Lämmöt päälle ja savut sisään

Tämä oli kait sitten se päivä syksystä, jolloin talvi yllätti autoilijat? Joka vuosihan se sama uutinen tulee lehtiin ja telkkaristakin. Nyt esim. Lempäälässä valtatie 3:lla oli 8 auton ketjukolari:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710202200474349_u0.shtml

Meillä taas oli se päivä vuodesta, kun laitoin lämmöt päälle ja kuinka ollakaan - taas tuli savut sisään. Täsmälleen samalla otsikolla kirjoitin myös viime vuonna lokakuun 6. päivä - tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/lammot-paalle-ja-savut-sisaan.html

Lämpöjen päälle laittaminen tarkoittaa siis sitä, että nyt laitoin tänä syksynä ekan kerran lattialämmitystä päälle, viime vuonna sama piti tehdä jo 2 viikkoa aikaisemmin, eli 6.10.2016. Savujen sisään tuleminen ei tähän sinänsä liity, mutta joskus sitä vaan sattuu - ja sattui tänään, ja oli sattunut viime vuonnakin just sille päivälle, kun talo oli jäähtynyt sen verran, että takkojen lisäksi tarvittiin jo muutakin lämmitystä. Nyt oli siis ekan kerran ruoho härmässä, auton lasit jäässä ja ihan kunnolla pakkasta aamulla, meidän kotimittari näytti -3,6C pakkasta.

Ensimmäinen pakkasaamu. Lämpötila ulkona -3,6C.



Lähelle -4C on ollut myös Malmin lentoasemalla.

Maassa olevat lehdet jäässä.

Savupiipusta savu kohoaa...

Tällä kertaa laitoin itse asiassa kaikki tulisijat päälle. Meillä on saunassa puukiuas, ja lisäksi 2 takkaa, eli yhteensä 3 tulisijaa. Ja siinä tuli samalla opittua se, että näin ei pidä enää jatkossa tehdä - tai jos tekee, sitten pitää myös jättää kellarin ulko-ovi rakoselleen. Sillä muuten korvausilmaa ei tule tarpeeksi, ja seurauksena on se, että jostain tulipesästä ilma loppuu, sitten se jää kytemään, ja lopulta savut tulevat sisään... Ja kun savut tulevat sisään, seurauksena on luonnollisesti palohälytys ja hälytysten siirtymisen "testaus". Hyvin näytti kaikki toimivan tälläkin kertaa...

Ensin kun paloilmaisin alkaa huutamaan, sen jälkeen
alkaa kännykässä piippailla, kun hälytyksiä tulee talosta
ja viestiä vaimolta, että "ootko lämmittämässä saunaa"?
Joo olin, eli ei tarvitse kutsua palokuntaa paikalle.

Talon pikkuhiljaa valmistuessa tiiveys on sekin koko ajan parantunut. Kun sain tuuletettu savut pihalle takkahuoneesta ja kellarista yleensäkin, kokeilin vielä oven avaamista testaamalla kuinka kova alipaine talossa oli. Oven avaaminen tuntui raskaalta, ja auki työnnetty ovi paiskautui heti takaisin kiinni ja lukkoon saakka. Kas näin:

Parisen vuotta sitten eli 14.10.2015 tein samalle ovelle saman testin - silloin ovi ei mennyt lukkoon saakka, vaikka kiinni se tuli kyllä ihan hyvin, kas näin:

Mikä sitten on parantanut talon tiiveyttä? No ainakin kellari on näiden videoiden välissä paneloitu sisäpuolelta. Lisäksi ulosnäkyvä sokkeli on levytetty ulkoapäin. Puutalon puolella eli ylemmissä kerroksissa on lisätty listoja paikoilleen. Siitä kai tämä kehitys nyt sitten johtuu.

No olisiko pitänyt rakentaa jokaisen tulisijan alle putki, josta tulisi korvausilmaa? En tiedä. Ehkä se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos siitä saa tehtyä niin ilmatiiviin, ettei kyseinen putki ole samalla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa sillä välin, kun takka ei ole käytössä. Nythän esimerkiksi savuhormin kautta tulee tulisijaan ja sieltä huoneisiin korvausilmaa, eli savuhormia ainakaan ei ihan ilmatiiviiksi pysty rakentamaan. Sitä paitsi savupelleissä pitää nykyään olla EU:n määräämä reikä, jotta häkämyrkytyksen vaara olisi pienempi.

Mitään tarvetta kaikkien tulisijojen yhtäaikaiselle käyttämiselle ei kuitenkaan ole. Eli helpoin ratkaisu tässä tilanteessa on tietysti se, että käyttää kaikkia tulisijoja vuoron perään ja silloin korvausilma ei ole ainakaan tähän mennessä loppunut vielä kesken.

Nyt kun on lattialämmöt käännetty päälle, niin tänä vuonna tein ajastuksen lattialämmityksen kiertovesipumpulle niin, että se käynnistyy joka yö klo 24:00 - 05:00 väliseksi ajaksi. Eli viideksi tunniksi joka vuorokausi. Ja kun lattia lämpenee, sen jälkeen myös lämpöpumppu menee hetken viipeellä päälle. Yöllä on pörssisähkön käyttäjälle tarjolla edullista sähköä:

Pörssisähkön hinta. Kalliit tunnit on punaisella.

Viime lokakuussa tein ajastukset toisella tavalla. Silloin lämmitys oli päällä pari tuntia päivällä, ja tunti iltaisin, yhteensä siis 3 tuntia. Nyt siis itselleni on epäselvää edelleenkin se, että kannattaako ilmasta veteen lämpöpumppua käyttää öisin vai päivisin? Kumpi tulee halvemmaksi? Öisin on siis halpaa sähköä, mutta myös matalampi lämpötila, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikompi.

Saa nyt sitten nähdä, että miten lokakuun lopun sähkönkulutus tästä kehittyy. Lokakuun alkupuolella eli ensimmäisen 19 päivän aikana sähköä ei ole kovin paljon kulunut, ei ainakaan jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen lokakuuhun. Tein yhdistelmätaulukon, jossa 19 lokakuun ekaa päivää on tältä vuodelta 2017, ja päivät 20-30.10 ovat vuodelta 2016. Yhdistelmätaulukko näyttää tällä hetkellä tältä:

Lokakuun alku 2017 ja lokakuun 2016 loppupuoli vertailussa.

Nyt siis tänä vuonna lokakuun sähkönkulutus on ollut noin 20 kWh tai vähän allekin per vuorokausi. Yhteensä 19 päivän aikana sähköä on mennyt tänä vuonna 385,2 kWh. Vuosi sitten koko lokakuun sähkönkulutus oli 1417 kWh ja vuorokausikohtainen kulutus noin 40 kWh:n tasolla - kuten yllä olevasta graafista näkyy. Pudotus on huomattava. Ja suurin yksittäinen tekijä on varmastikin lämpöpumpun lämpimän veden säätö, sillä pudotin sen lämpötilaa +55C:stä +50C:hen. Ja tämä matalampi lämpötila - vaikka ei täytäkään normeja - riittää kuitenkin vallan hyvin, eli mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Mutta lämpöpumpun käyttämä sähkö on mielestäni pudonnut aivan oleellisella tavalla.

Mitä siitä sitten voi seurata, jos ja kun +50C käyttöveden lämpötila ei täytä alanormia, joka on +55C? No pahimmillaan voisi tulla legionellabakteereja, ja niistä voisi sairastua. Mutta uudessa talossa, jossa kaikki säiliöt ovat ehjiä - niin sairastumisia ei mielestäni voi mitenkään tapahtua. Siis se on eri vettä se, joka seisoo paikallaan varaajassa, ja se on taas eri vettä, joka tulee suihkussa ja lämpimästä juomavesihanasta (käyden putkea pitkin vesivaraajan läpi).

Eikä se juomavesihanasta tuleva lämmin vesi voi mitenkään lämminvesivaraajan läpi mennessään "tietää" oliko sen varaajan lämpötila +50C vai +55C ja oliko siellä varaajan puolella legionellabakteereita vai ei. Tai kyllä sen verran eroa toki huomaa, että nyt saa hanan vipuvartta enempi kääntää lämpimän veden puolelle mitä ennen oli tarve, mutta muuta käytännön eroa ei ole. Hanan sekoittajassa veden lämpötila tasataan suihkussa käydessä noin +37C -tasolle, eikä +50C tai +55C asteista vettä käytännössä tarvita koskaan.

Eka vesivahinko

Eilen iltapäivällä kun alkoi pyryttämään, niin tulihan se talvi viimeinkin! Tai talvi yritti tulla aluksi jo marraskuussa, jolloin lunta tuli yhdellä kertaa reippaasti, mutta nyt tuli vielä enemmän eli 18 cm kerralla! Eli enemmän kuin marraskuussa 2016. Joten tältä näyttää nyt:

Vähän vielä lapiointia, niin saa auton pois pihasta.

Linja-autopysäkillä on pikkuisen lunta. Siis noin puolimetrinen lumivalli.

Lumessa on kivaa kahlata!

Mäyräkoira tekee uraa hankeen, kun jalat ei riittä....

Lumipyryn myötä tuli myös ensimmäinen "vesivahinko", mikä aiheutui siitä, että kolmen hormin talossa oli vain 2 takkaa päällä. Tai siis olohuoneen takassa ja saunan kiukaan pesässä paloi tuli, takkahuoneen takkaa kellarissa ei käytetty. Eikä sitä yleensäkään käytetä kuin ehkä pari kertaa vuodessa, eli aina kovilla pakkasilla.

Tällöin aiheutuu sellainen ilmiö, että kun kahdesta hormista menee savut ulos, niin kolmannesta hormista tulee korvausilmaa sisään taloon. Siis savupiipun kautta. Olen sen kyllä huomannut joskus ennenkin, että yläkerran makuuhuoneessa tuoksuu savun haju, joka johtuu siis siitä, että 2-hormisen tiilipiipun toisesta hormista savu menee ylös - ja tulee toista hormia pitkin alas.

Nyt kovassa lumipyryssä kävi ensimmäistä kertaa myös niin, että imun mukana savupiippuun meni myös lumisade. Lumi tietysti suli ensimmäisen sulkupellin päälle - ja valui siitä sitten kalkkimaalattua savupiippua pitkin makuuhuoneen lattialle. Enkä huomannut sitä ennen kuin vasta myöhään illalla, kun olin menossa sulkemaan savupeltiä. Silloin makuuhuoneessa näytti tältä:



Valumanoro piipun pinnassa.

Lattialle on tuloilman mukana lentänyt myös nokea.
 Lähti onneksi siivotessa pois.

Savupiipun pinnassa oli noro - aivan kuin siitä olisi kaadettu kahvia lattialle. Eikä se lähtenyt millään pyyhkimällä pois. Tai jos lähtikin, samalla lähti kalkkimaali myös. Joten maalaushommiksi meni. Tosin en nyt maalaa, mutta ensi kesänä sitten...

Mitä opimme tästä? Kaksihormista savupiippua ei välttämättä kannata rakentaa. Tai jos rakentaa, sitten pitää käyttää samanaikaisesti aina molempia hormeja. Muuten toisesta hormista menee savut ulos, ja tulevat toisesta hormista korvausilmana sisään...

Muuten tiilipiippu on kyllä ihan hyvä - se varaa lämpöä todella hyvin.

Paljonko palaminen vaatii ilmaa? Ja mistä se ilma tulee?

Takkatulen ääressä voi alkaa unettamaan.
Taustalla Tiilerin Terhi takka-leivinuuni, jota ei olla
vielä jaksettu pinnoittaa tai maalata millään tavalla.

Näin viikonloppuisin on aina välillä mukava pysähtyä pohdiskelemaan yhtä sun toista. Tällä kertaa alkoi mieltäni askarruttamaan, että kun pakkanen on taas painunut 2:llä alkaviin lukuihin, ja takat ja saunan puukiuas ovat käytössä, niin paljonko palaminen vaatii ilmaa? Ja mistä se ilma tulee?

Nythän siis taloihin tehdään tiiveystesti, ja uudet talot ovatkin jo käytännössä pulloja, eli ne eivät vuoda mistään. Eikö takan polttaminen ole silloin vaikeaa tai mahdotonta? No onhan se, niin kuin esim. tästä Tapani Värjölän raksablogistakin voidaan lukea:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/02/tiivis-talo-ilmanvaihto-ja-takka.html

Netistä löytyy paljon keskusteluja, että kannattaako ja tarvitseeko takalle tuoda korvausilmaputki suoraan ulkoa. Monet ovat sen tehneet, ja pullotalossa se lienee välttämättömyys? Toki esim. Tapani Värjölä on (bloginsa mukaan) selviytynyt omassa tiiviissä talossaan ilmeisesti ilmankin.

Tähän kohtaan liittyy kuitenkin erikoisia väittämiä, mm. että korvausilmaputki takalle olisi energiatehokas, koska se ottaa kylmää ilmaa suoraan ulkoa, eikä takan palamisessa tarvitse käyttää jo lämmitettyä huoneilmaa. Sanoisinpa että tämä väite on hevon kukkua, mutta jos joku osaa argumentoida ja perustella paremmin, niin ampukaa toki äskeinen väite alas, ja ehkäpä minäkin sitten ymmärrän ja pääsen paremmin kärryille...?

Meidän talossa ei ole mikään erityisen hyvä, mutta ei ehkä ihan huonokaan (?) ilmanvuotoluku. Se on 1,44. Silti jos tulisijaa käytetään, niin ilmavirta vetää ovea kiinni meilläkin, kas näin (älkää antako kesken olevan kellarin häiritä, nyt muuten olisi jo paneelit seinissä, mutta en viitsinyt tätä enää uudestaan filmata):

Jostainhan sen korvausilman tarvitsee aina tulla, jos korvausilmalle ei ole tehty omaa putkea takan alle tai lähettyville. Uskoisin, että meillä korvausilma tulee ikkunoiden ja ovien tiivisteiden rakosista, keittiön liesituulettimen putkesta, ja sellaisen tulisijan hormista, joka ei ole käytössä, jos jotain tulisijaa käytetään.

Tämä ilmenee esim. kellarin tuplahormisen savupiipun tapauksessa siten, että jos ei samaan aikaan polta molempia, sitten ilmanvaihtokoneen alipaine vetäisee helposti savut yläkerran makuuhuoneeseen. Toisin sanoen savu menee ensin toista hormia ylös - ja palaa sitten toista hormia alas ja tulee yläkerran makuuhuoneeseen sulkupellin rakosista. Samalla tulee ilmavirtauksen mukana myös sellaista millin kokoista nokihippusta, joka sitten laskeutuu huoneen lattialle.

Nyt kun meillä on tälläkin hetkellä tulisijat paukkupakkasilla kaikki täyskäytössä, niin puuta menee kerralla 100 litraa eli 40 kiloa. Tulisijakohtaisesti enimmäispuumäärä ilmaistaan yleensä kiloina, ja Tiilerin Terhissä voi polttaa kerrallaan 22 kg. Loput puut palaa sitten saunan kiukaassa ja takkahuoneen pikkutakassa (siellä on Tulikiven S-sarjan takka).

100 litrasta kuusipuuta (rakentamisesta ylijäänyttä laudanpätkää) saadaan palamisen yhteydessä energiaa yhteensä 120 kWh. Se on aikamoinen energiasysäys kahteen tuntiin, jonka ajan hormin sulkupellit yleensä ovat kerrallaan auki. Onneksi varaavia kiviä (takan painot ja tiilisavupiipun paino) on yhteensä yli 10 tonnia, niin talo ei kuumene hetkellisesti liikaa. Vertailun vuoksi esim. saunan kiukaan sähkövastus on yleensä luokkaa 6 kWh, ja jos sellainen kiuas on 2 tuntia päällä, lämpöä saadaan 12 kWh, eli 10 kertaa vähemmän.

Nyt jos palaan otsikon kysymykseen, että paljonko palaminen vaatii ilmaa, niin vastaus ja paljon muutakin hyvää tietoa paloprosessista löytyy tästä linkistä (sivu 5/7):

http://www.planora.fi/tiedostot/Virtuaalikyla/Puu%20polttoaineena.pdf

Kilo puuta palaa siis teoreettisesti 4,7 kuutiolla ilmaa, mutta oletetaan tässä laskuesimerkissä, että käytännössä sitä ilmaa menisi kuitenkin tuplaten, eli 10 kuutiota per kilo puuta. Eli meillä päivittäin siis 10m3 x 40kg = 400m3 ilmaa, jos takat on kaikki täyskäytössä. Se on siis melkein puolet meidän talon kokonaistilavuudesta, jos rakennusluvassa oleva kokonaistilavuus 919m3 pitää paikkaansa. Kai se pitää.

Ja mistä se ilma tulee? No ei se meillä ainakaan takan omasta korvausilmaputkesta tule, koska meillä ei ainuttakaan sellaista ole. Ollaanko sitten tehty talostamme energiatehoton tässä kohdin? En usko.

Korvausilman voi siis ottaa suoraan ulkoa suoraan takalle jotenkin hallitusti esim. näin:

http://www.warmauunit.com/tietopankki/korvausilmajarjestelma/

Monet taitaa kuitenkin vetää suoran putken suoraan ulos ilman sulkupellejä, ja silloin ilma kulkee takan läpi taivaalle, vaikka takkaa ei käyttäisikään. Toisin sanoen takka jäähtyy nopeasti.

Ja sitten paras kysymys kaikista - säästääkö siinä energiaa, jos kylmän ilman ohjaa takkatuleen suoraan ulkoa pakkasesta? Mielestäni siinä ei säästä yhtään mitään. Lasketaanpa pari esimerkkiä:

Jos esim. Tiilerin takka valmistajan mukaan laskee +200C lämpöistä palokaasua hormiin, niin mikäli sama ilma otettaisiin ulkoa -20C pakkasesta ja mikäli yhden ilmakuution lämmitys yhdellä asteella vaatii energiaa 0,00035 kWh per kuutio, niin energiaa tässä kohdin tarvitaan meidän talossa seuraavasti:

220C x 400m3 x 0,00035 kWh/m3 = 30,8 kWh.

Mutta kun sama ilma otetaan huoneilmasta, joka on +20C, niin palotapahtumassa takan sisällä lämpöä kuluukin seuraavasti:

180C x 400m3 x 0,00035 kWh/m3 = 25,2 kWh.

Menikö nämä laskelmat nyt sitten oikein? Ilmeisesti menivät, sillä jos palamisen kokonaisenergia oli luokkaa 125 kWh, niin tuo 25-30 kWh on juuri oikeassa suhteessa hukkalämmön määrän, joka menee savun mukana taivaalle.

Eli nyt kun käytän takan polttamiseen jo valmiiksi lämmintä sisäilmaa, niin jonkun mukaan varmasti energiaa nyt sitten tuhlataan 30,8-25,2 = 5,6 kWh joka kerta? No ei välttämättä. Väittäisin, että se energia, joka kuluu raakailman lämmittämiseen - se on aina takan luovutuskyvystä pois. Joten jos syöttäisin takkaan kylmää pakkasilmaa, takka vastaavasti luovuttaisi sen verran vähemmän lämpöä mitä raakailman lämmittämisessä on kulunut enempi energiaa. Jos näin ei olisi, sitten olisi ikiliikkujan (rajattomasti energiaa tuottava laite) keksiminen tässä kohdin jo aika lähellä.

Joten nyt jos jossakin (usein rakennusmessuilla takkoja esitettelevillä ständeillä) kuulee väitteen, että takalle kannattaa vetää raitisilman tuloilmaputki suoraan ulkoa, jotta ei tuhlaa turhaan jo lämmintä sisäilmaa puita polttaessaan, niin kyllä minä vastaisin jatkossakin tällaisiin väitteisiin, että väite on hevon kukkua.

Mutta hyvä ja hyödyllinen se putki kuitenkin on, jos tiiveystestissä on tullut ns. "hyvät tulokset", eli talon ilmanvuotoluku on hyvin alhainen. Siitä nimittäin seuraa sellainen tilanne, että takkaa tai muuta tulisijaa on vaikea käyttää, jos ei vedä vapaasti hengittävää putkea suoraan pihalle - ja jos tämän tekee, niin eikös sen jälkeen ole ihan hyvä kysymys, että mitä järkeä oli ensin tiivistää talo kunnolla, ja sitten sen jälkeen vetää vapaan putken kautta hallitsemattomasti (pakkas)ilmaa sisälle?

No, on tuossa toki se järki, että vuoto ilma ei tule ainakaan lämmöneristeiden läpi, jolloin voidaan olla huolettomin mielin siltä osin, että taloon ei pitäisi tulla sisäilmaongelmia.

Energiaa tuo takalle tuotu raitisilmaputki ei kuitenkaan omasta mielestäni säästä? Päinvastoin vaikutus voi olla jopa päinvastainen, jos se jäähdyttää takan turhaan?

EDIT 18.1.2016 klo 18:30
Kommenttikentän keskustelujen pohjalta yhteenvetona voinee todeta, että vaikka kWh-määräisesti korvausilmaputki ei muuta tilannetta, niin euromääräisessä tarkastelussa eroja voi silti löytyä, koska takkaa sytytettäessä jo lämmin ilma on voitu lämmittää jollain muulla ja kalliimmalla tapaa kuin polttopuu. Tuloputki myös vähentää vetoisuuden tunnetta, eikä eri huoneiden väliset lämpötilat kasva liikaa. Toisaalta tuloputki voi myös väärin tehtynä (ilman sulkupeltiä) olla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa silloin kun sitä ei käytetä.

Lisää kokemuksia takan korvausilmasta

Otsikkoni alkaa sanalla "lisää" (ruotsiksi "mera", englanniksi "more") siksi että sain idean tähän päivitykseen "Hei me rakennetaan talo..." -blogista, jossa puolestaan on edelleen linkityksiä muihin blogeihin, joissa on kirjoitettu samasta aiheesta, tässä linkki "Hei me rakennetaan talo..." -blogiin:

http://rakennetaantalo.blogspot.fi/2015/10/kokemuksia-takan-korvausilmasta.html

No miten siis meillä? No ei meillä ainakaan Talo-Värjölän tapaisia ongelmia ole takan kanssa ollut koskaan, ei ainakaan tässä määrin mitä Tapani Värjölä kirjoittaa omassa blogissaan tässä linkissä:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/02/tiivis-talo-ilmanvaihto-ja-takka.html

Miten meillä sitten on hoidettu takan tai takkojen korvausilma (meillä on 2 takkaa ja puukiuas)? No ei tätä ole hoidettu itse asiassa mitenkään. Eli meidän talossa ei ole minkäänlaista korvausilmaventtiiliä missään päin taloa, eikä takan tai takkojen alle ole tuotu tuloilmaputkia takkaa varten. Meillä tosin talo taitaa nykymittapuulla olla aika hatara (?), sillä tiiveysmittauksessa meille ilmanvuotoluvuksi tuli 1,43, tässä linkissä mittauksesta lisää:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/03/28/tiiviystesti-tehty-ilmanvuotoluku-143/

Silti - vaikka talo vuotaa - niin kyllä meilläkin silti aika voimakkaana ja helposti tuntuu sama ilmiö mitä Talo-Varjolassakin. Jos on takka päällä, niin ulko-oven avaaminen tuntuu raskaalta. Imu vetää auki päin tökättyä ovea takaisin kiinni - lähes lukkoon saakka. Kellarissa meillä rakentaminen vielä vähän kesken, mutta - kas näin voi leikkiä kellarin ulko-oven kanssa (tässä yhtenä iltana filmailin, kun olin laittanut puukiukaaseen tulen):

 



Sellaiset lieveilmiöt ollaan kuitenkin omassa talossa huomattu, että jos joillain tietyllä ilmaa (esim. kostean nihkeä aamu), niin jos vetoa ei ole ja jos keskikerroksen Tiileri-takka-leivinuuni ei vedä, sitten pitää vähän raottaa vieressä olevaa ulko-ovea. Niin jo vetää. Ja takkatoiminto auttaa aina, jos sitä muistaa ja viitsii käyttää.

Kellarista tulevassa tiilipiipussa meillä on kahdet sulkupellit, toiset kellarikerroksessa tulisijan lähettyvillä, ja toiset ylimmässä kerroksessa makuuhuoneen katon rajassa. Näin estetään kovilla pakkasilla pakkasen laskeutuminen piipun sisään. Tiilipiipussa on 2 rinnakkaista hormia, joista toinen on kytketty kellarissa saunan puukiukaaseen, ja toinen hormi menee kellarin takkahuoneen takalle.

Sellainen ilmiö on nyt aina välillä huomattu, että jos tehdään tuli puukiukaaseen, niin taloon tulee sen verran alipainetta, että kun savu menee toista hormia ylös - niin se tulee rinnakkaista hormia alas taloon takaisin - jos ei myös takkahuoneen takassa ole tulta. Ei tätä usein tapahdu mutta joskus kyllä.

Toinen satunnainen ilmiö on myös sellainen, että kun esim. kellarin saunassa palaa tuli ja molemmat sulkupellit siinä hormissa ovat auki katolle saakka, niin joskus talon alipaine vetää osan savusta ylimmän sulkupellin kautta yläkerran makuuhuoneeseen. Se savu siis tulee kait sulkupellin päältä tai alta, onhan siinä milli tai pari liikkumatilaa. Tämä ilmiö on tosin nyt opittu hallitsemaan siten, että kellarissa olevaa alempaa sulkupelliä raotetaan vähemmän kuin yläkerran pelliä. Silloin hormissa oleva imu ei saa "tarpeeksi" ilmaa alimman sulkupellin läpi, ja se imee osan ilmasta myös ylemmän sulkupellin kautta, jolloin savua ei pääse sisään sen ylemmän sulkupellin aukosta, kun imu ja ilmavirtaus käy vastakkaiseen suuntaan.

Meillä kaikki toimii siis ihan normaalisti, ja IV-koneessa olevaa 15 minuutin takkatoimintoa voi käyttää, jos muistaa ja haluaa. Mutta yleensä takat syttyvät kyllä ihan hyvin ihan muutenkin. Ja mitään takalle erikseen järjestettyä korvausilmaa meillä ei siis ole olemassa.

Lämmityskausi alkoi taas...

Viimeksi meillä oli olohuoneen isossa takassa tuli 3 viikkoa sitten, eli 7.9.2015 kirjoittelin, että lämmityskausi alkoi:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/09/lammityskausi-alkoi.html

Nyt laitoin uudestaan takkaan tulet, sillä yöllä lämpötila oli käynyt alimmillaan +1C:ssä, ja aamulla oli vähän kostean nihkeää sisälläkin, ainakin oman nenän perusteella.

Ensimmäinen kylmä yö takana. Ulkolämpötila käväisi lähellä nollaa.

Kun ulkolämpötila oli nollan tuntumassa, myös sisällä lämpötila laski parisen astetta. Ja sehän tuntuu tietysti näin ensi alkuun hirvittävän kylmältä, kun on koko kesän tottunut siihen, että lämpötila sisällä on 23-24C välimaastossa. Mikä tietysti on vähän yli normaalin.

Toisen kerran takassa tuli 27.9.2015.

Korvausilman saamiseksi piti vaatehenkarilla pöngätä ovi raolleen.

Tällä kertaa "kylmän" takan sytyttäminen ei tahtonut oikein sujua, käytin kyllä sytyttäessä IV-koneen takkatoimintoa, ja takka syttyi. Mutta kun takkatoiminnossa oleva 15 minuutin ajastus meni umpeen, takka alkoi uudelleen hiipua ja tuli savut sisälle. Sitten piti oikein pöngätä takan odeustalla oleva olohuoneen pariovi raolleen, jotta sain alipaineen sisältä pois. Sen jälkeen takka virkosi, ja paloi loppuun ihan normaalisti.