Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa sähköä kului tällä kertaa 877,6 kWh, joka on 2,5% vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, jolloin sähköä kului marraskuussa 901 kWh. Viime kuussa eli lokakuussa 2018 sähköä kului 804,4 kWh, joka taas silloin oli 5% enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin.

Molemmat erotukset suuntaan taikka toiseen taitavat olla nyt jo ihan satunnaisheilahteluiden sisällä, eli talon kulutus lienee löytänyt "lopullisen tasonsa". Syksyn mittaan selvä tasonkorotus energiankulutuksen määrässä tapahtui lokakuun viimeisellä viikolla, jolloin lattialämmitys laitettiin päälle. Sitä ennen eli koko kesän lattialämmityksen kiertovesipumppu oli seisoksissa.

Ei se kiertovesipumppu toki kovinkaan paljon sähköä kuluttaisi, vaikka se pyörisi koko kesän, mutta se kuitenkin ylläpitää turhaa vesikiertoa varaajasta lattiaan ja taas varaajaan, jolloin lämmön hukkaa tapahtuisi ymmärtääkseni jonkin verran kuitenkin. Ja lisäksi järjestelmä on herkkä lisäämään itse itsestään tehoja aina jos ilmat viilenee. Mutta nyt jos järjestelmä onkin kokonaan pois päältä, sitten pistetään syksyn alkaessa aina takkaan puita, jos tuntuu liian viileältä. Ja näin pärjätään ihan hyvin lokakuun lopulle asti. Uudestaan lattialämmitys laitetaan pois päältä eli kesätauolle helmi-maaliskuun vaihteessa, eli lämpöpumpun energialla taloa lämmitetään vain noin 4-5 kuukautta vuosittain.

Tältä näyttää kuukausittaiset kulutuskäppyrät nyt, talon koko olemassaolon ajalta:

Ja tältä puolestaan näyttävät vuorokausikohtaiset sähkönkulutusmäärät, joissa kovinkaan suurta heilahtelua päivästä toiseen ei näytä olevan, eli siinä 30 kWh per päivä tasolla mennään, joskus vähän yli ja joskus vähän alle:

Se tuossa vuorokausikohtaisten pylväiden kaaviossa on kuitenkin mielenkiintoista, että punaisella oleva lämpötilakäyrä on selvästi sukeltanut alas kuukauden puolivälin paikkeilla. Mutta sähkönkulutus ei ole kuitenkaan muuttunut mihinkään suuntaan. Luulisin, että takassa on sitten vaan poltettu vähän enempi puita, ja ilman kylmenemisestä aiheutunut kulutuksen lisäys on kompensoitu sillä tavalla.

Joulukuussa - ainakin viime vuonna - vuorokausikohtainen kulutus alkaa olla jo noin 40 kWh/vrk, jos se nyt marraskuussa oli luokkaa 30 kWh/vrk, ja lokakuussa vastaavasti noin 20 kWh/vrk aina lokakuun viimeiselle viikolle asti, jolloin lattialämmitys laitettiin päälle. Eli talven tullessa kyllä se sähkönkulutuskin aina kasvaa, joten pelkällä takan lämmöllä ei pärjää, ei siltikään vaikka meillä on 3 tulisijaa (2 takkaa ja saunan puukiuas). Nyt kuluvana vuonna sähkönkulutus koko kalenteri vuonna 2018 näyttäisi jäävän tasolle 9500 kWh tai jopa vähän sen allekin. Tähän mennessä 11 kuukauden aikana sähköä on käytetty yhteensä 8159 kWh aikavälillä 1.1 - 30.11.2018. Eri vuosilta 11 kuukauden sähkönkulutukset tässä matriisissa:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40
marras	1382,54	1664,77	1606,00	900,60	877,80
YHT:	11832,95	14877,57	11941,42	9429,43	8159,19

Toinen takka eli "pikkutakka" kellarin takkahuoneella on meillä käytössä vain muutamia kertoja vuodessa. Joko silloin, kun takkahuoneella oleskellaan ja tarvitaan tunnelmavalaistusta, tai silloin kun on oikein kunnon tulipalopakkaset, niin sitten poltetaan puita kaikissa pesissä täydellä teholla. Näitä tällaisia todella kylmiä päiviä ei joka vuosi enää tule ollenkaan. Esim. viime talvena 2017-2018 ilmasta-veteen lämpöpumppu pyöri käytännössä koko talven läpi, ja varavoima eli suorat sähkövastaukset lämminvesivaraajan kyljessä olivat päällä koko talvena yhteensä vain 10 tuntia.

Energia-yhteenveto

Keräsin nyt kaikki talon tekniset perustiedot, asumistottumukset, tähän astiset energian säästötoimet ja energiankulutukset kaikki yhdelle ja omalle välilehdelleen, joka löytyy täältä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/energiankulutus.html

Uusia kokeiluja tehdään jatkuvasti (eilen viimeksi), ja nyt kokeiltavana ja haussa ratkaisua ongelmaan, joka ei ole vielä kolmen vuoden asumisen aikana oikein tyydyttävästi ratkennut. Nimittäin ilmanvaihtokoneen ja takan käyttö. Taloihin aina suunnitellaan lievä alipaine, joka kuitenkin haittaa takan käyttöä.

IV-koneissa toki on (ja meilläkin on) takkatoiminto, joka helpottaa takan sytyttämistä, ja kun takka on palanut 15 minuuttia, sen jälkeen takkatoiminto poistuu itsestään ja takka palaa ihan hyvin loppuun saakka.

Yhdellä takalla tämä toimiikin ihan hyvin näin. Mutta kun meillä on 2 takkaa, ja vielä puukiuas saunassa, niin näiden yhteiskäyttö yhdessä IV-koneen kanssa ei aina ole onnistunut. Eli voi käydä niin, että joku takka ei pärjääkään IV-koneen alipaineelle, jolloin tuli sammuu ja lopulta savu tulee sisälle.

Sitten on joskus takan sytyttämisessäkin ollut ongelmia, ja erityisesti silloin jos on niin laiskalla päällä, että ei jaksaisi käydä laittamassa takkatoimintoa päälle... Silloin savupiipusta sisään tuleva ilmavirtaus tempaa savut mukaansa - ja molemmat tulevat yläkerroksen makuuhuoneeseen. Tämä piirros havainnollistaa tilannetta:

IV-koneen kautta siis lähtee talosta joka sekunti 109 litraa ilmaa, ja tulee korvausilmaa 102 litraa. 7 litraa jää puuttumaan. Se siis pitää jatkuvaa alipainetta päällä. Ja kun alipaineeseen tulee se 7 litraa sieltä mistä se helpoiten pääsee, niin meillä se näyttää tulevan savupiippujen kautta. Eli yläkerran makuuhuoneessa sulkupellin päälle jää milli-pari vapaata tilaa, josta kylmällä pakkasilmalla vedon tuntee käteen, jos läheltä kokeilee.

Tähän samaa viimaan liittyy sitten savutkin mukaan, jos alapuolella laitetaan takka päälle. Eli takan savu ei aina viitsi mennä savupiipusta pihalle saakka, vaan menevätkin ylemmän kerroksen makuuhuoneeseen - kunnes palohälyttimet huutavat ja tilanne huomataan.

No mitä nyt sitten tässä kohtaa pitäisi tehdä ja mitä voisi kokeilla seuraavaksi?

Nyt lämmityskaudella meillä yleensä sytytetään takka tai saunan kiuas alkuillasta (jos sytytetään). Lähes joka päivä sytytetään. Ja jos ei aina jaksaisi käydä laittamassa takkatoimintoa päälle ja jos joskus useamman tulipesän yhteiskäytössä savut ovat tulleet sisälle, niin nyt lämmityskaudella ajattelin kokeilla sellaista, että IV-kone sammutetaan kello-ohjauksella 3 tunniksi joka iltapäivä klo 16-19:00 välisenä aikana. Näin tehtiin siis ekan kerran eilen.

Ekat kokemukset ovat rohkaisevia. Takat toimivat hyvin, eikä sytyttäminen ole ongelma. Takkatoimintoa ei tarvitse käyttää, koska IV-kone ei ole edes päällä. Vielä jos ehtii saunomaan tuossa aikahaarukassa (tänään ehdin), niin löylyt pysyvät saunassa paljon pidempään ja tuntuvat pehmeämmiltä ja kosteammilta. Kylpyhuoneen puolella kph:n oven alta tulevaa ilmavirtaa ei ole (tai se ei tuntunut niin kovalta). Joskus aikaisemmin ilmavirtaus tuntui nilkoissa vähän kylmältä. Siis se viima, joka kulki kylppärin läpi/kautta puukiukaalle.

Kun IV-kone ei käy, niin talo on todella hiljainen. Mitään ääntä ei kuulu mistään. Nämä IV:n tulo ja menoaukot ovat aina pitäneet pientä suhinaa, joskin siihen on jo niin tottunut, ettei sitä kuule - ennen kuin vasta sitten kun sitä ei ole, ja ihmettelee miten on niin hiljaista.

Eikö ilmanvaihdon katkaiseminen ole vaarallista? Mitä jos ilma ei vaihdu? Itse asiassa näin lämmityskaudella ilmanvaihtuminen ei pysähdy, vaikka IV-kone pysähtyy. Sillä takan sytyttäminen laittaa ilman vaihtoon, kun palava puu tarvitsee ilmaa. Ja vaikka takkaa ei ihan joka päivä sytytettäisikään, siltikään en pitäisi 3 tunnin katkosta kovin suurena riskinä. Sähkökatkoskin - jos sattuu kohdalle - voi sekin kestää useamman tunnin, enkä ole kuullut, että missään päin Suomea sen takia olisi talot piloille menneet.

Lämmöt päälle ja savut sisään

Tämä oli kait sitten se päivä syksystä, jolloin talvi yllätti autoilijat? Joka vuosihan se sama uutinen tulee lehtiin ja telkkaristakin. Nyt esim. Lempäälässä valtatie 3:lla oli 8 auton ketjukolari:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710202200474349_u0.shtml

Meillä taas oli se päivä vuodesta, kun laitoin lämmöt päälle ja kuinka ollakaan - taas tuli savut sisään. Täsmälleen samalla otsikolla kirjoitin myös viime vuonna lokakuun 6. päivä - tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/lammot-paalle-ja-savut-sisaan.html

Lämpöjen päälle laittaminen tarkoittaa siis sitä, että nyt laitoin tänä syksynä ekan kerran lattialämmitystä päälle, viime vuonna sama piti tehdä jo 2 viikkoa aikaisemmin, eli 6.10.2016. Savujen sisään tuleminen ei tähän sinänsä liity, mutta joskus sitä vaan sattuu - ja sattui tänään, ja oli sattunut viime vuonnakin just sille päivälle, kun talo oli jäähtynyt sen verran, että takkojen lisäksi tarvittiin jo muutakin lämmitystä. Nyt oli siis ekan kerran ruoho härmässä, auton lasit jäässä ja ihan kunnolla pakkasta aamulla, meidän kotimittari näytti -3,6C pakkasta.

Ensimmäinen pakkasaamu. Lämpötila ulkona -3,6C.



Lähelle -4C on ollut myös Malmin lentoasemalla.

Maassa olevat lehdet jäässä.

Savupiipusta savu kohoaa...

Tällä kertaa laitoin itse asiassa kaikki tulisijat päälle. Meillä on saunassa puukiuas, ja lisäksi 2 takkaa, eli yhteensä 3 tulisijaa. Ja siinä tuli samalla opittua se, että näin ei pidä enää jatkossa tehdä - tai jos tekee, sitten pitää myös jättää kellarin ulko-ovi rakoselleen. Sillä muuten korvausilmaa ei tule tarpeeksi, ja seurauksena on se, että jostain tulipesästä ilma loppuu, sitten se jää kytemään, ja lopulta savut tulevat sisään... Ja kun savut tulevat sisään, seurauksena on luonnollisesti palohälytys ja hälytysten siirtymisen "testaus". Hyvin näytti kaikki toimivan tälläkin kertaa...

Ensin kun paloilmaisin alkaa huutamaan, sen jälkeen
alkaa kännykässä piippailla, kun hälytyksiä tulee talosta
ja viestiä vaimolta, että "ootko lämmittämässä saunaa"?
Joo olin, eli ei tarvitse kutsua palokuntaa paikalle.

Talon pikkuhiljaa valmistuessa tiiveys on sekin koko ajan parantunut. Kun sain tuuletettu savut pihalle takkahuoneesta ja kellarista yleensäkin, kokeilin vielä oven avaamista testaamalla kuinka kova alipaine talossa oli. Oven avaaminen tuntui raskaalta, ja auki työnnetty ovi paiskautui heti takaisin kiinni ja lukkoon saakka. Kas näin:

Parisen vuotta sitten eli 14.10.2015 tein samalle ovelle saman testin - silloin ovi ei mennyt lukkoon saakka, vaikka kiinni se tuli kyllä ihan hyvin, kas näin:

Mikä sitten on parantanut talon tiiveyttä? No ainakin kellari on näiden videoiden välissä paneloitu sisäpuolelta. Lisäksi ulosnäkyvä sokkeli on levytetty ulkoapäin. Puutalon puolella eli ylemmissä kerroksissa on lisätty listoja paikoilleen. Siitä kai tämä kehitys nyt sitten johtuu.

No olisiko pitänyt rakentaa jokaisen tulisijan alle putki, josta tulisi korvausilmaa? En tiedä. Ehkä se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos siitä saa tehtyä niin ilmatiiviin, ettei kyseinen putki ole samalla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa sillä välin, kun takka ei ole käytössä. Nythän esimerkiksi savuhormin kautta tulee tulisijaan ja sieltä huoneisiin korvausilmaa, eli savuhormia ainakaan ei ihan ilmatiiviiksi pysty rakentamaan. Sitä paitsi savupelleissä pitää nykyään olla EU:n määräämä reikä, jotta häkämyrkytyksen vaara olisi pienempi.

Mitään tarvetta kaikkien tulisijojen yhtäaikaiselle käyttämiselle ei kuitenkaan ole. Eli helpoin ratkaisu tässä tilanteessa on tietysti se, että käyttää kaikkia tulisijoja vuoron perään ja silloin korvausilma ei ole ainakaan tähän mennessä loppunut vielä kesken.

Nyt kun on lattialämmöt käännetty päälle, niin tänä vuonna tein ajastuksen lattialämmityksen kiertovesipumpulle niin, että se käynnistyy joka yö klo 24:00 - 05:00 väliseksi ajaksi. Eli viideksi tunniksi joka vuorokausi. Ja kun lattia lämpenee, sen jälkeen myös lämpöpumppu menee hetken viipeellä päälle. Yöllä on pörssisähkön käyttäjälle tarjolla edullista sähköä:

Pörssisähkön hinta. Kalliit tunnit on punaisella.

Viime lokakuussa tein ajastukset toisella tavalla. Silloin lämmitys oli päällä pari tuntia päivällä, ja tunti iltaisin, yhteensä siis 3 tuntia. Nyt siis itselleni on epäselvää edelleenkin se, että kannattaako ilmasta veteen lämpöpumppua käyttää öisin vai päivisin? Kumpi tulee halvemmaksi? Öisin on siis halpaa sähköä, mutta myös matalampi lämpötila, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikompi.

Saa nyt sitten nähdä, että miten lokakuun lopun sähkönkulutus tästä kehittyy. Lokakuun alkupuolella eli ensimmäisen 19 päivän aikana sähköä ei ole kovin paljon kulunut, ei ainakaan jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen lokakuuhun. Tein yhdistelmätaulukon, jossa 19 lokakuun ekaa päivää on tältä vuodelta 2017, ja päivät 20-30.10 ovat vuodelta 2016. Yhdistelmätaulukko näyttää tällä hetkellä tältä:

Lokakuun alku 2017 ja lokakuun 2016 loppupuoli vertailussa.

Nyt siis tänä vuonna lokakuun sähkönkulutus on ollut noin 20 kWh tai vähän allekin per vuorokausi. Yhteensä 19 päivän aikana sähköä on mennyt tänä vuonna 385,2 kWh. Vuosi sitten koko lokakuun sähkönkulutus oli 1417 kWh ja vuorokausikohtainen kulutus noin 40 kWh:n tasolla - kuten yllä olevasta graafista näkyy. Pudotus on huomattava. Ja suurin yksittäinen tekijä on varmastikin lämpöpumpun lämpimän veden säätö, sillä pudotin sen lämpötilaa +55C:stä +50C:hen. Ja tämä matalampi lämpötila - vaikka ei täytäkään normeja - riittää kuitenkin vallan hyvin, eli mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Mutta lämpöpumpun käyttämä sähkö on mielestäni pudonnut aivan oleellisella tavalla.

Mitä siitä sitten voi seurata, jos ja kun +50C käyttöveden lämpötila ei täytä alanormia, joka on +55C? No pahimmillaan voisi tulla legionellabakteereja, ja niistä voisi sairastua. Mutta uudessa talossa, jossa kaikki säiliöt ovat ehjiä - niin sairastumisia ei mielestäni voi mitenkään tapahtua. Siis se on eri vettä se, joka seisoo paikallaan varaajassa, ja se on taas eri vettä, joka tulee suihkussa ja lämpimästä juomavesihanasta (käyden putkea pitkin vesivaraajan läpi).

Eikä se juomavesihanasta tuleva lämmin vesi voi mitenkään lämminvesivaraajan läpi mennessään "tietää" oliko sen varaajan lämpötila +50C vai +55C ja oliko siellä varaajan puolella legionellabakteereita vai ei. Tai kyllä sen verran eroa toki huomaa, että nyt saa hanan vipuvartta enempi kääntää lämpimän veden puolelle mitä ennen oli tarve, mutta muuta käytännön eroa ei ole. Hanan sekoittajassa veden lämpötila tasataan suihkussa käydessä noin +37C -tasolle, eikä +50C tai +55C asteista vettä käytännössä tarvita koskaan.

Lämmöt päälle ja savut sisään

Otsikossa mainitut asiat eivät liity toisiinsa, mutta sattuivat samalle päivälle kuitenkin.

Tänään siis laitoin lattialämmityksen päälle. Takka oli päällä ekan kerran 16.9 eli tasan 3 viikkoa sitten. Ei meillä nytkään vielä kylmä tullut, vaikka huonelämpötila jo laskikin 20-21C paikkeille eilen.

Sekin tuntui aika vilpoiselta, kun kesällä on tottunut pari astetta korkeampiin huonelämpötiloihin. Tänään oli kyllä jo lämpöisempää, kun ei ollut tuulinen ilma. Mutta laitoin lattialämmityksen silti päälle, sillä lattioissa massat ovat sen verran suuret, että sitä pitää hieman "herätellä" etukäteen - siis lämmittää jo hyvissä aloin asteen taikka pari.

Lattialämmitys on nyt aluksi päällä 3 tuntia joka päivä. Pari tuntia päivällä, ja tunnin illalla. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumppu on kello-ohjauksella säädetty käynnistymään 2 kertaa vuorokaudessa. Toinen käynnistyminen on puolilta päivin, koska silloin ulkolämpötila on korkeimmillaan. Toinen käynnistyskerta on illalla, koska silloin lämmintä vettä tarvitaan eniten. Yön kylminä tunteina lämpöpumppu ei käy ollenkaan (käynnistyminen on estetty kello-ohjauksella). Näin olen yrittänyt saada lisää tehokkuutta ja pidempiä työhukeja kompressorille. Kompuralla kun on rajattu määrä käynnistyskertoja, joten mitä kauemmin se pyörii yhdellä käynnistymisellä, sen parempi.

Nyt kun laitoin lattialämmityksen päälle, niin sekin käynnistyy kello-ohjauksella aina samoihin aikoihin, mitä lämpöpumppukin on käynnissä. Näin varmistuu se, että lämpö menee lattiapiiriin lämpöpumpulta, eikä sähkövastukset napsahda päälle.

Moni tiettävästi valitsee maalämmön (myös) siksi, että se on yksinään riittävä, jolloin muuta lämmitystä ei tarvita. Ilmavesilämpöpumppu tarvitsee aina muutakin lämmitystä (se ei siis toimi paukkupakkasilla), ja se muu lämmitys on yleensä sähkö.

Molemmilla lämmitysjärjestelmillä siis lämmitetään ensin varaajan vesi. Lämpöpumppu "haistelee" varaajan veden lämpöä koko ajan, ja lähtee käyntiin jos lämpötila vähän laskee (paitsi jos käynnistyminen on kello-ohjauksella estetty tiettyinä aikoina, esim. öisin). Jos lämpöpumpun teho ei riitä, silloin varaajan kyljessä on kaiken varalta sähkövastukset. Niissä on termostaatti, joka reagoi tietyssä lämpötilassa, jos varaajan veden lämpötila laskee "liikaa", eikä lämpöpumppu ole siihen ollenkaan tai riittävällä teholla reagoinut. Silloin varaajan vesi lämpeneekin sähkövastuksilla.

Mikä sitten on asukkaan kannalta maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun ero? Oikeasti eroa ei ole. Molemmat lämmitysjärjestelmät toimivat täysin automaattisesti, ja kumpaankaan ei tarvitse koskea - jos ei halua koskea. Eli ilmavesilämmöllä lämpenevä talo osaa mennä itse sähkölämmitykselle, jos tulee kovat pakkaset, ja se osaa itse palata lämpöpumpun lämmitykseen, kun pakkanen lauhtuu. Eikä siinä sen kummallisempaa "tekoälyä" tarvita kuin termostaatti. Se säätää lämpövaraajan kyljessä sähkövastuksen päälle tai pois päältä. Ihan samalla tapaa mitä sähkökäyttöisestä saunan kiukaassakin oleva termostaatti vahtii lämpötilaa ja kytkeytyy tarvittaessa päälle.

Lattialämmityksen kiertovesipumppu.
Oli kokonaan poissa päältä 1.4 -> 6.10.2016.

Nyt töpseli on taas seinässä. Lattialämmityksen
kiertovesipumppu käy aikaohjauksella.
Kellon jälkeen on myös virtamittari. Pumppu kuluttaa
sähköä noin 18W, eli ei paljon mitään, mutta virta-
mittarista näkee sen, onko pumppu ollut käynnissä,
eli onko sähköä kulunut.

Ilmavesilämpöpumppu on säädetty käynnistymään klo 11:30 ja 18:30.
Pumpulla on käyntiaikaa enintään 3h. Ei sitä aikaohjatusti koskaan
sammuteta, ja ennen kuin lattialämmitys oli päällä, lämpöpumppu kävi
yleensä tunnin kerrallaan, eli yhteensä noin 2 tuntia per päivä.

Lämpötila tänään 21,7C ennen lattialämmityksen
päälle kytkemistä.

Sitten vielä otsikossa mainittuun toiseen asiaan, eli oli meillä tänään takkakin päällä. Ja samaan aikaan saunan kiukaassa paloi tuli. Saunan kiukaan jatkeena on tiilipiippu, johon on kytketty myös takkahuoneen takka. Takkahuoneen takka on ollut käytössä vain kovimmilla pakkasilla. Nyt kun on rakennettu tiilipiippu, jossa on 2 hormia rinnakkain, niin tämä järjestely ei nykyajan taloissa oikein toimi. Ei ainakaan meillä.

Nykyisin talot ovat liian ilmatiiviitä, jolloin tässä käy nyt aika usein ainakin meidän talossa sillä tavalla, että kun puukiukaan savukaasut menevät ensin omaa hormiaan ylös taivaalle - niin osa savusta tulee IV-koneen vetämänä viereistä takkahuoneen takan hormia pitkin takaisin sisään. Silloin savun tuoksu on ylimmän kerroksen makuuhuoneessa aika voimakas. Jos menee sulkupellin eteen seisomaan, niin vedon tuntee sormissaan helposti, aika pitkänkin matkan päästä. Yritin nyt tänään tukkia vetoisuutta sanomalehdillä, saa nähdä auttaako se yhtään. Toinen ratkaisu ongelmaan on se, että aina kun saunan kiukaassa palaa tuli, niin sitten pitäisi sytyttää aina samalla myöskin takkahuoneen takka. Silloin molemmissa hormeissa savu menee taivaalle. Jos käyttää vain toista hormia (eli saunan kiuasta tai takkahuoneen takkaa), silloin käyttämätön hormi tuo toisen hormin savut takaisin sisään.

2-horminen tiilipiippu yläkerran makuuhuoneessa. Vasen sulkupelti on auki,
ja menee saunan kiukaalle. Oikea sulkupelti on kiinni - ja nyt myös sanoma-
lehdillä tiivistetty, ettei tyhjästä hormista olisi vetoa huonetilaan.
Mutta noin yleensä ottaen - tämä oli siis jossain määrin toimimaton ratkaisu.

Isot juhlat

Viikonloppuna meillä ja viereisellä (tai läheisellä) työväentalolla ollaan pidetty isot juhlat, kun vaimoni täytti pyöreitä vuosia. Sukulaisia on ollut yökylässä enimmillään 10 kpl, ja hyvin ollaan mahduttu.

Talon mitoitus tuli siten testattua, sillä yhtenä alkuperäisistä ajatuksista oli se, että jos joskus tulee lastenlapsia ja jos pidetään vaikka joulujuhlia meillä eli "mummolassa", niin tilaa löytyy kaikille. Ja näyttäisi siis löytyvän. Ihan vähään aikaan ei lastenlapsia kuitenkaan vielä ole tulossa, nyt meidän perhepotretti 70-luvun tyyliin järjestetyissä retrosynttäreissä näytti tältä (en ole enää ihan vähään aikaan ollut perheen pisin):

Synttärijuhlat eiliseltä.

Joskus bloggaamista ja talon rakentamista aloittaessani perhepotretti näytti vuonna 2011 tältä:



New York helmikuussa 2011. Lapsetkin kasvaa talon rakentamisen aikana...

Huhtikuuta on nyt takanapäin puolet, ja ihan mukavasti kesää kohti mennään. Sähkönkulutus on vuodentakaiseen verrattuna pudonnut noin 40%, mikä suurimmaksi osaksi varmastikin johtuu lämpöpumpusta. Hurjan suuri tuo muutos kuitenkin on. Sähköä lisäävänä tekijänä on ollut juhlavalmistelut ja leipomiset, ja sekin kyllä näkyy kulutuksessa - eli kuukauden huippukulutus vuorokaudessa on ollut noin 40 kWh/vrk, vaikka alimmillaan tässä kuussa on päästy jo 18 kWh/vrk -tasolle. Juhlavalmistelutkin huomioiden sähkönkulutuksesta on kuitenkin "kadonnut jonnekin" tuo 40%, vaikka kuukauden keskilämpötila on ihan samoissa mitä se oli vuosi sitten.

Eilinen oli lämmin ja aurinkoinen päivä, tänään vähän satoi. Tarkalleen sademäärä oli 2mm, ja tämä oli kevään ensimmäinen mitattu sademäärä. Muutama päivä sitten laitoin sademittarin taas paikoilleen talvitauon jälkeen, kun ei ole enää yöpakkasia luvassa. Pakkasella sademittarin keruukuppi, joka on muovia - tahtoo jäätyä halki, ja sen jälkeen vesi ei enää pysy siinä, joten mittari olisi pakkasten jälkeen rikki (jos ei aina muista sateen jälkeen kaataa vettä pois).

Lattialämmitys on ollut poissa päältä jo kuun alusta lukien. Takkaa on tässä kuussa tähän mennessä käytetty 5 kertaa, eli parisen kertaa viikossa. Toukokuussa takan lämmityskerrat tulevat varmasti harvenemaan vielä lisää, mutta ehkä noin 10 kertaa takkaa pystyy vielä käyttämään, ennen kuin sen käyttö siirtyy kesätauolle. Sitten seuraavan kerran takkatulen ääressä istuskellaan luultavasti vasta lokakuussa.

Tällä viikolla takassa oli tulet tiistaina ja torstaina.

Lämpöpumppu on käynyt tällä hetkellä noin 3 tuntia vuorokaudessa. Sillähän ei ole nyt mitään muuta työtä kuin lämpimän käyttöveden tekeminen. Ilmavesilämpöpumpun tehokkuutta lisää ulkoilman lämpötila, joka nyt tätä kirjoittaessa (17.4 klo 23:05) on vielä +8C tässä vaiheessa iltaa... Jos lämpöpumpun ainut tehtävä on lämpimän käyttöveden tekeminen huhtikuulta lokakuulle, niin voisiko sanoa silloin niin, että lämpimän käyttöveden lämmitys on lämpöpumpun päätehtävä, ja myöskin ainoa tehtävä suurimman osan aikaa vuodesta? Jolloin jos tätä asiaa alkaa näin ajatella, silloin pitää aika tarkkaan laskeskella, että paljonko lämpöpumppuun kannattaa investoida. Ja verotuksessakin mahdollisesti saatavat hyödyt olisi hyvä hyödyntää? Niin kuin tässä Kuningaskuluttajan nettijutussakin todetaan:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/14/uudisrakentajan-vinkki-maalampo-vasta-jalkikateen-kotitalousvahennysta-jopa

Se muuten meni se TV-esiintyminen mielestäni ihan hyvin? Tai ainakin meni omasta mielestäni, kun lähtetyksen itse katsoin. Vaikka olin silloin 14.4.2016 lähetetyssä Kuningaskuluttaja-ohjelmassa ihka ekaa kertaa elämässäni TV-lähetyksessä. Ja hyvinhän nuo muutkin ohjelmassa olleet rakentajat osasivat esiintyä :-) Itse ohjelmakin näkyy vielä YLE:n Areenassa, tässä linkissä:

http://areena.yle.fi/1-3179020

Alarajaennätyksiä

Uusia alarajaennätyksiä sähkönkulutuksessa on syntynyt tasaiseen tahtiin pitkin huhtikuuta. Nyt tällä hetkellä sähkönkulutuksen alarajaennätys on 18,9 kWh per vrk. Joinakin päivinä sähköä on kulunut tosin selvästi enemmänkin. Meillä on ensi viikonloppuna isot juhlat, ja niitä varten on mm. eilen leivottu ihan urakalla. Sähköäkin meni sitten eilen yhteensä 31,7 kWh - joka on huhtikuun ylärajaennätys.

Lattialämmityksen otin pois päältä huhtikuun toinen päivä, sen jälkeen takkaa on poltettu satunnaisesti, viimeksi lauantaina 9. huhtikuuta. Takka riittää siinä vaiheessa, kun ulkona keskilämpötila alkaa hipoa +5C astetta.

Takan reunuksen lämpötilakäyrä.

Tein myös vähän tilastoa ilmavesilämpöpumpun käyntiajoista:

Kuukausi	jakso/vrk	alku/h	loppu/h	käyntitunnit	h/vrk
lokakuu	10	0	55	55	5,5
marraskuu	30	55	196	141	4,7
joulukuu	31	196	402	206	6,6
tammikuu	31	402	903	501	16,2
helmikuu	29	903	1126	223	7,7
maaliskuu	31	1126	1314	188	6,1
huhtikuu	12	1314	1354	40	3,3

Lämpöpumppu asennettiin siis lokakuun 21. päivä 2014. Siihen on tähän mennessä tullut kompuran käyntitunteja mittariin yhteensä 1354 tuntia. Huhtikuussa lämpöpumppu teki enää pelkästään lämmintä käyttövettä, jolloin vuorokauden keskimääräinen käyntiaika on ollut 3,3 tuntia eli minuuteiksi muutettuna 3h 20 min per vrk. Käyntiajat ilmeisesti vielä lyhenevät kesää kohti sitä mukaa kun lämmönlähde eli ulkoilman lämpötila nousee. Eniten lämpöpumppu teki töitä tammikuussa - keskimäärin yli 16 tuntia päivässä. Ja näin siitäkin huolimatta, että pumppu oli kokonaan seisahduksissa yhteensä noin 11 vuorokautta, jolloin ulkolämpötila oli alle -17C ja pumppu sammutti itse itsensä.

Nyt jos lämmintä käyttövettä tehdessään lämpöpumppu käy noin 3 tuntia päivässä ensi lokakuulle asti - jolloin lattialämmitys täytyy taas kytkeä päälle, niin käyttötunteja tulee mittariin yhteensä vielä noin 600 kpl lisää, eli lähelle 2000 tuntia mennään vuositasolla. Tällöin - mikäli lämpöpumpun käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä käyttömäärällä lämpöpumpun pitäisi kestää noin 20 vuotta. Jos näin käy, niin tänä aikana lämpöpumppu kyllä ehtii hyvin tienata oman hintansa.

Myyjä ennusti lämpöpumpulle käyttöikää noin 17 vuotta, jolloin ilmeisesti tavanomainen käyttötuntien määrä vuosittain on sitten luokkaa 40000/17= 2350h per vuosi.

Siihen, palonko tunteja kompuran käyttötuntimittariin loppujen lopuksi kertyy, siihen vaikuttaa hyvin paljon myös käynnistyskertojen määrä. Kompura ei oikein tykkää siitä, jos se joutuu käynnistymään kovin usein, vaan se tykkää mieluummin tehdä töitä yhteen menoon mahdollisimman paljon.

Katsoin muuten äsken mikä on veden lämpötila salaojakaivossa noin 3 metrin syvyydessä. Ei ollut kovin paljon - se oli vain +3C. Maaperä lienee kuitenkin syvällä kalliossa vielä jonkin verran lämpöisempi, eli ilmeisesti noin +7C? Joten tällä hetkellä tähän aikaan vuodesta (vielä toistaiseksi) maalämpöpumpun pitäisi olla tehokkaampi kuin ilmavesilämpöpumppu.

Lisää kokemuksia takan korvausilmasta

Otsikkoni alkaa sanalla "lisää" (ruotsiksi "mera", englanniksi "more") siksi että sain idean tähän päivitykseen "Hei me rakennetaan talo..." -blogista, jossa puolestaan on edelleen linkityksiä muihin blogeihin, joissa on kirjoitettu samasta aiheesta, tässä linkki "Hei me rakennetaan talo..." -blogiin:

http://rakennetaantalo.blogspot.fi/2015/10/kokemuksia-takan-korvausilmasta.html

No miten siis meillä? No ei meillä ainakaan Talo-Värjölän tapaisia ongelmia ole takan kanssa ollut koskaan, ei ainakaan tässä määrin mitä Tapani Värjölä kirjoittaa omassa blogissaan tässä linkissä:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/02/tiivis-talo-ilmanvaihto-ja-takka.html

Miten meillä sitten on hoidettu takan tai takkojen korvausilma (meillä on 2 takkaa ja puukiuas)? No ei tätä ole hoidettu itse asiassa mitenkään. Eli meidän talossa ei ole minkäänlaista korvausilmaventtiiliä missään päin taloa, eikä takan tai takkojen alle ole tuotu tuloilmaputkia takkaa varten. Meillä tosin talo taitaa nykymittapuulla olla aika hatara (?), sillä tiiveysmittauksessa meille ilmanvuotoluvuksi tuli 1,43, tässä linkissä mittauksesta lisää:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/03/28/tiiviystesti-tehty-ilmanvuotoluku-143/

Silti - vaikka talo vuotaa - niin kyllä meilläkin silti aika voimakkaana ja helposti tuntuu sama ilmiö mitä Talo-Varjolassakin. Jos on takka päällä, niin ulko-oven avaaminen tuntuu raskaalta. Imu vetää auki päin tökättyä ovea takaisin kiinni - lähes lukkoon saakka. Kellarissa meillä rakentaminen vielä vähän kesken, mutta - kas näin voi leikkiä kellarin ulko-oven kanssa (tässä yhtenä iltana filmailin, kun olin laittanut puukiukaaseen tulen):

 



Sellaiset lieveilmiöt ollaan kuitenkin omassa talossa huomattu, että jos joillain tietyllä ilmaa (esim. kostean nihkeä aamu), niin jos vetoa ei ole ja jos keskikerroksen Tiileri-takka-leivinuuni ei vedä, sitten pitää vähän raottaa vieressä olevaa ulko-ovea. Niin jo vetää. Ja takkatoiminto auttaa aina, jos sitä muistaa ja viitsii käyttää.

Kellarista tulevassa tiilipiipussa meillä on kahdet sulkupellit, toiset kellarikerroksessa tulisijan lähettyvillä, ja toiset ylimmässä kerroksessa makuuhuoneen katon rajassa. Näin estetään kovilla pakkasilla pakkasen laskeutuminen piipun sisään. Tiilipiipussa on 2 rinnakkaista hormia, joista toinen on kytketty kellarissa saunan puukiukaaseen, ja toinen hormi menee kellarin takkahuoneen takalle.

Sellainen ilmiö on nyt aina välillä huomattu, että jos tehdään tuli puukiukaaseen, niin taloon tulee sen verran alipainetta, että kun savu menee toista hormia ylös - niin se tulee rinnakkaista hormia alas taloon takaisin - jos ei myös takkahuoneen takassa ole tulta. Ei tätä usein tapahdu mutta joskus kyllä.

Toinen satunnainen ilmiö on myös sellainen, että kun esim. kellarin saunassa palaa tuli ja molemmat sulkupellit siinä hormissa ovat auki katolle saakka, niin joskus talon alipaine vetää osan savusta ylimmän sulkupellin kautta yläkerran makuuhuoneeseen. Se savu siis tulee kait sulkupellin päältä tai alta, onhan siinä milli tai pari liikkumatilaa. Tämä ilmiö on tosin nyt opittu hallitsemaan siten, että kellarissa olevaa alempaa sulkupelliä raotetaan vähemmän kuin yläkerran pelliä. Silloin hormissa oleva imu ei saa "tarpeeksi" ilmaa alimman sulkupellin läpi, ja se imee osan ilmasta myös ylemmän sulkupellin kautta, jolloin savua ei pääse sisään sen ylemmän sulkupellin aukosta, kun imu ja ilmavirtaus käy vastakkaiseen suuntaan.

Meillä kaikki toimii siis ihan normaalisti, ja IV-koneessa olevaa 15 minuutin takkatoimintoa voi käyttää, jos muistaa ja haluaa. Mutta yleensä takat syttyvät kyllä ihan hyvin ihan muutenkin. Ja mitään takalle erikseen järjestettyä korvausilmaa meillä ei siis ole olemassa.

Lämmityskausi alkoi



Kylmän ja kostean alkukesän aikana kävi jo joitakin kertoja mielessä, että pitäisikö laittaa takka päälle. Ei tullut kuitenkaan laitettua. Mutta nyt tänään kun oli taas kylmä ja kostea päivä, niin tänään laitoin pesällisen puita olohuoneen isoon takkaan. Se olikin nyt ensimmäinen kerta sitten viime kevään ja nuohouksen jälkeen. Nuohooja kävi meillä juhannuksen tienoilla.



 

Takka ennen sytyttämistä, aika puhdas nuohouksen jäljiltä.

Takkatulta on kiva katsella, ja koirakin tykkää lämmitellä.

Lämpötilan takan ylä- ja alakulmassa lämmittämisen alkaessa. Eli ei täällä nyt varsinaisesti kylmä vielä ollut.

 

Wainu -valvontajärjestelmän mukaan työhuoneen lämpötila oli 20,8C, yläkerran makuuhuone 21,1C ja ulkolämpötila 12,1C.

 

Työhuoneen lämpötila 20,7C ja kosteus noin 53%. Saapi nähdä miten käppyrät muuttuvat sitten kun lämmityskausi oikein todenteolla alkaa. Nyt loppuviikoksi on taas luvattu lämmintä, joten takkaa tuskin tarvitsee käyttää pitkiin aikoihin.

Nyt kun ilmat lähtevät talvea kohden viilenemään, niin aloitetaan tällä kertaa lämmittäminen puilla. Lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut poissa päältä koko kesän, eikä sen käynnistämisen kanssa ole mitään kiirettä. Laitetaan se sitten päälle, kun on sen verran kylmää että lattialämmitys alkaa tuntua tarpeelliselta.

 

Viime vuoden lokakuussa kun muutettiin asumaan uuteen taloon, niin lattialämmitys (suorasähköllä) oli päällä, ja jo heti lokakuun sähkönkulutus 2014 oli 1671 kWh. Kun lattialämmitys joulukuussa laitettiin pelkälle yösähkölle (takkaa ei voitu syksyllä 2014 paljon käyttää, kun talo oli jo valmiiksi lämmin), niin tammikuun 2015 sähkönkulutus oli samaa luokkaa kuin lokakuussa eli 1629 kWh.

 

Helmikuussa 2015 sähköä meni 1709 kWh. Viimeksi päättyneen kuun eli elokuun 2015 kulutus oli 1275 kWh. Katsotaan millaisia lukemia nyt syksyä vasten tulee, jos lämmitellään ensin alkuvaiheessa syksyä ihan vaan pelkillä polttopuilla.

Takkoja katsomassa Paimiossa

Aamulla ihmettelin lumen paljoutta Vantaalla. Tänään kävin Turussa, ja kyllä ne Ilmatieteenlaitoksen paikallissäässä olevat paikkakuntakohtaiste lumen syvyys -tiedot taitaa pitää ihan paikkaansa.

Vantaalla siis on lunta todella runsaasti, lentoaseman lumitilanne hipoo aivan pohjoisimman Suomen lumimääriä. Mutta jos ajaa pikkuisen länteen niin jo Espooossa Ämmässuon kohdalla tai viimeistään ennen Veikkolan liittymää huomaa, että lunta on puolet vähemmän, ja Lahnajärven kohdalla jo ruohonkorret näkyvät lumessa, eli hiihtäminen metsässä olisi aika hankalaa. Ei ainakaan kunnolla suksi luistaisi.

Turkuun tullessa poikkesin kahvilla Paimiossa Tammisillan ABC:llä. Samalla pihalla ABC:n kanssa oli Linnatulen takkaesittely ja "7 taivas" -niminen sisustusliike. Ihmettelin, että enpä ollut niitä ennen siinä huomannut, mutta ilmeisesti edellisestä poikkeamisesta on sen verran aikaa, ettei näitä aiemmin vielä ollut. Tai ainakin se sisustusliike "7 taivas" on melko uusi sisustuslalan liike tämän linkin mukaan.

Meille tulee kellariin Linnatuulen "pikku Juhana" -takka, mutta ostin sen kyllä muualta, en siitä Paimion takkanäyttelystä, vaikka siinäkin olisi ollut samanlaisia ja monia muitakin. Hinnatkaan ei päätä huimanneet. Linnatulen "Juhana" -takkaa saa hyllyillä tai ilman ja useilla eri väreillä ja pintalaatoituksella. Itse olen ajatellut kellarin takaksi jotain tällaista Pikku Juhanan versiota:

Keskimmäisen kerroksen keittiön ja olohuoneen välinen takkapohdinta on vielä aivan auki. Siinä kohtaa takka tulee ontelolaattojen päälle, ja painorajana takalle on 3 tonnia ja savupiipulle 1,3 tonnia. Savupiipulle tulee pituutta noin 8 metriä ja se menee helposti tuon painorajan yli. Ellei sitten tilaa Shiedelin valmispiippua. Se olisi riittävän kevyt. Muissa vaihtoehdoissa savupiipun paino käsittääkseni syö takan painoa, ja takka kuitenkin olisi varsin näyttävällä paikalla aivan keskellä taloa, korkean olohuoneen kyljessä. Ehkä tässä on vielä sellainenkin vaihtoehto, että pitää lisätä tukea ja kantavaa seinää ontelolaatan alle kodinhoitohuoneeseen, ja pyytää sitten uudet laskelmat rakennesuunnittelijalta.

Tähän asti ajattelin, että ontelolaatan päälle keittiöön rakennettava savupiippu saisi jäädä yksihormiseksi. Se olisi sitten kevyempikin. Arkkitehti on kuitenkin piirtänyt 2 hormisen ja siinä ajatuksena on, että myös yläkerran eteiseen tulisi pieni kevytkamina, joka liitettäisiin sitten siihen toiseen hormiin. Ajattelin, että ei ylhäällä enää mitään takkaa tarvita, lämpö nousee muutenkin ylös. Saatan kuitenkin muuttaa vielä mieleni. Olivat nuo kevyttakat sen verran komeita tuolla Paimion Linnatulen esittelyssä, ja alkaen hinnat olivat tonnin kieppeillä. Lelujahan nuo silti on, ei niistä lämmityksen kannalta ole mitään apua. Mutta tuleen on tietysti mukava tuijotella. Vaikka pidemmänkin aikaa. Jokin tällainen on tainnut jäädä ihmisen alitajuntaan jo kivikaudelta? Tässä joitakin takkakuvia:

Kevyttakkoja Paimion Linnatulen näyttelyssä.

Alkaen hinnat vähän yli tonnin.

Mietiskelin, että tummansävyinen takka voisi sopia myös meidän keittiöön, jossa alakaapeista tulee tummat ja yläkaapeista valkeat.

Myös läpipesä saattaisi toimia keittiön ja olohuoneen välissä. Tässä yksi "Junana" -takka mallisto vasemmalla.

Kellarin takka on jo lyöty lukkoon ja muilla takoilla ei ole tässä vaiheessa vielä kiirettä. Eli aikaa on, niin kuin keittiön suunnittelussa ja maalämpöfirmojen vertailussakin. Mutta mukava on aloittaa suunnitelu jo hyvissä ajoin. Silloin kun aina välillä asian laittaa sivuun, ja sitten palaa siihen taas jossain vaiheessa uudestaan, niin lopputulos voi olla ihan hyvä?