Miten nopeasti talo jäähtyy?

Tällä kertaa hiihtolomailtiin helmi-maaliskuun vaihteessa, ja talo jäi tyhjilleen ja myös lämmitys otettiin pois. Ainoastaan IV-koneen tuloilman esilämmitys jäi päälle. Näin tuli samalla kokeiltua se, että miten nopeasti talo jäähtyy, jos kuitenkin yöpakkasta oli enimmillään -12C?

Vastaus on, että talo ei jäähdy kovinkaan nopeasti, tai alimmillaan sisätiloissa huonelämpötila kävi +17C paikkeilla:

Näissä käppyröissä lämpötilaloggerit ovat rekisteröineen lämpötiloja tunnin välein. Talo jäi tyhjilleen 25.2.2021 torstaina, jolloin ylimmän lämpötilakäyrän aaltoilu loppuu. Tämä lämptila-anturi on lähellä takkaa, ja jos normaalisti takka on ollut käytössä pakkasilla joka päivä, tässä mittauspisteessä lämpötila on normaalisti vaihdellut +22C - +24C välillä joka päivä. Aaltoilu loppuu 25.2.2021 hetkellä ja herää taas henkiin 7.3.2021, jolloin takkaan laitettiin seuraavan kerran tulet (pieni ylöspäin väkänen kuvan oikeassa yläkulmassa).

Toisessa paikassa ollut lämpötilan mittauspiste on pysytellyt +22C tuntumassa, ja laskenut sitten +18C tasolle.

Alin ja hyppelevä käyrä on ulkolämpötila tumman sinisellä. Taustalla on vihreää viivaa, joka on ulkokellarista, jossa ei ole lämmitystä ollenkaan. 

Jos katsotaan tyhjän talon vrk-kohtaisia sähkönkulutuspylväitä, niin ne näyttävät tältä:

Sähkön kulutus vaihtelee noi 50 kWh/vrk -tason tuntumassa (poikkeuksena yksi yksittäinen päivä poislähtiessä, jolloin kulutus on ollut korkeampi). Samoin kulutus on tuplaantunut paria päivää ennen kotiintuloa, jolloin lattialämmitys on 2 päivää etukäteen käynnistetty etänä GSM-ohjattava sähköpistorasian avulla. 

Talon kulutusmäärät ovat tässä kohtaa "todellisia", eli välissä ei ole ilmasta-veteen lämpöpumppua, sillä siihen oli tullut jokin toimintahäiriö, eikä se toimi vieläkään. Sulake napsahtaa aina alas, kun ulkoyksikköä yrittää käynnistää, jolloin vikatila -ilmoituskaan ei poistu. Pitää soittaa sille korjaus huomenna maanantaina, siihen asti talo ja käyttövesi lämpiää suoralla sähkölämmityksellä.

Joskus jossakin - muistaakseni ainakin Motivan sivuilla on todettu, että jos lasketaan sisälämpötiloja yhdellä asteella, niin energiankulutus putoaa sillä tavoin -5% per yksi aste. Nämä kuviot ei kyllä ollenkaan vahvista tuota väitettä, sillä näistä käppyröistä katsoen sähkönkulutus on pysynyt suunnilleen samoissa, vaikka lämpötila talon sisällä laski 7 asteella, eikä tarkastelujaksolla lattialämmitys ollut ollenkaan päällä. Eli energiaa olisi kuulunut säästyä enemmänkin? Ei kuitenkaan säästynyt.

Toisaalta tämä näyttää myös senkin, että nykyaikaisen talon nykyaikaisilla lämmöneristeillä uskaltaa hyvin jättää viikoksi ilman lämmitystä, eikä pelkoa putkien jäätymisestä sinä aikana ole. 

Lämpöpumppu hyytyi - mutta sähkönkulutus laski!

Kovia pakkasia sattuu nykyään niin harvoin, että silloin kun yli -20C pakkaspäiviä tulee, niin on ollut ihan mielenkiintoista katsoa miten talossa tarkenee ja miten lämpöpumppu on pakkasessa selviytynyt.

Sillä kai talossakin lämmönkulutus kuitenkin pakkasilla lisääntyy, jolloin siitä tulee lisärasitetta lämpöpumpulle, samalla kun ilmasta-veteen lämpöpumpun tehokkuus pakkasen kiristyessä hiipuu.

Eilen meillä kävi ekan kerran tänä talvena niin, että VILP hyytyi pakkaseen ja eilen illalla ei sitten ollutkaan enää lämmintä käyttövettä. Piti laittaa sähkövastus päälle 4 tunniksi, ja siinä samalla lämmitin koko varaajan niin, että kaikki mahdolliset legionellabakteerit kuolivat pois, kun varaajan lämpötila lopussa oli +60C.

Ajattelin, että sähkövastuksen käyttö varmasti näkyisi hyvin selvästi sähkönkulutuksen käppyröissä, ja niinhän se eilisen osalta näkyykin. Tuntikohtainen kulutus meillä näyttää nyt tältä:

Talo Rautio. Sähkön kulutus tunneittain.

Tähän asti kaikki loogista ja OK. Eilinen 4-tuntinen sähkönkäytön huippu näkyy tuntikuvion oikeassa laidassa selvästi, niin kuin kuuluukin näkyä. Mutta nyt jos muutan näkymän vuorokausinäkymäksi - sitten tapahtuukin outo yllätys:

Talo Rautio. Viimeisin pylväs suorasähköllä, eli käyttövesi

lämmitetty sähkövastuksia käyttäen eilen illalla.

Kun katson viimeisen 8 vuorokauden sähkönkulutusta ja ulkolämpötilan syöksyä (sininen käyrä) samaan aikaan, niin alussa käppyrät tuntuvat loogisilta. Sähkönkulutus kasvaa sitä mukaa, kun lämpötila laskee. Huippukulutus, eli vähän yli 60 kWh/vrk osuu sunnuntaille. Keskiviikkona 21.2. sähkönkulutus on romahtanut, mikä siis johtuu ylempänä olevan tuntikuvion mukaan siitä, että lämpöpumppu oli "kuollut kylmyyteen" iltapäivän aikana, mikä sitten seuraavana päivänä eli eilisen torstain iltana näkyikin niin, että lämmin käyttövesi oli loppunut. 

Normaalisti VILP-tekniikka toimii niin, että jos lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä, samalla se kytkee omat sähkövastuksensa päälle heti ja automaattisesti. Joten talossa asuva ei käytännössä edes huomaa sitä, onko lämpöpumppu vielä hengissä vai ei. Mutta omasta mielestäni tuo sähkövastusten päälle kytkeytyminen tapahtui automatiikan avulla niin perin helposti ja yllättävissäkin tilanteissa, että tein itse sellaisen ohjelmoinnin, että sähkövastukset täytyy kääntää päälle manuaalisesti. Tai muuten lämminvesivaraaja lämpenee termostaatteja käyttäen vain noin +20C asteeseen, joka vielä riittää pitämään talon lämpöisenä lattialämmityksen kautta, mutta tuossa lämpötilassa ei oikein suihkussa tarkene käydä...

Eilen illalla käänsin lämminvesivaraajan termostaatin +20C:stä +60C asteeseen, ja vastus oli päällä 4 tuntia. Oma oletus oli, että eiliselle tulisi ihan kunnolla sähkön kulutusta. Siis esim. luokkaa 80 kWh/vrk tai jotain sen suuntaista. Siis joka tapauksessa selvästi enempi, mitä lämpöpumpun toimiessa on sähköä kulunut.

Mutta nyt kävikin vuorokausikohtaisessa tarkastelussa juurikin päinvastoin. Vaikka lämpöpumppu hyytyi - sähkönkulutus siltikin vuorokausitasolla laski. 

Toiseksi viimeisen pylvään vielä ymmärrän. Sähköä ei kulu, jos lämpöpumppu ei enää pakkasesta johtuen käynnisty, ja jos sähkövastuksia ei ole vielä kytketty manuaalisesti isommalle. Mutta sitten kun sähkövastus on jo käännetty päälle (termostaatin avulla), niin miksi vrk-tasolla sähkönkulutus ei noussutkaan, vaan jäi vieläkin samalle tasolle? Vaikka toissapäivän notkahdus olisi pitänyt suorasähköä käyttäen ottaa korkoineen kiinni?

Tämä on ainakin itselleni nyt vähän yllätyksellistä ja outoa... 

Nopea johtopäätös nimittäin tästä olisi nyt se, että pakkasen kiristyessä lämpöpumppua ei kannattaisi ollenkaan käyttää, vaan pitäisikin siirtyä suorasähköön jo hyvissä ajoin?

Mutta eihän tämä juttu nyt noin voi mennä?

Lisähuomiona vielä sellainen, että miksi lämpöpumppu ei käynnistynyt eilisen aikana? Lämpötilakäppyröiden mukaan lämpötila oli yön aikana pudonnut lähelle -25C:n tasoa, mutta se oli päivällä kuitenkin sen jälkeen kohonnut johonkin -7C:n tasolle. Jolloin lämpöpumpun kyllä olisi pitänyt jo -17C kohdalla käynnistyä. Mutta ei käynnistynyt. Kai se sitten oli kylmän yön jäljiltä niin jäässä, ettei se heti huomannut lämpötilan nousua...? Joten jälkikäteistarkastelussa tuo viimeisin lämpötilan nousu jäi lämpöpumpulta huomaamatta ja hyödyntämättä.

Nyt tänään lämpöpumppu käy ja on käynyt normaalisti. Eli ei se ainakaan rikki ole.



EDIT 24.2.2018 klo 21:00:

Lukijavinkin perusteella paras ja/tai valistunein arvaus mysteerille on tällä hetkellä tämä:
 
Lattian lämpö nousee pakkasen kiristyessä. Lämpimämpi lattia luovuttaa tehokkaammin lämpöä samalla kun talossa lämmön kulutus kovilla pakkasilla kasvaa. Lattia on varsin massiivinen lämmitettävä, ja tähän kuluu paljon energiaa. Siksi suurin energian kulutus osuu sunnuntaille 18.2.2018. Kun ulkolämpötila tasaantuu, ei lattian lämpöäkään tarvitse enää nostaa vaan ainoastaan ylläpitää. 

Nyt jos tähän samaan hetkeen osuu lämpöpumpun hetkellinen eli yhden päivän mittainen "nukahtaminen", ja siksi yhden päivän osalta suorasähköön siirtyminen, niin se ei välttämättä kulutuksen kasvuna enää näy, koska lattian lämpötilaa ei sillä hetkellä enää nosteta.

Seuraavana päivänä kulutuskäppyrät näyttivät tältä (lämpöpumppu kävi taas normaalisti):

Sähkönkulutus tunneittain. Toiseksi viimeisin korkea pylväs
on suorasähköllä.



Sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti. Toiseksi viimeisin vuorokausi
on suorasähköllä. Koska suorasähköön siirtyminen osuu ilmeisesti
sellaiseen kohtaan, jossa lattiamassan lämmön nousu on juuri päättynyt,
niin tässä kohtaa syntyy sellainen näköharha, että suorasähköllä
lämmitettäessä sähköä kuluisi jopa vähemmän, mitä meni
sellaisina päivinä, kun lämpöpumppu vielä oli toiminnassa.
Tämän graafin keskimmäiset korkeammat pylväät johtunevat
nimenomaan lattiamassan lämmön nostamisesta.

 

Lattialämmitys 2 päivää poissa

Viime keväänä otin lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä maaliskuun jälkeen, kun huomasin, että se kierrättää lattiassa +22C asteista vettä samalla kun huonelämpötila oli +23C. Eli lattialämmityksestä olikin tullut todellisuudessa lattiajäähdytys.

Nyt tein saman kokeilun jo helmikuussa - ja itse asiassa kokeilu jatkuu yhä vieläkin, sillä seuraavan kerran lattialämmitys menee päälle ensi yönä.

Tällä kertaa kokeilun syynä oli pitkään jatkunut nollakeli tai muutamat lämpöasteet, jolloin takkaa ei voitu enää käyttää, kun sisällä alkoi olla liian kuuma. Ja kun takkaa kuitenkin haluttiin käyttää - onhan se mukavaa istua iltaisin takan äärellä, niin sitten piti ottaa lattialämmitys pois.

Kun lattialämmitys on poissa koko kesäkauden, niin vuorokauden sähkönkulutus asettuu keskikesällä noin 15 kWh/vrk tasolle. Nyt halusin nähdä mille tasolle se asettuu helmikuussa, jos vertaillaan nyt viimeisintä kahta vuorokautta ilman lattialämmitystä aiempiin vuorokausiin lattialämmityksen kanssa. Onhan tässä ollut plussa-asteita jo varsin pitkään, eli keli ei ole muuttunut.

Vertailun tulos oli pikkuisen yllättävä - sillä mitään eroa ei näkynyt. Helmikuun vuorokautiset sähkönkulutuspylväät näyttävät siis tältä:

Talo Rautio: Helmikuun 2017 päivittäiset sähkönkulutukset.

Jos katsoo graafissa kahta viimeisintä pylvästä, ja vertaa niitä viiteen aikaisempaan, niin eipä siinä eroa oikein näy. Tai ainakaan silmämääräisesti ei pysty sanomaan, että missä kohtaa lattialämmitys olisi otettu pois päältä.

Nyt siis tässä tulee esille sellainen jännä juttu, että vaikka kylmällä pakkaskaudella kokonaiskulutus toki kasvaa (esim. 8.2. - 10.2 välillä oli kylmä hönkäys joka ylti Etelä-Suomeen asti), niin lauhalla pakkasjaksolla sähkön vuorokausikulutuksen määrää ihan joku muu asia, kuin talon lämmitys. Merkittävin tekijä saattaa olla vaikkapa pyykin pesu tai porealtaan täyttö. Tai ruuan laitto, jos on joulunpyhät tai muut isommat juhlat tulossa. Esim. eilisen päivän tuntikohtainen kulutus näytti meillä tältä:

Talo-Rautio: Sähkön tuntikohtainen kulutus 19.2.2017.

Aamuyön tunteina sähköä ei juurikaan kulunut. Itse olin kyllä kotosalla, mutta minäkin lähdin sunnuntaina aamulla aikaisin liikkeelle. Lähdön hetki näkyy klo 06:00 maissa vähän kohonneina pylväinä. Vähän ennen puolta päivää kuitenkin tuli muu perhe kotiin vähän pidemmältä reissultaan. Ja purkivat matkalaukussa olleet vaatteet pyykkikoriin ja siitä eteenpäin pyykkikoneeseen. Ja sehän näkyykin näissä pylväissä klo 11:00 eteenpäin varsin selvästi. Lattialämmitys ei siis ollut päällä koko päivänä.

Myös toisen mielenkiitoisen ilmiön olen näistä Vantaan Energian kulutusraporteista huomannut. Nimittäin tuon yllä olevan kuvan ala-oikeassa kulmassa kerrotaan, että "Sähkön käyttösi on vuosi tästä taaksepäin ollut 12022 kWh". Se on aika vähän. Ottaen huomioon, että lähtötilanne oli noin 17000 kWh per vuosi, silloin kun asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Toisena vuotena tuli ilmavesilämpöpumppu, jolloin vuosikulutus tipahti reiluun 13000 kWh:n tasolle. Ja nyt on tultu vielä siitäkin alaspäin. Osittain tähän vaikuttaa myös tammikuun 2016 kylmä pakkasjakso, joka kesti noin 2 viikkoa. Se ei enää näy näissä "vuosi tästä päivästä taaksepäin" -tilastoissa, eli nyt mennään sitten tasolla 12000 kWh per vuosi.

Sitten vielä joskus, jos kokeilen aurinkosähköpaneeleita (tai jotain muuta), niin tästäkin luvusta lähtee varmaankin jokunen tuhat kWh vielä pois? Jolloin ollaan ehkäpä tasolla 8000-9000 kWh per vuosi?

Ja talossa on siis lämpöisiä neliöitä 241m2. Ajatusleikkinä voisi sen jälkeen pohtia, että jos talo katkaistaisiin pituussuunnassaan "jättikokoisilla puutarhasaksilla keskeltä poikki", niin että kahden puolikas-talon pinta-alaksi tulisi noin 120,5m2, joka lienee aikalailla keskivertotalon pinta-ala (?) niin menisikö myös sähkölaskun vuosikulutus samalla sitten "keskeltä poikki", eli tasolle 8000-9000 jaettuna 2:lla eli, olisiko se molemmissa talopuoliskoissa noin 4500 kWh per vuosi?

Pakkaspäivistä selvitty...

Vielä olisi yksi eli järjestyksessä neljäs pakkasyö edessäpäin, mutta se ei ole ennusteiden mukaan enää niin kylmä, joten tässä kohtaa varmaan voinee jo sanoa, että nyt on pakkaspäivistä selvitty. Tai tarkemmin sanottuna pakkasöistä, sillä päivisin on ollut paljon lämpöisempää.

Tässä olikin pieni dilemma tähän viikkoon valmistautuessa, sillä tavallisesti meillä on ollut ilmasta veteen lämpöpumppu ajastettu toimimaan pelkästään öisin, koska silloin tuntihinnoiteltu pörssisähkö on yleensä kaikkein edullisinta. Joten nyt kun oli luvassa kylmät yöt, niin pahin skenaario olisi ollut sellainen, että lämpöpumppu ei olisi käynnistynyt koko viikkona ollenkaan.

Meillä siis päivisin lämpöpumppu ei (juurikaan) käy, koska lattialämmityksen kiertovesipumppu on ajastettu niin, ettei se päivisin käynnisty. Tällöin yleensä lämpöpumppukaan ei käynnisty. Lämpöpumppukin on vielä erikseen ajastettu olemaan käynnistymättä aamun ja iltapäivän kalliiden pörssisähkötuntien aikana.

Nyt jos olisi käynyt huonoin mahdollinen tuuri, olisi voinut käydä niin, että yöllä kun kiertovesipumppu käynnistyy, niin jos lämpöpumppu ei pakkasen takia käynnistykään, talon lattialämmitys olisi toiminut pelkästään suorasähköllä.

Näin ollen ajastin kiertovesipumpun ja lattialämmityksen toimimaan myös keskipäivällä. Kyllä se toimi yölläkin, pois lukien viime yö, jolloin pumppu oli sammuttanut itse itsensä jossakin vaiheessa. Mutta eilen ja alkuviikolla sähkönkulutuksen tuntikohtaiset käppyrät näyttivät tältä:



Talo Rautio: sähkönkulutus 08.02.2017 tuntikohtaisesti. Ilmasta veteen
lämpöpumpun käyntiajat näkyvät selvästi. Pumppu olisi varmaankin
käynyt yhtäjaksoisesti myös aamuisin ja iltapäivisin olleet "kalliit
tunnit", jos kello-ohjaus ei olisi ollut käytössä.

Nyt kun lämpöpumppu oli pakkasen puolesta käytettävissä koko ajan, niin vuorokauden kokonaiskulutus ei sähkön osalta noussut kovin korkeaksi, enimmillään käytiin tasolla 61,7 kWh per vuorokausi. Helmikuun 2017 vuorokausikohtaiset kulutuskäppyrät näyttävät nyt tältä:



Talo Rautio: Sähkönkulutus 1-8.2.2017. Enimmillään sähköä kului 61,7 kWh
per vuorokausi.

Mikäli pakkasta tulee enemmän kuin -17C (nyt tällä kertaa ei siis ennusteista huolimatta tullut), niin silloin käppyrät ovat korkeita ja komeita, aivan kuten tässä tässä seuraavassa graafissa tammikuulta 2017 näkyy:



Talo Rautio: Sähkönkulutus tammikuussa 2017. Enimmillään sähköä kului 173 kWh per vrk.
Tähän mennessä suurin ikinä mitattu sähkönkulutus oli 28.12.2014, jolloin sähköä kului 190,5 kWh per vrk.

Ero sähkönkulutuksessa on melkoinen, jos pakkasta on enintään -17C ja lämpöpumppu käy, sillä jos pakkasta tulee enemmän, niin talo putoaa suoran sähkölämmityksen varaan.

Tietysti kovemmilla pakkasilla myös talon ominaiskulutus kasvaa, eli näissä pylväissä näkyvä ero ei nyt ihan pelkästään siitä johdu, onko lämpöpumppu ollut käynnissä vai ei.

Entä kannattaako lämpöpumpun antaa käydä edullisemman sähkön takia pelkästään öisin? Kun päivällä olisi paljon lämpöisempää, ja pumpun hyötysuhde siten parempi?

Tähän kysymykseen en osaa vielä vastata. Lämpöpumppu on ollut ajastettuna käymään öiseen aikaan vasta joulukuun alusta lukien, eli reilu pari kuukautta sitten. Sähkönkulutus näyttäisi ainakin tähänastisen seurantadatan perusteella kehittyneen ihan suotuisasti. Sillä jos katson takaisin päin viimeiset 12kk ja vertaan sitä aiempaan 12kk:n aikajaksoon, niin vertailun tulos näyttää tältä:

Talo Rautio: Sähkönkulutus välillä 7.2.2016 - 7.2.2017 yht. 12067 kWh. Vuotta aikaisemmin sähköä kului samalla 12kk
aikajänteellä eli 7.2.2015-7.2.2016 välillä yhteensä 17769 kWh. Erotus on 5702 kWh parempaan suuntaan.
Tässä graafissa punaiset pylväät ovat viikottaisia kulutuksia. Marraskuun minitalvi ja tammikuun 3 päivän kylmä kausi
näkyvät kaaviossa selvästi.

Vuosivertailussa yksi oleellinen tekijä on tietystikin tammikuu 2016. Silloin oli 2 viikkoa erittäin kireää pakkasta, ja sähköä kului 1200 kWh enemmän kuin normaalisti, ja se tietysti "sotkee" nyt tässä olevaa vuosivertailua. Mutta siltikin - jos huomioidaan tuo 1200 kWh:lla kylmempi tammikuu, siltikin sähkön säästöä on kertynyt 5702 - 1200 = 4500 kWh. Eli noin 25% lähtötasosta on hävinnyt pois. Sen verran se lämpöpumppu lienee sitten säästöä tehnyt, vaikka tässä vertailukaudessa on osittain toissavuotisessakin kaudessa jo lämpöpumppu kuukausia mukana. Lämpöpumppu siis asennettiin lokakuussa 2015. Sitä ennen asuttiin vuoden verran eli eka asumisvuosi suorasähköllä.

Nyt jos harkitsee ilmasta veteen lämpöpumpun hankkimista, niin yksi tärkeä asia on selvittää mikä on pakkasraja, jonka jälkeen pumppu sammuttaa itse itsensä. Toisin sanoen missä lämpötilassa pumpun hyötysuhde lähenee ykköstä, eikä pumppua kannata enää käyttää. Meidän pumpussa tämä rajapyykki näyttäisi olevan -17C.

Toinen tärkeä asia on hankkia varaaja jossa on välipelti, tai 2 erillistä varaajaa, jossa toisessa on haaleaa lattialämmitysvettä, ja toisessa lämmintä käyttövettä. Meillä tässä kohtaa asiat meni pieleen, eikä asian korjaaminen enää tässä vaiheessa kannata. Meillä on siis yksi 500 litran varaaja ilman välipeltiä, ja se on kokonaan täynnä lämmintä käyttövettä. Ja siitä otetaan automaattiventtiiliä käyttäen myös vesi lattiakiertoon. Automaattiventtiili siis asettaa lattiapiirin sekoitussuhteen niin, että kelit huomioiden lattiassa kiertää aina oikean lämpöinen vesi, yleensä noin +25C - 30C. Lämmin käyttövesi on aina yli +50C.

Tammikuun sähkönkulutus

Taas olisi tammikuun kulutuslukemat pulkassa, ja talo on ollut nyt sen verran aikaa jo "pystyssä", että tässä tulee tammikuun lukemat nyt jo neljättä kertaa. Tältä ne tammikuut ja muutkin kuukaudet nyt sitten näyttävät graafisesti:




Talo Rautio - kuukausittaiset sähkönkulutukset.

Numeerisesti neljä peräkkäistä tammikuuta näyttää sähkökeskuksen päämittarilta katsottuna tältä:

2014 = 1573 kWh
2015 = 1630 kWh
2016 = 2767 kWh
2017 = 1560 kWh

Ja jos tammikuuta 2017 katsotaan päiväkohtaisesti, silloin graafit näyttävät tältä:




Tammikuun 2017 päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilakäyrä.

Tässä kohtaa voisi olla hyvä vilkaista myös vuoden takaiseen tammikuuhun, eli tammikuun 2016 päiväkohtaisiin kulutuksiin. Se näyttää siis tältä:


Tammikuun 2016 päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilakäyrä.

Tässä kohtaa voisin tehdä tarkempaa analyysiä siitä, että mitä näissä vuorokausikohtaisissa kuvissa näkyy, tai mitä niissä pitäisi näkyä.

Tammikuussa 2017 Etelä-Suomeen tuli siis yksi "kylmä henkäys", joka kesti 3-4 päivää. Vuotta aiemmin näitä kylmiä henkäyksiä tuli 2 kpl, ja niiden yhteiskesto oli noin 10 vuorokautta. Vuonna 2016 koko tammikuun keskilämpötila Vantaalla oli -10,3C ja vuotta myöhemmin tammikuussa 2017 keskilämpötila oli -2,9C. Melkoiset erot siis keskilämpötilassa. Ja melkoiset erot sähkönkulutuksessa myöskin. Ilmasta-veteen lämpöpumppua hyödyntävässä talossa nämä kylmät henkäykset nimittäin näkyvät sähkönkulutuksessa varsin selvästi.

Ilmavesilämpöpumpulle on joka tapauksessa hyvä, että kylmiä henkäyksiä ei kovin usein tulisi, tai jos tulee - ulkoilman lämpötila ei saisi pudota (meidän talon tapauksessa) alle -17C. Silloin nimittäin lämpöpumppu sammuu kokonaan. Eikä sillä silloin tienaa mitään. Täten ilmaston lämpeneminen hyödyttää ilmavesilämpöpumppujen ostajia, jos tapahtuu niin, että talvet ovat jatkossa melko lauhoja, tai jos kylmiä jaksoja tulee - niin ehkäpä ne kestävät vain lyhyen aikaa. Tällöin ilmavesilämpöpumppu toimii ja tienaa rahaa ympäri vuoden, tai lähes ympäri vuoden.

Maalämmön hyödyntäjiä ilmaston lämpeneminen taas ei niinkään hyödytä, koska se ei lisää maalämpöpumpun toiminta-aikaa. Eikä se ole välttämättä hyvä juttu muutenkaan (siis omasta mielestäni). Siis tottakai kaikki talot ja kaikki lämmittäjät hyötyvät ilmaston lämpenemisestä euromääräisesti. Tarkoittaahan se lämmityskulujen pienenemistä kaikille.

Mutta kun maalämpöpumppu on investointina erittäin kallis, niin silloin sille pitäisi antaa myös paljon töitä, jotta suuri investointi ylipäätään voisi maksaa itse itsensä takaisin. Tässä mielessä lämpenevä ilmasto ja vähäisempi lämmitystarve on mielestäni "myrkkyä" kalliin investoinnin tehneille, jotka eivät välttämättä saa investoinnistaan koskaan rahojaan takaisin?

Maalämmön taloudellinen riski piilee siis siinä, että mitä jos pumpun käyttöikä tuleekin vastaan jo ennen, ennen kuin pumppu on ehtinyt tienata oman hintansa? Eikös matalan kulutuksen talossa näinkin voi käydä? Itse laskin, että meidän talon tapauksessa, jossa suoran sähkölämmityksen kulutus vuositasolla oli tehdyn kokeilun perusteella noin 17000 kWh, niin maalämpöpumppu olisi tarvinnut yli 20 vuotta maksaakseen itse itsensä takaisin. En tiedä kestääkö se pumppu noin pitkään? Jotain pientä korjausta ainakin olisi 20 vuoden kohdalla pitänyt tehdä, ja mahdolliset säästöt menee sitten siinä?

Mutta eipä se ilmasta veteen lämpöpumppukaan mikään niin erityisen hyvä sijoitus tainnut olla (ainakaan meidän talossa). Sen tuottavuus kuitenkin paranee sitä mukaa, jos ja kun ilmasto lämpenee. Koska tämä lämpöpumppu saa silloin kylmien päivien katoamisen myötä mahdollisuuden tehdä lähes joka päivä töitä, ja siten tienata omaa hintaansa pidemmän aikaa vuosittain.

Jos vielä palataan noihin eri vuosien tammikuun kulutuslukemiin, niin vuoden 2014 tammikuun kulutusluku oli nyt vaan sattumoisin 1573 kWh, eli ihan samaa luokkaa kuin vuosina 2015 ja 2017. Mutta vuonna 2014 talossa ei vielä asuttu, vaikka peruslämmöt olivatkin jo päällä. Mutta sisälämpötila ei varmaankaan ollut paljon päälle +10C, jos oli aina sitäkään. Ovetkin saattoivat olla pitkään auki, jos niistä paljon kuljettiin. Eikä seinärakenteetkaan olleet vielä valmiita. Isot villat olivat jo paikoillaan, mutta kipsilevyt puuttuivat vielä, eli tammikuussa 2014 talon sisällä näytti suunnilleen tältä (tämä kuva otettu 31.1.2014):



Talo-Rautio 31.1.2014.

Tammikuussa 2015 talossa oli asuttu noin 3kk. Ja talossa oli suora sähkölämmitys (lämpöpumppua ei oltu vielä hankittu, se tuli syksyllä 2015 eli vuoden suorasähköllä asumisen jälkeen). Tammikuu 2016 taas oli ennätyksellisen kylmä, ja lämpöpumppu oli pitkiä aikoja tai ainakin 10 vuorokautta seisahduksissa. Ja 2017 tammikuu oli nyt sitten tällainen kuin oli, eli lämpötila oli enimmän osan aikaa nollan tuntumassa. Lumi tilanne on heikko, ja hiihtämään ei ainakaan Vantaan pelloilla pääse.

Lunta on kyllä ainakin pariin otteeseen tullut ihan reippaastikin, mutta se on sitten aina sulanut muutamassa viikossa pois. Tilanne on vähän sama kuin Englannissa 90-luvun alussa. Silloin kun siellä opiskelin, niin mikäli lunta ylipäätään satoi, niin ei se maassa pysynyt kuin maksimissaan parisen viikkoa. Nyt noin 25 vuotta tuon jälkeen voisin sanoa, että talvi on Etelä-Suomessakin ihan samanlainen. Sikäli mikäli tästä 2017 tammikuun säästä on tullut tyypillinen talvikeli Etelä-Suomeen.

Englannissa ei taida lunta olla ollut enää pitkiin aikoihin? (En ole muutamaan vuoteen siellä nyt käynytkään, joten ei omakohtaista havaintoa asiasta). Mutta jos historian kirjoja tai Wikipediasta luetaan, niin vielä 1800-luvulla Thames joki oli talvisin niin paksussa jäässä, että jäällä järjestettiin Lontoossakin talvimarkkinoita. Nyt Thames-joki ei ole tainnut viimeisen 100 vuoden aikana jäätyä enää kertaakaan?

Lämpöpumpulta suorasähkölle

Nyt kun paukkupakkaset taas alkoivat, meillä lämmitysmuoto muuttui ilmavesilämpöpumpulta suorasähkölle. Periaatteessa muutos tapahtuu itsestään ja automaattisesti eli niin, että kun pakkasta on tarpeeksi, silloin ilmavesilämpöpumppu sammuttaa itsensä noin -17C pakkasasteen kohdalla.

Kun lämpöpumpulta ei enää lämpöä tule, niin varaajan lämpötila laskee - kunnes sähkövastuksessa oleva termostaatti huomaa asian, ja kytkee lämminvesivaraajan kyljessä olevan sähkövastuksen päälle. Ja taas on varaajassa lämmintä vettä...

Halutessaan siirtymistä voi hieman aikaistaa tai myöhentää, jos käsin käy säätämässä termostaattien lämpötiloja alas tai ylös, tai että jos säätää uudestaan lattialämmityksen kiertovesipumpussa olevan kellon ajastusta.

Nyt tällä kertaa vähän myöhensin sähkölämmitykseen siirtymistä, kun katsoin ensin pörssisähkön hintoja, ja hyödynsin sitten sillä tavoin niitä "halvempia tunteja" tai ainakin vältin eilen iltapäivällä olleet kalliit tunnit, eli silloin lämmin vesivaraajan termostaatit eivät vielä menneet päälle (eivät ainakaan pitkäksi aikaa).

Sähkönkulutuskäppyröissä tilanne näkyy näin, jos katsotaan viimeiset 3 päivää, eli aikajaksoa 3.1. -> 5.1.2017. Tällöin ensimmäinen päivä eli tiistai 3.1.2017 on puhtaasti ilmavesilämpöpumpun lämmitystä (sekin on ajastettu välttämään kalliit tunnit aamuisin ja iltapäivisin). Keskimmäisenä päivänä keskiviikkona 4.1.2017 pakkanen kiristyi ja siirtyminen suorasähkölle tapahtui. Viimeisin päivä eli torstai 5.1.2017 mentiin jo puhtaasti suorasähköllä, eikä ilmavesilämpöpumppu toiminut ko. päivänä enää ollenkaan:


Talo-Rautio. Sähkönkulutus 3.1.2017 -> 5.1.2017. Sinisellä näkyy lämpötilakäyrä. Varaajan jäähtymisestä ja manuaalisesti  myöhästetystä suorasähköön siirtymisestä johtuu iso punainen pylväs, jossa yön tunteina vähän jäähtynyt varaaja
lämpesi uudestaan. Ja samalla myös lattialämmityksen kiertovesipumppu käynnistyi, joten lämpöä on tarvittu läpi yön.

Joskus aikaisemmin olen täällä kirjoitellut, että kun pakkaspäivinä tahtoo useinkin olla sähköstä pulaa, ja että kun ilmavesilämpöpumpulla varustetuissa taloissa sähkönkulutuksen muutos on noin valtava, mitä tästäkin kuvasta näkyy, niin ilmavesilämpöpumput pitäisi suorastaan lailla kieltää.

Ilmavesilämpöpumpun ansiosta sähkön tarve on suhteellisen matala läpi vuoden. Kunnes sitten koittaakin talven paukkupakkaset, ja silloin kun niitä eniten tarvittaisiin, silloin ne eivät toimi lainkaan. Tai ovat ainakin suurimman osan kylmistä tunneista kokonaan poissa pelistä, sikäli mikäli pakkasta vaan on riittävästi. Tilanne ei korjaannu muuta kuin käynnistämällä hiilivoimaloita, jotta sähköverkossa virtaa riittää.

Vaikka asia varmasti onkin noin, niin vedän nyt kuitenkin aikaisemmat puheeni ainakin osittain takaisin. Tarkemmassa analyysissa asia saattaakin olla toisin.

Nimittäin sinne kylmiinkin päiviin mahtuu kuitenkin reippaasti myös halpoja tunteja, jolloin pörssisähkön ostaja voi samalla säästää muutaman kolikon omaan lompakkoonsa hyödyntämällä niitä halpoja tunteja. Esim. 5.1.2017 päivämäärä näytti siis pörssisähkön hinnoissa tältä:



Fortumin Tarkka-asiakkaiden pörssisähkön tuntihinta arki torstaina 5.1.2017

Eilen torstai 5.1.2017 oli tämän viikon viimeinen arkipäivä. Sähkönhinta nousi tasaisesti kohti iltapäivän "ruuhkatunteja" ollen huipussaan klo 16:00 - 19:00 välisenä aikana. Korkea sähkön pörssihinta kertoo tietysti sen hetkisestä sähkön kulutuksesta. Jolloin jos olisi vaarana se, että sähkö loppuisi kesken, sitä tilannetta tietysti indikoi silloin myös korkea pörssisähkön hinta.

Mutta entäpä sitten, jos ja kun suorassa sähkölämmitteisessä talossa, tai ilmavesilämpöpumpulla varustetussa talossa ei käytetäkään lämmitykseen lainkaan näitä kalliita tunteja? Kyseisellä hetkellä, jos sähkölämmitys on kytkettynä tilapäisesti pois, niin talo tarvitsee sähköä hyvin vähän. Silloin sähköä ei kuluta muuta kuin kodin elektroniikka ja valaistus. Näitäkin molempia voisi halutessaan olla aina hetken käyttämättä (tai ainakin käyttöä voisi halutessaan vähentää, jos oikein nuukailla haluaa...).

Jolloin halpojen tuntien ylijäämäsähköä hyödyntäessään sähkölämmitteiset talot (aina suorasähköllä olevat, tai ilmavesilämpöpumpun omaavat talot) eivät rasita lainkaan sähkönkulutus piikkien aikana sähkön riittävyyttä. Tästä syystä otankin nyt aiemmat puheeni ja kirjoitukseni takaisin.

Jos kovin pakkaspäivä osuukin pyhäpäiväksi, niin kuin nyt loppiaisperjantai 6.1.2017, niin tällaisina päivinä, vaikka pakkanen Etelä-Suomessakin hipoo lähes -30C rajaa, niin silti sähköä riittää ihan reilusti, kun teollisuus yms. liike-elämä ei pyhäpäivänä pyöri niin kuin arkena. Ja siitä osoituksena on tasaisesti matalat sähkön hinnat koko päiväksi, eli näin:



Fortum Tarkka-asiakkaiden sähkön tuntihinta pyhäpäivänä eli loppiaisperjantaina 6.1.2017

Itse ostan oman pörssisähköni Vantaan Energian kautta, sillä pörssisähkön hinta ja myyntiehdot ovat kutakuinkin samat, ja riippumatta siitä kuka on sähkön myyjä. Käytin näissä esityksissä kuitenkin nyt Fortumin pörssisähköä esimerkkinä, koska mielestäni Fortumin nettisivuilla on paras grafiikka.

Sähkölämmitteisessä talossa, jos on vesikiertoinen lattialämmitys, niin sähkönkulutusta voi ajastaa esim. laittamalla lattiakierron kiertovesipumppuun kello-ohjauksen. Näin se meilläkin nyt on toteutettu, jolloin talon lämmitysjärjestelmä osaa "välttää" kalliit tunnit aamuisin ja iltapäivisin. Varaaja ei siis jäähdy, jos ei sieltä lämpöä oteta.

Tosin esim. eilen kyllä huomasin, että jonkin verran lämpöhäviöitä vesivaraajasta siltikin tapahtuu, ja että sähkövastukset vahtivat lämpötilaa tosi tarkasti. Eli sähkövastukset pyrkivät olemaan muutamia minuutteja päällä silloinkin, kun oli kalliit tunnit, ja kun kiertovesipumppu oli kello-ohjattuna pois päältä. Eli kävin sitten käsin säätämässä termostaattien lämpötila-asetuksia vähän alemmas, niin että lopulta ne eivät kuluttaneet kallista sähköä ollenkaan. Samalla vesivaraajan lämpötila tietysti muutamalla asteella laski, mutta sillä nyt ei ollut mitään käytännön merkitystä.

Tässä vielä nuo ylläolevat Fortumin sähkönhinnat eiliseltä uudestaan ja nyt Excelissä yhdistettynä saman hetken sähkönkulutukseen:



Torstai 5.1.2017. Sähkön kulutus sinisellä ja hinta punaisella.
Korkeiden punaisten pylväisen aikana kulutus eli siniset pylväät olivat alhaalla.
Jos kaikki sähkölämmittäjät toimivat näin, silloin tällä on sähkön tuntihintaa tasaava vaikutus.
Tällöin hiilivoimaloiden sähköä ei tarvita kalliiden tuntien ajalle takaamaan sähkön riittävyyttä.

Syyskuun sähkönkulutus

Syyskuussa sähköä kului 740 kWh. Viime elokuun kulutus oli 814 kWh, joten kulutus pieneni aika paljon. Toki syyskuussa oli 1 päivä vähemmän kuin elokuussa, mutta on päiväkohtainen kulutuskin ollut viime kuukautta alhaisempi. Vuosi sitten syyskuussa 2015 sähköä kului 1310 kWh, joten siihen nähden pudotus oli (ilmavesilämpöpumpun ansiosta) melkoinen, kulutustaso oli nyt vain 56% siitä mitä se oli vielä vuosi sitten. Eli noin puolta pienempi.

Ja nyt näissä luvuissa puhutaan siis kokonaissähkönkulutuksista, joka sisältää myös kotitaloussähköt, ja joka siis oli 740 kWh syyskuussa 2016, 814 kWh kuukautta aiemmin ja 1310 kWh vuotta aiemmin. Joten jos oletettavasti lämpöpumpusta johtuen sähkön kulutus kokonaisuudessaan laskee 44%, ja lämmityssähköjen osalta vielä enemmän, niin mielestäni saavutus on lämpöpumpun osalta aika hyvä. Myös kesäkuukausien sähkölasku tippui puolella. Talvella säästöt olivat vähäisempiä, syynä joko ilmavesilämpöpumpun heikompi hyötysuhde, tai sitten se, että pumppu oli kokonaan sammuksissa. Meidän pumppu on sellaista versiota, että se lakkaa kokonaan toimimasta -17C pakkasilla.

Tässä vielä nyt saadut luvut graafisesti:

Kuukausikohtaiset sähkönkulutukset, kWh.

Päiväkohtaiset kulutuspylväät. Sähkönkulutus ei näköjään peilaa yhtään sitä, mikä on ulkolämpötila,
eli alkupuoliskolla kun lämpötila oli huipussaan, niin huipussaan oli sähkönkulutuskin.
Puolen kuun jälkeen lämpötila laski, ja niin laski sähkönkulutuskin.
Eniten näissä pylväissä näkyy se, onko esim. ollut vieraita kylässä, tai onko talossa tehty raksahommia.

Syyskuussa vettä kului 11 kuutiota ja 93 litraa, eli 92,4 litraa per henkilö per vrk. Elokuussa vettä meni 5 kuutiota enemmän, ja siitä varmaan johtuu nyt sekin, että syyskuun sähkölasku jäi pienemmäksi, mitä se oli elokuussa. Elokuun keskilämpötila oli +16,0C - syyskuussa keskilämpötila oli +12,7C. Vuosi sitten syyskuussa keskilämpötila oli +12,3 - eli kaksi perättäistä syyskuuta ovat olleet aika tarkkaan yhtä lämpimiä.

Näitä tuloksia kun katsoo, niin väistämättäkin tulee sellainen tunne, että on se lämpöpumppu vaan aika tehokas peli.

Tämä lopputulema on mielestäni aika paljon ristiriidassa sen lopputuloksen kanssa, että kun vertaa ekan vuoden kulutuksia ja tokan vuoden kulutuksia, ja katsoo lämpöpumpulla saatuja säästöjä, niin ne luvut eivät sitten enää jostain syystä näytäkään niin hyviltä. Tässä sitten lisää seuraavassa päivityksessäni.

Miksi näin?

Siis, että miksi lämpöpumppu ei sittenkään ole saanut aikaan riittäviä säästöjä, vaikka monien kuukausien prosenttiperusteiset sähkölaskut ovat pudonneet huomattavasti? Kai tämä sitten johtuu siitä, että uusissa taloissa ominaiskulutus on niin vähäistä, että on käytännössä ihan se sama, vaikka isokin talo jätettäisiin suorasähkön varaan? Jolloin tästä aiheutuu se, että vaikka lämpöpumppu olisi kuinka tehokas tahansa, se ei silti pysty kuolettamaan omaa hankintahintaansa missään järkevässä ajassa. (Tai sitten olen itse tehnyt virheellisiä laskelmia tai vääriä johtopäätöksiä jossain kohdin???)

Hyvin leikkaa

Hyvin leikkaa sähkönkulutusta - ilmavesilämpöpumppu nimittäin. Tässä alla olevassa kaaviossa on rinnakkain alkuosa 16 päivän osalta vuoden 2016 kulutusta - yhteensä  287 kWh. Ja loppukuun 14 päivää ovat vuodelta 2015, jolloin vuorokausikohtainen kulutus vaihteli 25 kWh:n ja 57 kWh:n välillä.

Kulutuksen vaihteluvälikin oli viime vuonna siis aika suurta, kun nyt on pysytty tänä vuonna aika kapeassa haarukassa. Alin vrk-kulutus tässä kesäkuussa on ollut 14,2 kWh ja suurin 20,2 kWh. Tällä vauhdilla koko kesäkuun sähkönkulutus tulee asettumaan 500-600 kWh:n välimaastoon.

Tämä on samaa luokkaa kuin maalämpötaloissakin. Ei ole kuitenkaan yhtään parempi - vaikka voisi olettaa, että lämpimästä ulkoilmasta johtuen maalämpöpumpun tehokkuus ylitettäisiin aina kesäisin. Ero suoraan sähkölämmitykseen on kuitenkin mielestäni yllättävän suuri. Sähkönkulutus on pudonnut jopa noin 50%.

Yhdistelmätaulukko sähkönkulutuksesta, alkupää vuotta 2016, loppupää vuotta 2015.
Vuonna 2016 on ollut ilmavesilämpöpumppu, vuonna 2015 oli suora sähkölämmitys.

Maaliskuun sähkönkulutus

Esittelin jo kuukauden alkupään ja tyhjän talon kulutuslukemia tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/03/tyhja-talo-kulutti-8-kwh-vahempi-sahkoa.html

Ehdin siis silloin saatavilla olleen tiedon perusteella päätellä ja laskeskella, että tyhjä talo olisi kuluttanut 8 kWh vähemmän sähköä verrattuna siihen, että talo on asuttuna. Nyt tällä hetkellä olevan tiedon valossa en uskalla olla tuosta 8 kWh:n erosta enää niinkään varma. Toki selvää on edelleenkin se, että tyhjä talo vei vähempi sähköä, mutta mikä on oikea erotus normaalitilanteeseen, niin sitä en osaa nyt ihan varmaksi sanoa. Sillä jos erotus olisi johtunut pelkästään siitä, että talo jäi tyhjilleen, ja kulutus putosi 8 kWh per vrk, niin silloin vastaavasti kulutuksen olisi pitänyt lisääntyä 8 kWh, kun talossa taas oltiin paikalla. Eikö vain?

No ei se kulutus kuitenkaan lisääntynyt muuta kuin 3,2 kWh - joten nyt ainoa johtopäätös, minkä uskaltaa tehdä on se, että tyhjän talon kulutus oli pienempi, ja ero oli jotain 3 - 8 kWh:n väliltä. Yksi lisäsyy saatuun tulokseen on voinut olla sekin, että kesää kohden mennään, ja siinä samalla sähkönkulutus pienenee päivä päivältä ja säännöllisen epäsäännöllisesti ihan muutenkin, niin että pienenevä tendenssi on ihan selvä koko kuukauden ajalta, niin kuin alla olevasta pylväiköstä voi nähdä. Eli vähän reilusta 40 kWh:n vuorokausitasosta on lähtenyt maaliskuu liikkeelle, ja noin 25 kWh:n vuorokausitasolle ollaan tultu. Samalla, kun sähkönkulutus on laskenut, niin ulkolämpötila on noussut - mikä sekin näkyy tästä alla olevasta kaaviosta:

Talo Rautio: Sähkönkulutus maaliskuussa 2016.

Toinen asia mitä tyhjän tai asutun talon lisäksi olen myös yrittänyt selvittää, on ilmavesilämpöpumpun vaikutus sähkönkulutukseen. Ensin me asuttiin lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 pelkän suorasähkön varassa, ja nyt 21.10.2015 lukien talossa on ollut myös ilmavesilämpöpumppu. Ja kyllä se selvästikin jotain vaikuttaa. Uskoisin tähänastisten kokemusten perusteella, että sähkönkulutuksesta on "kadonnut jonnekin" noin 25-30%. Ja nytkin pitkin maaliskuuta on tullut koko ajan uusia alarajaennätyksiä vuorokausikohtaiseen sähkönkulutukseen.

Yhteensä sähköä kului nyt maaliskuussa 986 kWh. Vastaava lukema vuotta aiemmin maaliskuussa oli 1446 kWh. Ero on selvä, eli kulutuksesta on jonnekin "hävinnyt" 460 kWh eli 31,8%. Näin siitäkin huolimatta, että maaliskuu oli vuosi sitten lämpimämpi - silloin kuukauden keskilämpötilaksi Vantaalla tuli + 2,0C. Nyt kevät on viime vuoteen verrattuna perässä, ja tämän kuun keskilämpötilaksi tuli +0,0C eli eroa ulkolämpötiloissa on 2 astetta.

Myös maaliskuun 2016 sähkönkulutus sinänsä kolkuttelee alarajaennätyksiä sekin. Koko asumisajan alhaisin sähkönkulutus kuukausitasolla mitattiin viime vuoden heinäkuussa. Silloin sähköä kului 981 kWh, ja nyt siis tämän vuoden maaliskuussa lämpöpumpun avulla päästiin lähes samalle tasolle, kun sähköä kului 986 kWh eli 5 kWh enemmän. Toistaiseksi viime heinäkuun alarajaennätys jäi kuitenkin vielä voimaan.

Talo Rautio: Kuukausittaiset sähkönkulutukset 2014 vuoden alusta lukien.

Yllä olevassa kaaviossa on vaaleansinillä pylväillä rakennusaikaista sähkönkulutusta. Sille tasolle pitäisi päästä, jos talossa on ihan vaan "peruslämmöt" päällä, eli sen verran lämmintä, ettei jäätymisvaaraa ole. Tummansiniset pylväät 3 kpl vuoden lopussa kuvaavat asumisaikaista (suora)sähköä, ja samoin kaikki punaiset pylväät vuoden 2015 osalta marraskuulle asti. Vuoden 2015 kahden viimeisen punaisen pylvään aikana oli jo lämpöpumppu, mutta ei se vielä syksyllä 2015 mitään säästöä tuonut. Marraskuussakin 2015 sähköä meni enempi mitä vuotta aiemmin.

Joulukuussa (ilmeisesti olin tehnyt jotain pieniä säätöjä? En enää muista...) säästöä alkoi jo tulla, ja sama kehitys jatkui helmi-maaliskuussa 2016. Tammikuu 2016 oli kuitenkin poikkeuksellisen kylmä, ja silloin sähkönkulutus oli ihan omaa luokkansa. Ja lämpöpumppukin oli noin puolet ajasta seisahduksissa. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin sähkövastukset olivat tammikuussa päällä 251 tuntia, eli noin 11 vuorokautta.

Tässä(kin) kohtaa voidaan taas kysyä, että no - kannattiko ilmavesilämpöpumppu hankkia? Maksaako se itse itsensä takaisin? Jos maksaa, niin missä ajassa maksaa?

Investointi siis maksoi asennettuna 8600,00 euroa - sisältäen arvonlisäverot yms. Ennen asentamista 12 kuukauden sähkölasku oli ollut 17162 kWh. Se määrä sähköä maksoi 1887,74 kWh. Jos lämpöpumpumpulla (optimistisesti laskien) saadaan tästä määrästä 30% pois, niin vuosittainen säästö euromääräisesti on silloin 566,32€. Jolloin investointi on kuolettanut itse itsensä noin 15 vuoden aikana. Ja jos lämpöpumpun oletettu elinikä on noin 40000 tuntia eli noin 17 vuotta, niin silloin aika tiukille kyllä vetää, että saako tästä omansa pois, mutta näillä näkymin saa.

Mikäli energian hinta pitkässä juoksussa nousee (niin kuin lämpöpumpun myyjät pontevasti aina muistavat mainita), niin silloin takaisinmaksuaikalaskelmat tottakai paranemat, jos hintojen nousu on todellista, eikä pelkästään inflaatiosta johtuvaa. Nyt neljän viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on kuitenkin ollut koko ajan jatkuvassa laskussa.

Mutta mikäli lämpöpumpulla ei saadakaan kuin 25% vuosittaisesta sähkölaskusta pois, silloin vuosisäästöksi jää vain 1887,74€ x 25% = 471,94€. Ja takaisinmaksuajaksi tulee yli 18 vuotta. On vähän epävarmaa, että kestääkö laite näin kauaa....? Ja tuleeko matkan varrella myös huoltokustannuksia?

Toistaiseksi olen selvinnyt kaikesta vielä ihan itse ja omin avuin, ja nyt on itselläni vielä sekin hyvä puoli, että upo-uudessa laitteessa on vielä 2v takuut päällä. Eli jos jotain tulisi aina voisi soittaa laitteen myyjälle. Ja on lämpöpumppu nytkin jo "kaatunut" kaksi kertaa, viimeksi eilen, jolloin seuraus oli se, että lämmin vesi oli kokonaan loppu, kun pumppu oli häiriöilmoituksen johdosta jäänyt seisomaan. Sain sen kuitenkin taas käyntiin vanhalla kikalla, eli otin sähköpääkeskuksesta lämpöpumpun virrat hetkeksi pois, ja siitä se sitten taas lähti nousemaan ylös, ja toimii taas ihan normaalisti. Käyttökatkos oli kuitenkin niin lyhytkestoinen, että lämpimän veden puuttumista ei ehditty vielä huomata (muuta kuin lämpöpumpun näytöltä).

Toimintahäiriöstä johtuen varaajan lämpötila laski +26C asteeseen.

Sähkövastukset ei kuitenkaan vielä olleet menneet päälle, mutta lähellä oli.

Ensi apuna sulake pois päältä, ja lyhyen sähkökatkon jälkeen lämpöpumppu

taas käynnistyi. Oikeassa alakulmassa alta lukien menovesi varaajalle oli

aluksi +28C (varaajan lämpötila samaan aikaan +26C), keskimmäinen ikoni

tarkoittaa, että ulkoyksikön propelli pyörii ja ylin ikoni ilmoittaa, että

kompura käy. Tavoitelämpötila varaajassa on +56C astetta.

No entä olisiko sittenkin vaan kannattanut laittaaa maalämpö, niin kuin alkuperäinen suunnitelma olikin, että maalämpö laitetaan jo rakentamisen aikana?

Jos olisin maalämmön laittanut, sitten tuohon luvun 8600€ paikalle pitäisi laittaa ihan toinen luku, eli maalämpö olisi silloin saatujen tarjousten perusteella tullut maksamaan likemmäs 20.000 euroa. Toki se olisi ollut nyt viiime tammikuussa parempituottoinen, koska ilmavesilämpöpumppu menee kovissa pakkasissa pois päältä (jos lämpötila laski -17C alle pumppu sammutti itsensä, eikä sen hyötysuhde varmaan -15C kohdallakaan kovin kummoinen ole, vaikka meillä pumppu kävi siinä kohdassa yhtä päätä ja yötä päivää). Kesällä tilanne on ymmärtääkseni toisinpäin.

Kesällä esim. meillä ilmavesilämpöpumpun lämmönlähde eli ulkoilma on hyvinkin +20C astetta lämmintä. Mutta maalämpöpumppu joutuu kesälläkin ottamaan kaiken lämpönsä "vaikeimmasta paikkaa" eli noin 150-200 metriä maan alta, jossa lämpötila silloinkin on vain noin +7-8C. Eikä se siis kovin tehokasta ja järkevää ole noissa olosuhteissa, jos ajatellaan että helpomminkin sen lämmön kesällä saisi. Tietysti tuossa kesän kovimmilla helteillä maalämmöstä on se hyöty, että talon jäähdytys tulee maalämmössä "kaupan päälle" eli käytännössä ihan ilmaiseksi, mutta tarvitaan tarvitaan kesällä myös lämmintä käyttövettäkin.

Ehkä maalämmön hyvänä kaverina voisi olla aurinkolämpöpaneelit, joilla kuuman käyttöveden saisi tehtyä aina kesäisin (eikä se edes maksa paljon, muutamalla tonnilla saa). Silloin maalämpöpumppu säästyisi, jos sitä ei kesällä jurnuteta pelkän käyttöveden takia lyhyttä pätkää. Lämpöpumpun kompurat ei nimittäin tykkää lyhyestä käyntiajasta.

Tyhjä talo kulutti 8 kWh vähempi sähköä

Pääsiäisten pyhien osalta ollaan "loma loppui" -vaiheessa, nopeastihan se pidempikin viikonloppu tahtoo aina kulua. Nyt kun oltiin pari päivää poissa kotoa, tuli taas vertailutietoa siitä, paljonko sähköä säätyy, jos talossa ei asuta. Tässä tuntikohtaiset kulutuspylväät tämän viikon ajalta - maanantailta 21.4 lauantaille 26.4 asti. Näistä 2 viimeisintä vuorokautta talo on ollut tyhjillään, tai tarkasti ottaen lähdimme reissuun jo kiirastorstaina illalla.

Talo-Rautio, sähkönkulutus 6 vrk ajalta välillä 21.4 - 26.4.2016.

Mitä näistä käppyröistä nyt sitten näkyy, tai mitä näistä pitäisi nähdä? Jos lasken yhteen vuorokausikohtaiset sähköt, niin kulutusta on ollut seuraavasti:

ma 21.4	31,5 kWh
ti 22.4	37,9 kWh
ke 23.4	31,4 kWh
to 24.4	27,9 kWh
pe 25.4	23,8 kWh
la 26.4	24,0 kWh

Nyt jos seuraavaksi lasken keskiarvon alkupään viikosta (asumisajalta) eli maanantaista kiirastorstaille, niin keskiarvoksi tulee 32,2 kWh per vrk. Ja jos lasken keskiarvon poissaolopäiville (pitkäperjantai ja lankalauantai), sitten keskiarvoksi tulee 23,9 kWh per päivä. Ja näiden erotus on 8,3 kWh eli tästä tuli otsikon teksti, että tyhjä talo säästi sähköä 8 kWh per päivä.

Ja tämä 8,3 kWh on siis monen osatekijänkin summa.

Jos katson asiaa siitä näkövinkkelistä, että mikä tyhjässä talossa on toisin, niin lämmintä käyttövettä ei kulu ollenkaan. Jos talossa asutaan, käyttövettä kuluu vuosikeskiarvosta laskettuna 99 litraa per henkilö per vrk eli yhteensä 396 litraa per vuorokausi. Jos lämmintä käyttövettä olisi tästä puolet eli 200 litraa per vrk, niin tämän lämmittäminen vaatii energiaa +5C -> +55C  yht. 11,7 kWh per vrk.

Jos mikään muu ei olisi muuttunut, niin saadun säästön olisi pitänyt olla 11,7 kWh per vrk, koska kerran lämmintä vettä ei käytetty. Mutta säästö oli kuitenkin pienempi, eli vain 8,3 kWh per vrk. Mihin sitten kului näiden lukujen erotus, eli 11,7-8,3=3,4 kWh per vrk?

Kai se "puuttuva 3,4 kWh" per vrk meni sitten lämmitykseen, tai ainakaan muuta en itse keksi. Näin siis siitäkin huolimatta, että poissa ollessamme sisälämpötila laski +17C asteeseen. Näin kävi vaikka mitään säätöjä ei tehty. Eikä ilmastointia säädetty pienemmälle. Mutta kun poissa ollessamme ei myöskään käytetty takkaa, silloin lämpötila laski sille tasolle, jolle talo lämpenee lattialämmityksen avulla, eli tällä hetkellä ilmavesilämpöpumpun avulla.

Tähän +17C peruslämpötilaan voi sitten polttopuilla lisätä lämpöä meidän talossa ihan oman valinnan mukaan, ja meillä näyttää takkatuli syttyvän jo +20-21C kohdalla, eli yleensä meillä pidetään sellaista +22-23C lämpötilaa sisällä. Mutta jos ei puita poltettaisi lainkaan, sitten lämpötila olisi se +17-18C, ja niinkin voisi asua. Tai sitten vaihtoehtoisesti voisi säätää sähkölämmitystä suuremmalle.

Mutta nyt poissa ollessamme Wainu-seurantajärjestelmän muistiin keräämän lämpötilakäyrän mukaan lämpötila laski tasaiseen tahtiin +17C tasolle näin:

Sisälämpötila savupiipun ääressä on vakiintunut tasolle +17,6C.

Punaisella käyrällä on lämpötila, musta taustaväri on kosteusprosentti.

Jos vielä palaan noihin ensimmäisen kuva tuntikohtaisiin käppyröihin, niin talossa näyttäisi olevan noin 0,5 kWh "pohjakuorma", joka kuluu ulkovalaistuksessa + pumpuissa + IV-koneessa + keittiön kylmäkoneissa. Lisäksi kodinelektroniikan valmiustaso kuluttaa kait sekin jonkin verran.

Korkeat pylväät taas kertovat, milloin lämpöpumppu on ollut päällä, ja paljonko se on kuluttanut. Lämpöpumppu näyttäisi siis käynnistyvän 3-4 kertaa vuorokaudessa. Lämpöpumppu on aikaohjauksella rajattu käynnistymään vain päiväaikaan.

Kun pohjakulutus vie 12 kWh vuorokaudessa, ja kun poissa ollessamme vuorokauden vuorokauden kokonaiskulutus on ollut 24 kWh, niin lämpöpumppu on silloin kuluttanut myöskin 12 kWh. Paljonko lämpöpumppu on sitten tuottanut? Mikäli COP-luku on 3, silloin lämpöpumppu on tuottanut 12 kWh:n syöttöteholla yht. 36 kWh, eli suorasähköllä kulutus tyhjässä talossa olisikin ollut nyt toteutunut 24 kWh, plus ulkoilmasta pumpattu toinen 24 kWh eli yhteensä 48 kWh.

Ja jos vielä tarkistan viime vuodelta silloin suorasähköllä toteutuneista luvuista, että miten asia silloin oli - niin kyllä se näin meni, eli viime vuoden maaliskuussa sähköä kului yhteensä 1446 kWh, joka tekee päivää päälle 46, 6 kWh. Eli samalla hehtaarilla nämä ovat, siis tämän vuoden laskennallinen kulutus ilman lämpöpumppua, sekä viime vuonna toteutunut taso suorasähköllä.

Lämpimän veden lämmityksen eli sähkönkulutuksen osalta laskeskelin vielä seuraavasti:

Kun meillä menee vettä siis 99 litraa per henkilö per vrk, ja siitä lämpimän veden lämmitys vaatii 11,7 kWh, niin vuositasolla se tekee 365 x 11,7kWh = 4270 kWh per vuosi. Motivan laskureissa 4-henkisen perheen vedenkulutuksen oletetaan tarvitsevan sähköä 4000 kWh vuosittain, joten aika lailla samoilla hehtaareilla menee nämäkin.

Mutta se mikä ei näissä luvuissa näy - eikä taida näkyä Motivankaan luvuissa on lämpimän veden hukkalämpö. Eli nyt kun meillä on lämpöpumppu säädetty niin, ettei se lämmitä öiseen aikaan - niin vaikka öiseen aikaa ei myöskään lämmintä vettä kulu, niin kuitenkin 500 litrainen varaaja jäähtyy noin 4 astetta. Sen jälleen lämmittäminen alkuperäiseen lämpötilaan vaatii sähköä noin 2 kWh, eli vuositasolla noin 700 kWh.

Tämä lämminvesivaraajan hukkalämpö ei tietystikään hukkaan mene, vaan se tulee hyödynnettyä talon omassa lämmityksessä. Paitsi tietysti kesäisin, jolloin taloa ei tarvitsisi ollenkaan lämmittää, tai taloa päinvastoin jäähdytetään, niin silloin tämä varaajan hukkalämpö on aidosti hukkalämpöä, jolle ei ole mitään käyttöä eikä tarvetta. Mutta jos mietitään, että paljonko veden lämmitykseen pitää "budjetoida" energiaa ja sähkönkulutusta, niin meillä se näyttäisi olevan tasolla 4270 kWh (kulutettu vesi) + 700 kWh (lämpöhäviöt), eli yhteensä vettä lämmitetään vuosittain noin 5000 kWh:n edestä.

Ja jos nyt tältä pohjalta vielä jatketaan laskemista, niin aikaisemmin meillä meni rivitaloasumisessa 10 kWh sähköä kotitaloussähkön muodossa. Eli noin 4000 kWh vuosittain. Kait se sama sähkö menee yhä vieläkin, koska uuteen taloon on muuttokuorman mukana kannettu kaikki samat laitteet, mitä meillä oli ennenkin talon rakentamista.

Pumput ja IV-kone vie yhteensä 200 vattia eli 2000 kWh vuosittain.

Näistä kolmesta tulee yhteensä 2000 kWh (talon tekniikka) + 4000 kWh (kodin elektroniikka ja valaistus) + 5000 kWh (lämmin vesi) = 11000 kWh.

Kun meillä oli ekan vuoden suorasähkö, ja kun sähköä meni yhteensä 17000 kWh, niin talon lämmitykseen silloin käytetty sähkö olisi ollut 17000 - 11000 = 6000 kWh. Plus tämän talon lämmityssähkön lisäksi ollaan tietysti käytetty polttopuista saatu energia, sillekin hyvä arvaus olisi luokkaa 6000 kWh. Tämä arvio on saatu siten, että käytetyn polttopuun määrä on hyvinkin ollut tätä lämpöarvoa vastaava, eli noin 7-8 pinomottia (kuusilautaa rakentamisesta) vuodessa. Ja tämä luku saadaan myös niin, että rakennuslupaa varten tehdyt energialaskelmat povasivat noin 23000 kWh vuosikulutusta. Mutta vain 17000 kWh toteutui. Joten puuttuva 6000 kWh lienee tullut polttopuista. Motivan laskuri povasi meidän talolle noin 25000 kWh vuosikulutusta.

Nyt ilmavesilämpöpumpun hankkimisen jälkeen täytyy seurailla, että miten tämä talon lämmitykseen ennen käytetty 6000 kWh ja lämpimän veden tekemiseen käytetty 5000 kWh muuttuvat jatkossa. Talon tekniikan ja kodin elektroniikan tarvitsemaan sähköön lämpöpumpulla ei ole vaikutusta. Ja tämä osuus meidän sähkölaskusta on siis 2000 + 4000 = 6000 kWh vuodessa. 

Jos meidän talossa olisi painovoimainen ilmastointi, niin IV-koneen voisi heittää talosta pihalle - ja sen myötä säästyisi noin 2000 kWh vuosittain. Saadaanko sitten poistoilmasta sen jälkeen enää mitään lämpöä talteen - sitä en osaa sanoa. Eli jos IV-kone on ottanut poistoilmasta talteen vähintään 2000 kWh, se on silloin tienannut sen energian, minkä se itse käyttää.

Lokakuun sähkö + 12kk yhteenvetoja

Lokakuussa sähköä kului tällä kertaa 1486,8 kWh. Vuotta aikaisemmin vastaavat lukemat olivat 1665,4 kWh. Säästöä edelliseen vuoteen tuli 178,6 kWh eli prosenteissa pudotusta oli 10,7% vuoden takaiseen verrattuna, vaikka lokakuu oli nyt 1,3 astetta kylmempi, mitä vuosi sitten.


Päivittäinen sähkönkulutus ja lämpötilakäyrä lokakuussa 2015. Jostain kumman syystä sähkönkulutus nousi kuun lopussa (vaikka sen olisi lämpöpumpun asentamisesta johtuen luullut laskevan). Lokakuu oli nyt myös viime vuotista kylmempi (koko kuun keskilämpötila oli Vantaalla +5,0C, vuotta aiemmin se oli +6,3C).

Päivittäinen sähkönkulutus ja lämpötilakäyrä lokakuussa 2014. Kuun alkupäivien korkeat päiväkohtaiset pylväät sähkössä johtuvat varmaankin muuttamisesta (muutettiin syys-lokakuun vaihteessa). Todennäköisesti ulko-ovet olivat normaalia enempi auki, ja todennäköisesti lattialämmitys alkoi silloin lämmittää lattiaa huone lämpötiloihin, raksa-aikana oli pidetty pienempää lämpöä päällä.

Käyttövettä on ensimmäisen vuoden aikana eli 30.10.2014 -> 1.11.2015 välisenä aikana kulunut yhteensä 133,6 kuutiota eli keskimäärin 11,1 kuutiota kuukaudessa tai 366,1 litraa vuorokaudessa, jos jakaa koko vuoden kulutuksen 365:llä. Se on 91,5 litraa per henkilö per vuorokausi, eli ei erityisen paljon, kun ottaa huomioon että meillä myös poreallas, joka varmaan jossain määrin lisää veden kulutusta.

Samoin kesällä kaikki kukkasten kastelut tapahtui kraanavedellä (istutuksia piti ainakin ihan alussa kastella säännöllisesti). Sadeveden keräystä meillä ei vielä ole, eikä myöskään salaojakaivoissa olevaa vettä hyödynnetty puutarhan kastelussa, mutta nämä kyllä tulevat sitten joskus myöhemmässä vaiheessa. Yhteen kukkapenkkiin tullaan ohjaamaan myös suoraan rännistä koko se vesimäärä, joka sataa eteläisen terassin katolle. Tämä järjestyksessä kolmas kukkapenkki on kuitenkin vielä rakentamatta.

Lokakuussa 2015 vettä kului 9,5 kuutiota eli 77 litraa per henkilö per vuorokausi. Se on siis vuosikeskiarvojen alapuolella, joten lisääntynyt vedenkulutus (sellaista ei ole ollut) ei voi olla syynä sähkönkulutuksen kasvuun tämän kuun loppupuolella.

On muuten äärimmäisen hyvä kysymys, että minne ja kuinka paljon sähköä loppujen lopuksi kuluu?

Aiemmin kun asuttiin rivitalossa tai paritalossa, ja oli molemmissa niissä 6 kW:n sähkökiuas, niin sähköä - siis kotitaloussähköä meni sähkökiukaan sähköt mukaan luettuna 10 kWh per päivä eli vajaat 4000 kWh vuosittain. Silloin huoneistokohtaisessa sähkössä ei ollut mukana IV-kone, mutta ei sekään paljon sähköä vie, siinä kohtaa kuluu sähköä vähän reilut 100 kWh per kuukausi. Salaojapumppaamo kuluttaa sähköä muutaman kWh/kk ja enimmillään se on vienyt 14 kWh/kk. Myöskään autojen sähkölämmitys ei ollut mukana huoneistokohtaisessa sähkönmittauksessa, mutta nyt on - ja siihen meni viime talvena yhteensä 35,7 kWh. Aika suuri osa kodinkoneista ja kodin elektroniikasta on ollut ja on yhä ihan samoja, mitä meillä oli vanhassakin asunnossa.

Mutta nyt kun asutaan omakotitalossa, niin ekan vuoden (siis ekat 12kk) sähkönkulutus meillä oli yhteensä 17162 kWh lokakuusta lokakuuhun suoralla sähkölämmityksellä ja takkaa välillä lämmittäen. Kuukausittaisessa tarkastelussa eniten sähköä kului joulukuussa 2014, jolloin sähköä meni 2308,33 kWh, ja vähiten heinäkuussa 2015, jolloin kulutus oli 980,97 kWh.

Jos katsotaan vuorokausikohtaisia kulutuksia, niin suurin mitattu kulutus oli 28.12.2014, jolloin vuorokauden aikana sähköä kului 190,52 kWh. Siihen aikaan oli talven kovimmat pakkaspäivät, eikä takassa oltu pidetty tulta, kun ei oltu moneen päivään kotona. Vähiten sähköä kului 26.6.2015, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli 25,13 kWh.

Sähkölämmitys päälle

Lattialämmitys suorasähköllä on nyt ollut pari päivää päällä. Ei siksi että talossa olisi tullut kylmä, vaan siksi, että ilma-vesi-lämpöpumpun asennus alkaa maanantaina. Joten tulisi ehkä pientä vertailukohtaa sitten siihen, että millä tavalla lämpöpumpun asennus vaikutti, jos ensi viikolla ei tehdä muita säätöjä, kuin että suorasähkön tilalle tuleekin lämpöpumppu, joka lämmittää käyttöveden ja lattiassa kiertävän lämmitysveden. Nämä molemmat lämpenee nyt tällä hetkellä suorasähköllä.

Nyt kun talossa on ollut lattialämmityksen kiertovesipumppu pois päältä (eli on käytetty huoneiden lämmitykseen pelkästään puulämmitystä kesän jälkeen), niin ero on ollut melkoinen viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Viime vuonna lokakuun ensimmäisen 16 päivän aikana sähköä kului yhteensä 923,6 kWh. Tänä vuonna vastaavana aikana sähköä on kulunut 509,4 kWh. Tämän vuoden lokakuun alkupuoli oli pikkuisen kylmempi, mitä vuosi sitten. Tässä tämän vuoden sähkönkulutus lokakuun alkupuoliskolla:



Talo-Rautio. Päivittäinen sähkönkulutus ja ulkolämpötilat 1-16.10.2015.

Ennen lattialämmityksen kytkemistä päälle lokakuun sähkönkulutus vaihteli päivittäin 25-35 kWh:n välillä. Nyt viimeisen parin päivän aikana kulutus on ollut viimeisimmän vuorokauden aikana 40,2 kWh ja toissapäivänä 35,6 kWh. Eli kyllä se lattialämmityksen päälle kytkeminen alkaa näissä pylväissä näkyä. Ja näkyy se lämpötila-antureissakin, joista yksi on suuren takan kyljessä ja yksi on tiilipiipun kyljessä.

Itse naputtelen tätä reissun päältä, eli olen Etelä-Virossa hakemassa rakennustarvikkeita, mutta näen sähkönkulutuksen ja lämpötiloja täältäkin, ja näköjään eipä ole olohuoneen iso takka ollut enää viime aikoina päällä ollenkaan:



Lattialämmityksen päällekytkemisen jälkeen ison takan pintalämpötila laski +33C:stä +22,5C asteeseen.

Samoin tiilipiippu on jäähtynyt keskikerroksen kohdalta:



Tiilipiipun lämpötila on laskenut 21C asteeseen, joka lienee myös huoneen lämpötila olohuoneessa.

Eli taas sama ilmiö kuin vuosi sitten lokakuussa - kun lattialämmitys on päällä, ei tulisijaa tarvita. Tai tulisijan käyttämisestä voi tulla helposti tukalan kuuma. Nyt säästyy sitten ainakin polttopuita, jotka tokin olisi omasta metsästä, eikä niillä oikein muuta hintaa, kuin hyötyliikunnan hinta.

Ensi viikolla kun asennetaan lämpöpumppu, niin ehkä sitten polttopuiden lisäksi säästyy vähän sähköäkin.

Nyt ilma-vesi-lämpöpumppu on vielä pakkauslaatikoissaan.



Ilma-vesi-lämpöpumpun ulkoyksikkö. Painoa sillä on 110 kg. Polkupyörä vieressä antaa mittakaavaa.

Vasemmalla lämpöpumpun sisäyksikkö, joka painaa 50 kg. Huomattavasti pienempi, kuin maalämpöpumpun sisäyksikkö.



Sähkön hinta jatkaa luisuaan

Omassa työssäni isännöitsijänä ollaan nyt kilpailutettu sähkösopimuksia viime aikoina oikein urakalla, ja samaa jatketaan, jos jollakin taloyhtiöllä ei satu olemaan jo valmiiksi kilpailutettu sopimus, jossa on vanhan sähkösopimuksen määräaikaa vielä jäljellä.

Sähkön hinta on ollut luisussa jo pitkään. Energiayhtiöiden oma näkemys on se, että luisu, eli alaspäin menevä hinnoittelu tulisi myös jatkumaan. Tämän voi nähdä nyt saaduista tarjouksista mm. siten, että mitä pidemmäksi aikaa sähkösopimuksen tekee - sitä halvemmalla sähköä saa ostaa. Todennäköisesti sähkön myyjäkin silti vielä voittaa, sillä jos he saavat kiinnitettyä oman asiakkaansa tämän päivän hintoihin mahdollisimman pitkiksi ajoiksi, niin hintataso voi todellisuudessa laskea sopimusaikana vielä enemmänkin. Eihän sähköyhtiö nyt omaksi tappiokseen sitoudu sähköä ikinä myymään.. Eli välttämättä kovin pitkä aikaisia sopimuksia ei ehkä niiden näennäisestä edullisuudesta huolimatta kannattaisi valita? Tässä eräs esimerkki hinnoittelusta:

Sähkön hintaan vaikuttaa mm. se, kuinka pitkäksi aikaa sopimus tehdään ja se, kuinka paljon asiakas sähköä käyttää.

Nyt kun sähkön hinnasta tarjouksia kysymällä on mahdollisuus saada täysin sitovat ja pitävät hinnat esim. seuraavalle kolmelle vuodelle, niin omakotitaloa rakentavan tai remontoivan kannattaa myös huomioida tämä asia, jos vaikka laskeskelee ja vertailee eri lämmitysjärjestelmien kannattavuutta ja kustannuksia. Ja tässä kohtaa kannattaa ehkä laskeskella jotain myös ihan itse, sillä jos kyselee neuvoa joltain konsultilta, niin he kaivavat heti esiin vanhat käppyrät viimeisen 30 vuoden ajalta, ja selostavat, että sinä aikana energian hinta on kasvanut vuodessa keskimäärin näin ja näin paljon, ja siitä kun tehdään samalla kaavalla ennuste taas 30 vuoden päähän, niin sen jälkeen energian hinnat ovat taas nousseet näin ja näin paljon...

No - niin kuin tässä ylempänä olevasta kuvakaappauksestakin voi nähdä, niin eihän se asia nyt ihan näinkään aina mene. Mennyt ei ole tae tulevasta, eli energian hinnat muuttuvat ihan miten sattuu ihan niin kuin pörssikurssit, eikä niitä voi ennustaa luotettavalla tavalla pitkäksi aikaa eteenpäin. Mutta kolmen seuraavan vuoden hintataso tiedetään, jos tarttuu tämän päivän tarjouksiin. Investoinnit lämmitysjärjestelmiin pitää silti tehdä, ja ne joutuu tekemään sen tiedon varassa mikä on. Jos asiat sitten tulevaisuudessa muuttuvat yllättäen, sitä ei voi etukäteen tietää.

Jos nyt aivan väen väkisin yritetään pohtia mitä sähkö voisi maksaa esim. 10 vuoden päästä tästä hetkestä eteenpäin, niin pitkässä juoksussa sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. seuraavat asiat: Ruotsin ydinvoiman käyttöaste on tällä hetkellä vähän yli 70%, joka johtuu siitä, että vuosihuollossa on kaksi reaktoria (yht 2030 MW) ja pitempiaikaisessa korjauksessa on yksi reaktori (yht 630 MW). Tämän jälkeen tehon lisäykseen on varaa tarvittaessa. Suomen ydinvoiman käyttöaste on 100%.

Suomen sähkön hinta pysynee Olkiluoto 3:n valmistumisesta (arvio 2018) johtuen vakaana vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä (näin pitkää ennustetta ei kannattaisi tehdä, koska siinä käy samalla tavalla kuin 1920-luvun ennustajille, jotka ennustivat että Imatran koskesta saadaan niin paljon vesivoimaa, että yksin se riittää koko Suomelle).

Olkiluoto kolmosta alettiin rakentamaan aikana, jolloin Suomen taloudessa meni lujaa. Silloin sähkön käyttökin lisääntyi vuosi vuodelta. Sen pohjalta oletettiin, että sähkön hinnalle tapahtuisi samoin, eli sekin nousisi vuosi vuodelta. Nyt tiedetään, että näin ei ole käynyt. Lisäksi tässä asiassa voi käydä vielä niinkin, että Olkiluoto 3 ei välttämättä valmistu koskaan...? Valmistumisen ajankohta tuntuu siirtyvän aina vaan muutamalla vuodella eteenpäin... Kyseessä on nyt jo maailman kallein rakennus, mitä maapallolle on ikinä rakennettu.

Jos sähkön hinta jää pidemmäksi aikaa hyvin alhaiselle tasolle, niin se voi syödä kannattavuutta mm. puulämmitykseltä (tällä hetkellä pk-seudulla nähdäkseni polttopuun kysyntä ja hinta kasvaa koko ajan - vaikka sähkön hinta laskee). Myös maalämmön kannattavuus voi heiketä, jos lähtötilanteena on suora sähkölämmitys. Öljylämmitys sen sijaan kannattaa vaihtaa maalämpöön aina, vaikka öljykin on juuri tällä hetkellä erittäin edullista.