä saattaa tulla tulevina vuosina vielä enemmänkin, jos lapset lähivuosina aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa, tai muuttavat opiskelemaan toisille paikkakunnille. Niin sitten sen jälkeen talossa ei asu enää kuin 2 henkilöä ja mäyräkoira.

Ilmasta-veteen lämpöpumppu eli VILP huolehtii lämpimästä käyttövedestä 12 kk vuodessa ja talon lämmityksestä noin 5 kk vuosittain. Vuonna 2018 lämpöpumppu kävi yhteensä 1328 tuntia, mikä kumma kyllä oli enemmän kuin vuonna 2017, jolloin lämpöpumpulle tuli käyttötunteja yhteensä 1234 tuntia. Yhteensä lämpöpumpun tuntimittarissa on tunteja lokakuun 2015 jälkeen kertynyt 4681 tuntia. Jolloin jos lämpöpumpun käyttöikä kokonaisuudessaan on noin 40000 tuntia, niin vielä pitäisi olla useita vuosia jäljellä, ennen kuin VILP pitää vaihtaa uuteen.

Kuukausittaiset kulutuskäppyrät näyttävät nyt tältä ja joulukuun kohdalla huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että joulukuun kulutus on pudonnut joka vuosi peräkanaa, muissa kuukausissa on edestakaista hyppelyä ainakin hiukan:

Kuukausittaiset kulutuskäppyrät 1.1.2014 alkaen. Lämpöpumppu on tuonut syksyn kuukausille selvää säästöä, mutta

kevään kuukausina säästö ei näy niin selvästi? Olisiko tässä sitten niin, että keväällä lämmittää myös aurinko? Mutta

kun aurinkoa ei syksyllä juuri näy, niin silloin lämmiteltiin alkuvaiheessa suorasähköllä ja lokakuun 2015 jälkeen VILP:llä,

jolloin saatu säästö näkyy selvemmin? 

Päivittäiset kuluuskäppyrät. Aika tasaista rataa mennään, vaikka lämpötila on vaihdellut eri päivinä.

Tässä vielä kaikkien vuosien sähkönkulutukset vuositasolla.

2018 = 9089 kWh
2017 = 10618 kWh
2016 = 13219 kWh
2015 = 16624 kWh
2014 = 14214 kWh

Marraskuun sähkönkulutus

Tämä oli järjestyksessä kolmas marraskuu uudessa talossa, muutimme siis asumaan syys-lokakuun vaihteessa 2014. Vuoden 2014 marraskuussa sähköä kului 1383 kWh (suorasähkölämmitys), vuoden 2015 marraskuussa sähköä kului 1667 kWh (ilmavesilämpöpumppu) ja nyt tällä kertaa sähköä meni 1606 kWh (ilmavesilämpöpumppu).


Luvut näyttävät melko epäloogisilta, ja tästä voisi jopa nopeasti tehdä sellaisenkin johtopäätöksen, että siirryttäessä sähkölämmityksestä ilmavesilämpöpumppuun, niin kuukausittaiset sähkönkulutukset ovat lisääntyneet, nyt jo toisena vuotena peräkkäin. Johtopäätös on varmaankin yhtä hyvä kuin se, että jäätelön syönti lisää hukkumiskuolemia, sillä jos käy niin, että jonain juhannuksena sattuu aurinkoiset päivät, niin tottakai silloin jäätelöä syödään normaalia enempi - mutta myös hukkumiskuolemia tulee samoille päiville normaalia enempi. Siispä jäätelön syönti lisää hukkumiskuolemia, eikö vain?


Oikeasti ja vakavasti pohdittuna - ehkäpä uudet talot eivät sitten ole enää niin keli-riippuvaisia, mitä talot olivat ennen vanhaan? Vaan nykytaloissa sähkönkulutuksen määrään vaikuttavatkin suurimmaksi osaksi ihan jotkut muut tekijät.


Esim. se, että onko käytetty poreallasta, onko ollut vieraita, onko käyty suihkussa, onko käytetty auton sähkölämmitintä tms. asiat. Vuoden 2016 sähkönkulutukseen on lisäävästi vaikuttanut ainakin kuukauden alkupäivinä tehdyt pihakivityöt, jolloin laikkakoneella on halkaistu betonikiviä. Näihin päiviin osuu siis korkeimmat sähkönkulutuksen pylväät. Mahdollisesti ovista on kuljettu enempi, jolloin lämmön hukkaakin on ollut. Sähkönkulutuksen päivittäispylväät näyttävät siis tältä:

Talo Rautio, päivittäinen sähkönkulutus.




Sähkönkulutuksen määriin voi vaikuttaa ja vaikuttaakin myös veden kulutus. Vuoden 2014 vähän alhaisempi sähkönkulutus (vieläpä suorasähköllä) voi johtua esim. siitä, että vuoden 2014 marraskuussa vedenkulutus meillä oli 92,5 litraa/hlö/vrk, vuotta myöhemmin 2015 marraskuussa vastaavasti 96,0 litraa/hlö/vrk ja nyt 2016 marraskuussa kulutus oli 97,8 litraa/hlö/vrk. No ei näissäkään kyllä loppujen lopuksi suuria eroja ole, mutta ainakin kulutus oli pienintä vuonna 2014 marraskuussa.

Tässä vielä kuukausikohtaiset pylväät vuoden 2014 alusta alkaen (eli rakennusaikaista sähköä mukana aikavälillä 1.1.2014 -> 30.9.2014):

Talo Rautio, sähkönkulutus kuukausittain.

Tänään eka päivä joulukuuta on myös ensimmäinen päivä, kun meille on tullut pörssisähköä. Siirryin siis pörssisähköön 1.12.2016 alkaen. Tätä kirjoittaessani (nyt on 1.12.2016 klo 22:15) pörssisähkön hinta on 32,43 euroa per Megavattitunti, kalleinta sähkö oli tänään 16-17:00 välisenä aikana, jolloin sähkön hinta oli 40,51 Eur/MWh. Lämpöpumpun pystyy ajastamaan niin, ettei se käynnisty sellaisina tunteina, kun sähkö on kallista. Siis aamuruuhkan ja iltaruuhkan aikana. Alla olevassa taulukossa olevat hinnat löytyvät tästä linkistä:

http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table



Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 814 kWh. Se on reippaasti enemmän kuin kuukausi aikaisemmin, eli heinäkuun lukema oli vain 492 kWh. Kuitenkin elokuun kulutus oli nyt vain 64% siitä, mitä sähköä meni vuosi sitten elokuussa - silloin kokonaiskulutus oli 1274 kWh. Vuosi sitten elokuu oli myös lämpimämpi, kuukauden keskilämpötila oli 17,2C - kun se nyt oli vain 16,0C. Tässä kuukausikäppyrät graafisesti:

Kuukausittaiset kulutusmäärät / kWh

Päivittäiset kulutuspylväät. Vuorokauden keskilämpötila punaisella ja koko kuun keskilämpötila katkoviivalla.

Vettä kului elokuussa yhteensä 15,9 kuutiota - eli 132 litraa per henkilö per vuorokausi (heinäkuussa meni vain 8,7 kuutiota eli 68 litraa kuukaudessa). Muutos on huomattava, ja johtuu siitä, että elokuussa oli vieraita, käytettiin poreallasta, jolloin jos kuluu vettä, kuluu sähköäkin. Osa vedestähän on lämmintä vettä. Heinäkuun pienet luvut taas johtuvat ainakin osittain siitä, että lomailtiin ja talo oli enimmän osan aikaa ainakin osittain tyhjänä.

Ilmavesilämpöpumppu kävi elokuussa yhteensä 55 tuntia. Se on tehnyt pelkät käyttövedet huhtikuun alusta alkaen, sillä lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut pois päältä 1.4.2016 alkaen. Yhteensä ilmavesilämpöpumpun tuntimittariin on tunteja nyt kertynyt 1629 tuntia 10 kuukauden aikana. Jos pumppu käy vuosittain alle 2000 tuntia, sen elinikä pitäisi silloin olla yli 20 vuotta, olettaen että käyttöiän oletuksena oleva 40000 tuntia on oikea arvio.

Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuussa sähköä kului yhteensä 608,4 kWh.

Asumisaikana tämä taso on matalin ikinä, ainoastaan kesällä 2014 kesäkuun ja heinäkuun kulutus jäivät tämän alle, mutta silloin talossa ei vielä edes asuttu. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Tähänastiset kk-kulutukset vuoden 2014 tammikuusta asti näyttää tältä:





Kuukausittaiset sähkönkulutukset 2014 alusta lukien.

 Jos katsotaan tämän kuun vuorokausikohtaisia kulutuksia, sitten käppyrät näyttävät tältä. Alin vuorokausikulutus ikinä oli 6.5.2016, jolloin sähköä kului 15,12 kWh. Juhlat ja vieraiden läsnäolo näkyy näissä pylväissä selvästi, ainakin jos on porukalla saunottu, ja lämmintä vettä on kulunut normaalia enemmän. Myös leivontaan käytetty kotitaloussähkö nostaa pylvään korkeutta kyseisenä päivänä, eli 14.5.2016 sähköä kului yht.30,62 kWh.


Toukokuun sähkönkulutukset ja lämpötilat vuorokausikohtaisesti.

Vuotta aikaisemmin toukokuussa sähköä kului 1122 kWh. Silloin lämmin vesi tehtiin suorasähköllä. Nyt se tehdään ilmavesilämpöpumpulla, ja säästöä vuoden takaiseen on tullut noin 45%. Ilmavesilämpöpumppu käy noin 2h per päivä, tai tarkemmin sanottuna 67 tuntia koko toukokuun aikana eli 31 päivässä. Vettä kului toukokuussa yhteensä 381 m3 eli 95,4 litraa per henkilö per vuorokausi. Poreallasta ei käytetty tässä kuussa muistaakseni kertaakaan. Siinä kuluu vettä aina noin 400 litraa per käyttökerta.

Toukokuun lopussa tuli muutaman päivän helleaalto, jonka vaikutus näkyi mm. yläkerran makuuhuoneen lämpömittarissa varsin selvinä lukuina:

Yläkerran makuuhuoneen lämpötila tänään iltapäivällä +27,0C.
Vuorokauden aikana korkein mitattu lämpötila on ollut +28,0C, ja
matalin lämpötila 18,5C.

Koneellista jäähdytystä ei ole vielä käytetty - ei edes IV-koneen "yöhuuhtelua" (eli että IV-kone olisi kovemmilla kierroksilla aina öisin). Nyt vuorokauden alimmat lämpötilat syntyvät siten, että myöhään illalla ennen nukkumaan menoa ylimmän kerroksen ulko-ovet (niitä on 4 kpl) avataan sepposen selälleen. Kun ulkolämpötila lähellä puoltayötä on pudonnut noin +15C tasolle, niin ristiveto jäähdyttää makuuhuoneetkin varsin nopeasti. Ja alle 20C lämpötilat tuntuu näissä helteissä oikein mukavalle...

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa kului reippaasti sähköä - yhteensä 1274 kWh. Lisäystä edellisestä kuusta eli heinäkuusta tuli 29,8%. Myös vedenkulutus oli kasvanut - se oli heinäkuussa 86 litraa per henkilö per vuorokausi, ja elokuussa 166 litraa, eli tässä kohtaa nousua prosenteissa 93,6%. Tässä sähkönkulutus päiväkohtaisina graafeina elokuussa ja heinäkuussa:

Sähkönkulutus elokuussa 2015.

Sähkönkulutus heinäkuussa 2015.

 

 

Miksi sähköä sitten meni elokuussa paljon enemmän? Ehkä yhtenä (pienehkönä) syynä oli syntymäpäiväjuhlien vietto, joka ainakin 3 päivän kohdalla näkyy selvänä kulutuspiikkinä. Mutta sitten samalla jos ja kun veden käyttö lisääntyy, niin näyttää lisääntyvän sähkönkulutuskin. Nämä varmaankin kulkevat käsi kädessä (eli osa käytetystä vedestä on ollut lämmintä vettä.

 

Kotitaloussähkön osalta eri mittauspisteissä ei ollut mitään normaalista poikkeavaa. Salaojapumppaamo kulutti elokuussa 1,4 kWh, ja tavallisesti se kuluttaa 1,5 - 2,0 kWh per kuukausi. Läppäreiden lataamisessa menee vähän enempi eli 3 kWh per kk. Pyykinpesukone kuluttaa noin 20 kWh per kk, ja iso TV noin 10 kWh per kk. Ilmanvaihtokone kuluttaa vähän yli 100 kWh joka kuukausi. Ulkovalaistuksessa ja lämpimän veden varaajassa (joka nyt toimii pelkästään sähköllä) ei ole erillistä mittausta.

 

Tähän mennessä - nyt kun on asuttu 11 kk, sähköä on asumisaikana kulunut yhteensä 15852,11 kWh. Jäähdytystä talossa ei vielä ole, eikä elokuussa ollut lämmitystäkään, takkoja ei käytetty, eikä lattialämmityksen kiertovesipumppu ollut päällä.