Suorasähkö versus ilmastaveteen lämpöpumppu

Meillä oli maaliskuussa ilmasta-veteen lämpöpumpussa piirikortti rikki. Uusi maksoi 1130 euroa asennettuna. Ehkä se kuitenkin oli sen arvoinen, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laite olisi jäänyt seisomaan paikoilleen seinäkoristeena. Kirjoittelin jo aikaisemminkin sähkönkulutuksen eri tasoista tässä linkissä:

Sahkonkulutuksen-erilaisia-tasoja.html

Tämä on jatkoa samalle teemalle, eli jos katsotaan koko viimeisen kuukauden 10.3.2021 -> 10.4.2021 välistä aikajatkoa, niin puolessa välissä kulutuksen tasomuutos näkyy selvästi:

Uusi piirikortti asennettiin 27.3.2021 eli tämän tarkastelujakson puolivälissä. Sen jälkeen yösähköllä toimineet vastukset kytkettiin taas irti, ja sähkönkulutuksen kokonaismäärä putosi tasolta 70-80 kWh/vrk tasolle 20-30 kWh/vrk. Eli nyt sähköä kuluu noin 40% entisestä määrästään tarkastelujakson alkupuoliskolla. Eli noin 40-50 kWh per vrk vähemmän jälkimmäisellä puoliskolla. Kuukausitasolla säästön määräksi voisi arvioida tässä vaiheessa vuotta noin 1500 kWh/kk.

Jos vuosisäästön määrä meillä on ollut noin 8000 kWh, niin tuo säästö ilmeisesti kohdentuu juurikin kevät ja syyskuukausille? Jolloin lämmitystarve vielä jatkuu, ja jolloin haaleaa noin +30C asteista vettä voi kierrättää lattialämmityksessä. Tämä haalea vesi syntyy erittäin hyvällä hyötysuhteella, kun ulkolämpötila on jo reilusti plussalla tässä vaiheessa vuotta.

Porealtaan lämmitys sähköllä

Porealtaan täyttämiseen tarvitaan noin 400 litraa vettä (näin meillä - riippuu altaan koosta), joka lämmitetään noin 30 astetta (oletus että vesi on vesilaitokselta tullessaan noin +5C ja porealtaassa noin +35C). Lämpöenergiaa tarvitaan näin ollen 30C x 1,16 kWh/aste/kuutio x 0,4kuutiota = 13,92 kWh. Toisin sanoen - jos talossa on suora sähkölämmitys, ja jos täytetään poreallas, sähköä kuluu noin 14 kWh. Mutta jos on lämpöpumppu, lämpöpumpun avulla voisi periaatteessa saada saman lopputuloksen 3 kertaa pienemmällä sähkömäärällä eli noin 3-4 kWh:lla.

Meillä nuoriso oli eilen yksin kotona, ja halusivat kylpeä kavereittensa kanssa porealtaassa. Jokin aika sitten laskin 500 litraisen varaajan lämpötilan +50C asteeseen, ja nyt sitten lämpö ei ihan riittänytkään, vaan altaaseen valuva vesi oli alkanut tuntumaan haalealta. Silloin ei voi oikein muuta tehdä kuin kääntää sähkövastukset päälle - kuten sitten oli tehtykin. Jolloin viimeisen 3 vuorokauden sähkönkulutuskäppyrät näyttävät aika mielenkiintoisilta, eli tältä:



 

 

Nyt voisi kai kysyä, että säästyykö sähköä ja kannattiko laskea varaajan lämpötilaa? Nopeasti katsottuna mahdolliset sähkönsäästöt on syöty aika tehokkaasti, sillä poreallasta täytettäessä sähkövastusten sähköteho on ollut enimmillään jopa yli 12 kWh, kun viimeisen 3 vrk aikana sähkönkulutus on vain kerran ylittänyt 2 kWh:n ja yleensä lämpöpumpun käynnistyessäkin syntynyt kulutuspiikki on ollut vain 1 kWh:n tasolla...

No kaipa sähköä silti säästyy, sillä oikealla kaavion vieressä oleva tekstikenttä kertoo, että viime vuonna vastaavan 3 vrk aikana sähköä kului meillä 88 kWh, mutta nyt vastaavana aikana meni 72 kWh. Ja jos ei olisi lämmitetty poreallasta sähköllä, olisi kulunut vielä vähemmän kuin 72 kWh.

Mutta mitä opimme tästä? Jos on hyvissä ajoin etukäteen tiedossa, että poreallasta halutaan käyttää, ja että 500 litraa 50 -asteista vettä ei siihen näköjään nyt kykene riittävästi lämpöä antamaan, niin kannattaa ehkä hyvissä ajoin mennä säätämään varaajan lämpötila takaisin +55C asteeseen. Tällöin porealtaan veden tarvitsema lämpö tulee tehtyä ilmasta veteen lämpöpumpulla jo hyvissä ajoin. Eikä sähkövastuksia tarvita lisälämmön lähteeksi.

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa 2016 sähköä kului yhteensä 1264 kWh 29 päivän aikana:



Helmikuun vuorokausikohtainen sähkönkulutus. Punaisella viivalla vuorokauden keskilämpötila,
ja punaisella katkoviivalla koko kuun keskilämpötila, joka oli Vantaalla  -0,6C.

Vuotta aiemmin helmikuussa 2015 sähköä kului 1709 kWh, vaikka vuorokausia oli yksi vähemmän. Vuonna 2015 helmikuun keskilämpötila oli plussalla, eli se oli +0,1C. Nyt mentiin lähes samoissa, kuitenkin niin että helmikuun 2016 keskilämpötila jäi pakkaselle -0,6C. Vedenkulutus oli vuosi sitten keskimäärin 59,6 litraa per henkilö per vuorokausi (oltiin koko perhe viikon poissa), kun se nyt 2016 helmikuussa oli 78,5 litraa per henkilö per vuorokausi (4 henkilön kulutuksella laskettuna - vaikka osa perheestä oli nytkin reissussa viikon).

Kaikki olosuhteet puoltavat sitä, että jos ei ilmavesilämpöpumppua olisi hankittu, niin suurempi vedenkulutus yhdistettynä puoliastetta kylmempään kuukauteen - joka vielä oli 1 vuorokauden pidempi kuin viimeksi - niin kaikki nämä 3 tekijää olisivat vaikuttaneet siihen suuntaan, että tänä vuonna sähköä olisi pitänyt kulua enempi, kuin mitä kului vuosi sitten helmikuussa.

Kuitenkin sähköä kului 26% vähempi vuoden takaiseen helmikuuhun verrattuna. Eli kyllä tuo lämpöpumpun vaikutus on selvästi nähtävillä, vaikka pumppu lakkoilikin loppukuussa 2 kokonaista päivää, ja 2 puolikasta päivää, mikä näkyy loppukuussa varsin selvästi neljänä vähän pidempänä pylväänä. Itse asiassa nämä keskimmäiset pitkät pylväät ovat noin 2-kertaa korkeampia kuin kaikki muut, eli sähköä menisi huomattavasti enempi, jos lämpöpumppua ei olisi.

Ei kai tässä kohdin oikein muutakaan johtopäätöstä voi tehdä? Kuin sen, että näitä kahta helmikuuta toisiinsa vertailemalla lämpöpumppu on säästänyt sähköä ainakin tuon 26%, ja todennäköisesti vielä vähän enemmänkin, jos laskennallisesti lähdettäisiin ottamaan huomioon myös vedenkulutus, kuukausien todellinen pituus ja 0,7 astetta kylmempi ulkolämpötila.

Näin siis kilovattituntien osalta.

Euromääräisessä tarkastelussa saatu säästö ei kuitenkaan ole ihan näin suuri, kuin kilovattitunneissa saatu säästö. Nyt nimittäin tässä on vielä sellainenkin juttu, että ekana asumisvuotena 2015, kun ekan 9 kk aikana aina lokakuulle 2015 asti ei ollut lämpöpumppua, niin suorasähköä käytettiin erityisesti öiseen aikaan. Päiväsähkön kulutus oli vain 39,6% koko sähkönkulutuksesta. Nyt kalliimpaa päiväsähköä kului vuoden 2016 kahden ekan kuun aikana 65,79% koko sähkön määrästä. Syystä, että lämpöpumppu on laitettu käymään etupäässä päiväaikaan. Sitä kun ei kannata kylminä yön tunteina käyttää, koska silloin hyötysuhde olisi heikompi, ja sähköä kuluisi enempi.

Toki tässäkin kohtaa pitäisi ehkä ihan kokeilemalla kokeilla, että kuinka paljon sähköä menisi enempi, jos lämpöpumppu kävisikin kylminä öinä - mutta kolmanneksen halvemmalla yösähköllä?

Nimittäin jos kulutuksen nousu jääkin pienemmäksi kuin kolmannes (mikä siis on kilovattitunneissa hintaero), niin silloin yösähköä olisikin järkevämpää käyttää - vaikka sitä sitten hiukan enempi menisikin.

Joten onko ilmavesilämpöpumpun käyttö päivällä järkevämpää kuin yöllä? En minä sitä euromääräisessä tarkastelussa ihan varmaksi osaa sanoa, mutta mutu-tuntumalla tuntuisi kuitenkin siltä, ettei pumppua kannattaisi kylminä öinä käyttää. Jolloin se käy nyt tällä hetkellä aikaohjatusti pelkästään päiväaikaan ja päiväsähköllä. (Ehkä ensi vuonna voin sitten kokeilla pienen kokeilujakson toisinpäin :-) )

Entä miten menee nyt sitten tässä kohdin takaisinmaksuaikalaskelmat?

Kahden helmikuun välinen säästö kilovattitunneissa oli 1709-1264=445 kWh. Jos sähkölle laskee keskimääräiseksi hinnaksi vaikkapa 11 c/kWh, niin säästöä on saatu 445 x 0,11€ = 48,95€ yhden kuun aikana. Lämpöpumpun hankintahinta oli 8600€, joten samanlaisia kuukausia tarvitaan 176 kpl, ennen kuin pumppu on maksanut itse itsensä (tämä on siis 14 vuotta ja 8 kuukautta). Vasta sen jälkeen pumppu alkaa tienata nettomääräisesti jotain. Ja tässä laskelmassa oletetaan, että huoltokuluja ei saa tulla ollenkaan. Ja että sähkönhinta ei muutu.