IV-lämmitys nyt pois päältä

Tuli nyt sitten kokeiltua tällainenkin asia, että miten IV-koneen esilämmityspatterin pois takaisin kytkentä näkyy sähkönkulutuksessa. Kyllä se hiukan näkyy, eli viimeisen 8 päivän kulutustilasto näyttää tämän kokeen aikana tältä:

Tässä kaaviossa neljä ensimmäistä pylvästä ovat matalia. IV-koneen esilämmitys oli silloin poissa päältä, kun lämpötila (sininen käyrä) alkoi sukeltaa pakkaselle. Viides pylväs on jo selvästi korkeampi, ja silloin IV-koneen esilämmitys oli ensimmäistä päivää päällä. Vielä seuraavanakin päivänä sähköä kului reippaasti, mutta sen jälkeen kulutus palasi taas alkuperäiselle tasolleen (en tiedä miksi palasi - ehkä lämpötila nousi, ja VILP:n hyötysuhde parani?)

Tässä meidän esimerkissä IV-koneen esilämmitys patteri ottaa lämpönsä vesivaraajasta, joka puolestaan lämpenee VILP:llä, joten jos IV-koneen esilämmitys olisi suorasähköllä, silloin esilämmityspatterin päällekytkentä näkyisi varmaankin vielä selvemmin. Mutta näkyy se nytkin vähän. 

Jos katsotaan vielä VILP:n viikottaisia käyntiaikoja, niin siinä tämä muutaman päivän kokeilu ei näy mitenkään, mutta tässä nämäkin pylväät nyt kuitenkin vielä lopuksi.

Tästä eteenpäin aina lokakuulle asti VILP tekee pelkästään lämpimät käyttövedet, ja käy kesäaikana noin tunnin per päivä eli alle 10 tuntia viikossa. Takkaa pystyy käyttämään vielä reilun kuukauden eli noin kesäkuulle asti, sitten seuraavan kerran takkatulesta nautitaan vasta syyskuussa. Ja lokakuussa laitetaan taas lattialämmitys päälle. Tämä tapahtuu yllä olevan kaavion mukaan yleensä viikolla 42 tai 43, jolloin pylväiden pituus kasvaa huomattavasti eli tasolta 10 tuntia/viikko tasolle 30-40 tuntia per viikko.

Pienillä säädöillä iso muutos

Viime perjantaina käänsin IV-koneen esilämmityspatterille lähtevän veden lämpötilan +33C asteeseen. Kun oli pientä pikkujoulukiirettä, niin ei ehtinyt silloin puilla lämmittämään - ja sen seurauksena lauantaina sähkönkulutus vähän nousi, ollen 36,7 kWh. Ulkolämpötila samaan aikaan oli +5,7C (vuorokauden keskilämpötila). Samaan aikaan otettu kuvasarja näytti tältä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/iski-kiire-tai-laiskuus.html

Nyt käänsit nupit takaisin samaan asentoon, ja tällä kertaa nuo ylläolevassa linkissä näkyvät numerot näyttivät tältä:

Lähtölämpötila +25C (perjantaina +33C)
Lämpöpatterin lämpötila +24,7C (perjantaina +30,7C)
Tuloilman lämpötila IV-koneen mittauspiste +23,1C (perjantaina +25,6C)
Huoneilman lämpötila +20,5C (perjantaina +21,4C)

 

 

Nyt siis kun alkupäässä lähtevän veden lämpötila laski 8 astetta, niin huoneen lämpötila laski vain 0,9 astetta eli noin asteen verran. Tietysti tässä kohtaa on huomioitava parikin asiaa:

 

Ensinnäkin kyseessä on eri lämmitysmuotojen nolla-summa-peli. Jos takkaa käytetään vähemmän, tai ei ehditä käyttää ollenkaan, sitten lämmitystä saa (tilapäisesti?) vaikka IV-koneenkin kautta. Ja jos sitä vääntää pienemmälle, niin asukkaita tarkkailemalla mieluummin laitetaan tulta takkaan, kuin haetaan villapaitaa päälle...

 

Toinen huomioitava asia tässä on myös se, että aikajänne on vielä aika lyhyt, ehkä pitää odotella vielä huomiseen, ja katsoa mihin lämpötila lopulta tasaantuu, sillä ei rakenteet kovin äkkiä jäähdy. Tosin ehkä ne ei jäähdy tämän enempää muutenkaan, kun takan käyttö oletettavasti lisääntyy.

 

 

Miten tämä näkyy nyt sitten sähkön kulutuksessa? No katsotaanpa:

 

Lauantaina 28.11 sähköä kului 36,7 kWh ja sunnuntaina 29.11 enää 31,2 kWh. Laskua 14,9%. Ulkolämpötila laski myös +5,7C asteesta tasolle +4,0C. Jos ei olisi laskenut - pudotus sähkössä olisi voinut olla ehkä isompikin.

Jos nyt halutaan minimoida ostoenergian määrää, niin aika "mitättömän pienellä" säädöllä siitä saattaa saada pois jo jopa 15%. Se on aika paljon - jos tästä ottaisi kokovuotisen käytännön. Kilovattimäärän muutos myös tukee sitä havaintoa, että IV-koneen kautta tosiaan liikkuu merkittävä määrä kilovatteja, sillä mitään muita muutoksia tämän "kokeilun" aikana ei ole tehty, eikä säätilakaan nyt kovin rajusti ole muuttunut.

 

Miten lukemat muuttuisi, jos IV-koneen lämpöpatterille ajettaisiin vaikkapa +50C -asteista vettä? No, ehkäpä senkin tässä tänä talvena jossain vaiheessa vielä kokeilen. Nimittäin jos IV-kanava on toimiva, ja useissa kelioloissa jopa täysin riittävä lämmönsiirron muoto, niin sitten tämän havainnon perusteella pitää alkaa arvioimaan lattialämmityksen tarpeellisuutta ihan uudestaan.

 

Siis lattialämmityshän - jos sellainen asennetaan - on nykyisin tapana asentaa kaikkiin huoneisiin koko lattian laajuudelta. Se paitsi maksaa, on myös aina jonkin sortin vesivahinkoriski myöskin. Jos ei lattialämmitysputket tai jakotukit usein vuodakaan, niin yllättävän usein joku vahingossa poraa sen putken rikki... IV-koneen kautta kulkevaan lämpimään ilmaan ei sen sijaan minkäänlaista vesivuotoriskiä liity. Eikä liity kustannuksiakaan. Sehän on pakko rakentaa jo ilmanvaihdon takia, joten jos se toimii myös apulämmittimenä tai passiivitaloissa jopa pääasiallisena lämmittimenä (?), niin tämä kaikki tulee kaupan päälle ja ihan ilmaiseksi. Toki lattialämmitys on hyvä ja tehokas, mutta tarvitseeko sen kattaa koko lattia, vai riittäisikö jos lattialämmitys putkea olisi vain 2-3 kierrosta ulkoseinän sisäpuolella olevassa lattiassa talon ympäri? 

 

Lopuksi tuli vielä mieleeni miettiä vieläkerran lämpöpumpun asetukset uudestaan. Ei tässä nyt välttämättä enää ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin, vaikka erilaisia vaihtoehtoja kyllä olisi ainakin 2 kpl, eli nykyinen ja entinen kytkentämalli.

 

Eli nyt meillä on ollut lämpöpumppu siis vasta yhden kuukauden. Jäljellä on vielä 199 kuukautta, jonka jälkeen pumppu on loppuun ajettu, ja se joutaa kaatopaikalle. Eli vielä ehtii tehdä muutoksia, jos niihin ilmenee aihetta... Piirsihän meillä arkkitehtikin talon kolmeen kertaan - sen toisen kerran ihan vain siksi että näin itsekin, ettei se toimi - ja sitten palattiin lähes alkutilanteeseen takaisin, ja lopputulos olikin ihan hyvä. En tiedä pääseekö lämpöpumppumiehet välttämättä yhtään tämän helpommalla, mutta väliäkös sillä, jos itse maksan käytetyn ajan ja tarvikkeet...

 

Eli nyt siis ensimmäinen lämpöpumpun asennus meni meillä niin, että lämpöpumpusta tuli koko lämmityksen keskus, ja pumpulta lähti oma piiri lattialämmitykseen (ns. matalalämpöpiiri), ja oma piiri vesivaraajalle (ns. korkealämpöpiiri). Tässä lopputuloksessa havaittiin kuitenkin kaksi ongelmaa:

 

Eka ongelma oli se, että lopputulos olikin vähän erilainen, mitä olin itse sen kuvitellut olevan... Itse nimittäin kuvittelin tai luulin ostaneeni lämpöpumpun pelkäksi apulämmittimeksi, enkä missään nimessä halunnut, että siitä tulee lämmityksen keskus, joka ohjaa vesivaraajaa ja lattialämmitystä. Toinen ongelma oli ehkä astetta pahempi, eli lämmityksen tehon mitoitus.

 

Alkuperäinen lämmityksen mitoitus oli oikein, ja se oli toteutettu suorasähköllä niin, että varaajan kyljessä oli 3 kpl 6 kWh lämpövastuksia. Ne yhdessä lämmittävät tarvittaessa 18 kWh:n teholla lämmintä käyttövettä, jota käytettiin sellaisenaan, tai alennetulla lämpötilalla lattialämmityksessä. Tällä teholla talo "selviytyy", jos tulisi pakkasta 26 astetta, johon talo on mitoitettu.

 

Tähän mennessä kaikkein suurin mitattu kulutus vuorokaudessa on ollut 190,52 kWh sähköä, ja se oli 29.12.2014, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli -17,4C. Mutta jos joskus tulisi oikeasti 26 asteen pakkanen, niin varaajalta löytyy tarvittaessa tehoa se 18 kWh, jolloin jos ne kaikki vastukset hohkaavat 24h vuorokaudessa, niin sähköä menisi joka päivä 432 kWh, eli 12960 kWh per kuukausi. Se olisi aika hurja määrä sähköä...

 

No nyt kun on lämpöpumppu, ja kun lämpöpumppu oli hetken aikaa eli muutaman päivän "kaiken keskuksena", niin lämpöpumppuhan menee itse pois päältä heti kun ulkolämpötila putoaa -15C tai sen alle. Jolloin lämpöpumpun omat vastukset yht. 2x 4,5 kWh kytkeytyvät päälle - mutta nämä yhteensä 9 kWh sähköteholla eivät riittäisi pitämään koko taloa lämpöisenä...

 

Jolloin nämä ensin tehdyt kytkennät raksittiin irti, ja palautettiin lattialämmön lähteeksi vesivaraaja, jota nyt sitten lämmittää ensisijaisesti lämpöpumppu, ja apuna on tietysti kaikki ne vastukset, mitä on varaajan kyljessä tai lämpöpumpun sisällä.

 

Vaikka tuo ekassa kytkentämallissa havaittu noin 9 kWh:n tehonvajaus näytti aluksi aika pahalta ongelmalta (eli jos talon lämmitys olisi jätetty siihen asentoon mitä se oli, talo ei olisi selvinnyt seuraavasta talvesta - paitsi jos olisi tullut nykyajalle tyypillinen lauha talvi ilman kovia pakkasia).

 

Euromääräisessä tarkastelussa tuollainen 9 kWh:n tehonvajaus ei olisi ollut mikään ylitsepääsemätön ongelma:

 

http://www.gigantti.fi/product/kodin-tuotteet/lammitys/L20ORW14E/logik-oljytaytteinen-lammitin-l20orw14e

 

Siis jos olisin hakenut Gigantista 4 kpl tuollaisia 2 kWh:n siirrettäviä öljylämpöpattereita, niin ne olisivat maksaneet yhteensä parisen sataa, mikä olisi ollut ihan mitätön lisähinta itse ilma-vesi-lämpöpumpun hinnassa. Ja nyt kun tiedetään, että varaajasta voidaan IV:n kautta siirtää helpostikin 1 kWh:n teho, niin se 9 kWh:n tehonvajaus olisi helposti katettu näin (8 kWh siirrettävillä lämpöpattereilla ja 1 kWh IV-koneen kautta). Eikä jo tehtyjä kytkentöjä olisi ehkä tarvinnutkaan purkaa. Paitsi ehkä kotona ei oltaisi järin iloisia, jos meille tulisi sähköllä ja töpselillä toimivat lämpöpatterit melkein joka huoneeseen... Tosin eihän niitä aina tarvitsisi esillä pitää, ainoastaan silloin kun on kovat pakkaset.

 

No kannattaako tuohon alkuperäiseen tilanteeseen nyt sitten palata? Eli käynkö hakemassa ne neljä lämpöpatteria, ja soitanko lämpöpumppumiehille, että palauttaisitteko kaikki kytkennät vielä takaisin siihen ekaan tilanteeseen?

 

No enpä tiedä - en ole varma.

 

Siis nyt kun tässä vaiheessa olen oppinut, että lämpöpumppu tekee lämmintä vettä varsin huonolla hyötysuhteella (en olisi kuvitellut, että hyötysuhde on niin heikko, COP alle kakkosen luokkaa), niin totta kai olisi järkevämpää se, että IV-piiri ja lattiapiiri olisi kytketty suoraan matalalämmön piiriin, ja pumppu tekisi näiden tarpeisiin vain enintään +30C vettä. Jolloin jos lämmön lähde eli ulkolämpötila on jotain +5C - +7C, niin pumpun hyötysuhde olisi puolta parempi, eli todennäköisesti COP luvut menisivät päälle neljän.

 

Mutta ei tämä (siis alkutilanteessa olleet kytkennät) kuitenkaan meidän talossa ihan ongelmaton olisi sekään, joten hyvin todennäköinen on sekin vaihtoehto, että nykyisiä kytkentöjä ei tästä enää muuteta. Syynä tälle on se - että vaikka nytkin ulkosalla on ilma-vesi-lämpöpumppu lämmittäjän unelmakelit, niin meillä kuitenkaan lattialämmityksen kiertovesipumppu ei ole edes päällä. Siis kun sille ei ole tarvetta olla päällä. Meillä on lämmitystä varten myös oman metsän ilmaiset puut (ja tällä hetkellä ainakin pariksi vuodeksi eteenpäin rakentamisesta yli jäänyttä laudan pätkää), niin käytetään ensisijaisesti ne pois siihen asti mitä takan lämmitysteho riittää. Sitten kun pakkasta on riittävästi, otetaan myös lattialämpö käyttöön. Mutta sitten voi olla taas ilma-vesi-lämpöpumppu joko kokonaan kiinni, tai ainakin hyvin heikoilla hyötysuhteilla, jos pakkasta on liikaa... Eli matalalämpöiselle lattiavedelle meillä ei välttämättä ole juurikaan tarvetta.

 

Tässä siis tämän kertaisia pohdintoja... Minulle suurin oivallus oli tässä se, että kyllä ilma-vesi-lämpöpumpulla ja muutaman satasen sähköpattereilla voi pärjätä koko vuoden ympäri ihan yhtä hyvin kuin maalämpöpumpullakin. Mutta hintaero näiden kahden välillä on noin 10 tuhatta euroa, jolloin jos unohdetaan kokonaan ne polttopuut (eihän kaikissa Suomen taloissa ole takkaakaan), niin ilma-vesi-lämpöpumppu saattaa kuitenkin maksaa itse itsensä paljon nopeammin takaisin kuin maalämpö?

 

Siis nythän maalämpöä kaupitellaan aika aggressiivisesti. Ostajalle annetaan käteen sellaiset Excelit, joissa sähkön hinnan nousuvauhdilla yms. pelotellaan ylisuurilla kustannuksilla, jos ei ota maalämpöä. Itselläni yksi vuosi suorasähköllä osoitti, ettei näillä väitteillä välttämättä ole mitään katetta? Etenkin jos nykytalvet ovat aina näin lauhoja... Lisäksi suorasähkön vaihtoehto jää monelta rakentajalta kokonaan näkemättä/kokematta, koska maalämpö laitetaan uuteen taloon jo heti rakennusvaiheessa (ja ilman kotitalousvähennyksiä).

 

Sitten kun maalämpö on laitettu, niin se jälkeen uusilla asukkailla on tapana ihastella mitättömän pientä sähkönkulutusta, joka usein saattaa olla esim. tasolla 7000-8000 kWh per vuosi. Ja tästä tietysti iso kiitos lankeaa juurikin sille maalämpöinvestoinnille, eikö vain?

 

Oikeasti en osaa sanoa onko maalämmöllä tässä jutussa loppujen lopuksi niin erityisen suurta roolia?

 

Siis totta kai maalämpö pienentää sähkölaskua, ja totta kai yksin sillä pärjää ympäri vuoden, mutta itse rohkenisin olla sitä mieltä, että suurin kiitos uusien talojen pienestä kulutuksesta perustuu hyvään tiiveyteen, hyville eristeille ja näistä johtuen pienelle ominaiskulutukselle - eikä niinkään maalämmölle.

 

Jos maalämpö ei (omasta mielestäni) uudessa talossa välttämättä kannata, niin vanhassa talossa se kannattaa yleensä aina. Jos maalämpö maksaa 20 tonnia, niin sillä rahalla ei vielä kovin paljon energiaa säästäviä korjauksia tehdä...

Iski kiire tai laiskuus...

Nyt iski viikonloppua vasten kiire tai laiskuus tai joku muu hyvä tekosyy, sillä nyt ei ole eilisestä alkaen kukaan ehtinyt takkaa lämmittää, eikä edes tuomaan polttopuita sisälle...

Tällaisissa tilanteissa on erittäin kätevää vääntää lisää lämpöä IV-koneen kautta, sillä lattialämmityksen kautta viive olisi aika pitkä, kun lattialämmitys ei ole ollut päällä pitkiin aikoihin. En tiedä kauanko taloa voisi lämmittää näin, mutta jos ulkona lämpötilat huitelee +6C - +7C tienoilla, niin ilmeisen kauan pärjäisi ihan näinkin.

Aiemmissa blogipäivityksissä oli vähän pohdintaa siihen liittyen, miten paljon lämpöenergiaa siirtyy lämminvesivaraajasta IV:n esilämmityspatterin kautta huoneilmaan, ja näin ne lämpötilat eri mittauspisteissä meni tänä aamuna:

Varaajan kyljessä Oumanin säätölaitteen lämpötila-anturi ilmoittaa lähtevän veden lämpötilaksi +33C ulkolämpötilan ollessa +6. Jos ulkolämpötilassa tapahtuisi muutos, niin samassa suhteessa automatiikka osaisi muuttaa IV-piirin kiertoveden lämpötilaa lämmityskäyrän mukaisesti. Ihan se mukaan miten se sitten eri lämpötiloissa onkin säädetty.

 

IV-koneen esilämmityspatterilla lämpötila on samaan aikaan +30,7C. Siis patterin lämpötila sen ulkopinnasta mitattuna.



IV-koneen mittausten mukaan huoneisiin tulevan tuloilman lämpötila on +25,6C.

Keskikerroksessa huonelämpötilana on +21,4C. Ylimmässä kerroksessa oli noin yhden asteen verran lämpöisempää. Kellarin lämpötila en katsonut.

1kW ilmapuhallin pyörii 24h/7vrk

IV-kone Iloxair 199. Näissä putkissa liikkuu hurjasti lämpöä.

Jo aikaisemmin huomasin, että IV-koneen esilämmityspatterilla on aika hyvä ja lämmittävä vaikutus. Ne huomiot tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html

Nyt aloin tarkemmin laskemaan, että kuinka tehokas tuo tuollainen kooltaan suhteellisen pieni esilämmityspatteri oikein on. Tehonlaskenta on mahdollista siten, että meillä lämminvesivaraaja lämpeää kolme kertaa päivässä. Lämmityskertojen määrän sanelee lämpimän käyttöveden tarve ja riittävyys, ja 500 litrainen varaaja pitää "ladata" lämpöä täyteen kolme kertaa vuorokaudessa. Esim. yöllä klo 23:30 - 06:00 välillä varaajaa ei lämmitetä ollenkaan. Mutta IV-kone pyörii koko ajan, ja sen sisällä oleva IV-koneen esilämmityspatteri syö pikkuhiljaa varaajan lämpöä.

Seurasin tässä yhtenä iltana, kun kellon ollessa 23:30 lämpöpumppu jätti varaajan +54C asteeseen (sitä ylemmäs lämpö ei oikein tahdo jaksaa nousta ilman sähkövastuksia), niin seuraavana aamuna klo 6:00 vesi oli kerrostunutta, juuri ennen kuin lämpöpumppu käynnistyi ajastettuna uudestaan. Yläosassa varaajaa lämpötila oli vielä +49C (eli ihan riittävän lämmintä jos olisi halunnut käydä suihkussa), mutta varaajan alaosasta - josta lähtee putket IV-koneen lämpöpatterille, niin siellä lämpötila oli laskenut jo +38C asteeseen.

Lämpöpumpun käynnistyessä vesikerrokset sekoaa, ja lämpötila tasaantui koko varaajan osalta +42C asteeseen. Toisin sanoen 500 litraa vettä oli menettänyt lämmöstään 12 astetta 6½ tunnin aikana. Tästä voidaan nyt helposti laskea millä teholla IV-koneen esilämmityspatteri lämmittää taloa, sillä varaajasta poistuneen lämpöenergian määrä täytyy olla kutakuinkin sama, mitä IV-kone puhaltaa yön aikana huonetiloihin.

Nyt siis jos 500 litraa lämmitetään (tai se jäähtyy) 12 asteella, niin lämmitettäessä energiaa tarvitaan 1,167 kW/kuutio x 12 astetta = 7,002 kW. Se jaettuna kuluneella ajalla eli 6½ tunnilla tekee 1,07 kWh. Tällä teholla varaaja siis jäähtyy. On tietysti huomattava, että varaaja falskaa pikkuisen lämpöä - ja jäähtyisi jonkin ajan kuluessa myös ilman IV-koneen vaikutusta (jos IV kone olisi pois päältä), mutta noin 1,0 kWh:n teholla IV-koneen voisi olettaa lämmittävän taloa.

Tämä on aika paljon. Se on sama, jos 6 kW:n kiuas olisi päällä joka päivä 4 tuntia, sillä IV-kone käy 24h/7vrk, eli puhaltaa 1kW:n teholla lämpöä taloon 24 kWh per vuorokausi. Varaaja puolestaan saa lämpönsä lämpöpumpulta, joka oletettavasti toimii tehokertoimella noin 3, eli se tekee 1 kWh:lla sähköä 3 kWh lämpöä. Jolloin IV-koneen esilämmityspatterista johtuen lämpöpumpun (lisä)tehontarve on vuorokausi tasolla noin 8 kWh. Lämpötiloiksi muutettuna tämä menee niin, että huonelämpötila on +21C, huoneisiin puhallettava lämpötila on +23C ja itse IV-koneen esilämmityspatterin lämpötila on +30C.

Paljonko lämpöpumppu sitten oikeasti kuluttaa sähköä, kun se lämmittää varaajaa (joka puolestaan lämmittää IV-koneen esilämmityspatteria)?

Tätä asiaa en ainakaan itse nyt ihan tarkasti tiedä, koska tässä kohtaa ei ole mittausta, enkä edes tiedä saako lämpöpumpulle tehonkulutuksen mittausta? Nyt seurantamittarien puuttuessa lämpöpumpun tuottama teho pitää laskea seuraamalla kauanko lämpöpumppu käy - ja paljonko varaajan lämpötila sinä aikana nousee. Mutta muuten tässä nyt joutuu tyytymään ja uskomaan valmistajan ilmoituksia, eli lämpöpumppu on laboratorio olosuhteissa testattu, ja tietyt tehot saavuttanut. Entä voiko testituloksiin sitten aina luottaa? Se on varsinkin nykypäivänä ihan hyvä kysymys. Esim. Wolkkarin testitulokset ei päästömittausten osalta sitten ollutkaan ihan sitä mitä piti.

Hyvät tehokertoimet pitäisi tietysti näkyä kokonaissähkön kulutuksessa myöskin, mutta siinä ei kyllä ole ainakaan toistaiseksi mitään säästöä vielä näkynyt. Toki nyt voi olla käynyt niin, että ainoa mikä säästyy on (omat ja ilmaiset) polttopuut, ja esim. tuo IV-koneen esilämmityspatteri, joka ennen ei ollut edes kytkettykään, niin nyt siinä kohtaa kuluu oletettavasti noin 8 kWh sähköä päivittäin, jolla tuotetaan 24 kWh lämpöä. Ja tätä vastaavaa lämpöä ei ole nyt sitten enää tehty takkaa polttamalla.

Tehokas lämpöpatteri

Meidän talossa on käsittääkseni vain yksi lämpöpatteri. Se on ollut käytössä nyt noin kuukauden päivät. Se sijaitsee IV-koneessa, ja se lämmittää sisään huoneisiin tulevaa ilmaa. Ja on mielestäni tehokas peli. Tuloilman lämpöpatterissa kiertää +35C -asteinen vesi. Se lämmittää tuloilman +24C lämpötilaan. Huonetilasta poistuessaan - tai ainakin IV-koneelle saapuessaan ilma on jäähtynyt parilla asteella, eli +22C lienee sitten huonelämpötila. Tai onkin.



Iloxair 199 -koneen vesilämpöpatteri. Olisi tämän saanut sähköpatterillakin, mutta en tiedä olisiko se ollut järkevää? Tai jos sähkölämmitys yleensä on järkevää, sitten sähköllä oleva tuloilman lämmitys on hyvä juttu.

Nyt meiltä tulee lämpöpatterille lämmin vesi varaajalta, jota lämmittää ilma-vesi-lämpöpumppu. Tuloilman lämmitys kuluttaa energiaa (aiemmin se ei ollut edes kytkettynä), ja lisäys näyttää menevän aika hyvin päikseen sen kanssa, mitä lämpöpumppu on saanut säästettyä käyttöveden lämmityksessä (se oli aiemmin suorasähköllä). Joten sähkönkulutus kokonaisuudessaan ei ole muuttunut oikein mihinkään. Lokakuussa viime vuoden kulutus alitettiin, mutta tämän vuoden marraskuussa viime vuoden marraskuun lukemat tulee ylittymään. Joulukuusta ei vielä osaa sanoa, sen näkee kohta.

Lämpöpumpun kompura on nyt käynyt tähän mennessä yhteensä 145h, ja kun kuukausi täyttyy ylihuomenna, sitten käyttötunteja on noin 150h. Talvella käyttötunnit varmasti lisääntyvät tuntuvasti, kun lämmön lähde eli ulkoilma on kylmempää, ja kait me talvella lattialämmityskin otetaan käyttöön, ja lämpöpumpun tekemään lämpöä hyödynnetään silloin lattiassakin. Vielä lattialämmitys ei ole käytössä, mutta IV-koneen tuloilman esilämmitys on nähdäkseni ainoa syy sille, että polttopuita on tänä syksynä kulunut todella vähän, ehkä puoli pinokuutiota tähän mennessä, jos kesästä asti lasketaan. Meneehän niitä polttopuita vähän kesälläkin, kun on puukiuas saunassa.

Nyt jos IV-koneen tuloilman lämmityksestä on ollut iso ja polttopuita säästävä apu lämmityksessä, niin kovilla pakkasilla tämäkin lämmitysmuoto toimii sitten suorasähköllä. Sillä ei vesipatteria voi kylmäksi jättää, koska muuten se jäätyisi. Ja kovilla pakkasilla ilma-vesi-lämpöpumppu ei ole käytössä, jos lämpötila putoaa ulkona alle -15C. Yllättävän vähän näitä tällaisia tunteja kuitenkin tulee, tein nimittäin vähän tilastoa viime vuosilta:

2012	29
2013	104
2014	157
2015	14
Yhteensä	304

Vasemmassa sarakkeessa siis vuosiluku, ja oikeassa sarakkeessa tuntimäärä, jolloin ulkolämpötila on ollut alle -15C Vantaalla. Tiedot sain Vantaan energian tilastoista. Vuoden 2015 luku on "tähän asti" eli 11 ekaa kuukautta, olettaen että tässä marraskuun lopulla ei enää kuun loppupuolella -15C lämpötiloja nähdä. Joulukuussa tällaiset pakkaset olisi mahdollisia, mutta siltikään ei tuo 14 tunnin kappalemäärä kovin paljon tälle vuodelle tule kasvamaan. Eli jos olisin hankkinut ilma-vesi-lämpöpumpun jo 1.1.2012, niin sen jälkeen kone olisi ollut pakkasista johtuen seisahduksissa yhteensä 304 tuntia, eli vähän reilut 12 vuorokautta neljään vuoteen. Ei se kovin paljon ole? Ja jos näille 12 vuorokaudelle haluaa lämpöpumpun kautta lämmitystä, sitten se valinta on maalämpö, ja hintalappu on tuntuvasti suurempi...

Ilmasto on ilmeisesti muuttunut aikalailla?

Lapsena vielä muistan, että Etelä-Suomessakin saattoi olla välistäin -30C pakkasta. Eikä siinä ollut mitään ihmeellistä silloin. Nyt tuollaisia pakkaslukemia ei ole mitattu enää pitkiin aikoihin ja omat lapseni eivät ole nähneet sellaisia pakkasia Etelä-Suomessa koskaan (eivätkä vissiin ole Lapissakaan käyneet kovilla pakkasilla). Nykyisin alkaa jo -20C jotain lämpötilat alkaa olla harvinaisia nekin.

Tässä vielä kun jokunen vuosi kuluu, niin kohtapuoliin +10C - +15C vielä marraskuussakin lienee ihan tavallista? Millaiset lämmitysjärjestelmät uusiin taloihin sitten pitäisi laittaa, ja mitä ne saa maksaa? Siinäpä hyvä kysymys.

Systeemit vähän sekaisin... :)

Shortsikelit saapuivat sisälle, sillä lämpötila oli eilen kivunnut yli +24C.

Samat kelit on myös ulkokaton harakoilla (jos siellä niitä on), sillä poistoilman lämpötila (huoneilman imupuoli) on +24,8C. Lähes samaa lämpöä puhalletaan katolle (siis niille harakoille), jäteilman lämpötila on nyt tällä hetkellä +24,7C. Toisin sanoen lämmöntalteenotto on mennyt pois päältä, ja jäteilmaa puhalletaan nyt LTO:n talteenottokennojen ohi. Sama jatkuu varmaan läpi yön, vaikka korjaavat toimenpiteet olen jo tehnyt. Mutta eihän rakenteet nyt ihan äkkiä jäähdy. Ulkonakin on +7C, vaikka ilta on jo pitkällä.


Poistoilma huoneista +24,8C.

Jäteilman lämpötila +24,7C

LTO:n hyötysuhde on tasan nolla.

Mitenkäs tässä nyt siis näin pääsi käymään?

No nyt kun lämpöpumppuasennuksia taas tehtiin perjantaina, niin vähän loppui aika asentajalla kesken, eikä ollut mielestäni mitään järkeä jatkaa vasten perjantaita ja isänpäiväviikonloppua. Pärjää talo nyt yhden viikonlopun ihan missä asennossa vaan.

Ensin siis meinasi käydä niin, että lämpöpumppu olisi jäänyt viikonlopuksi kokonaan pois päältä. Mutta aikapulasta huolimatta se kuitenkin ehdittiin laittamaan kuitenkin päälle. Ja asentajat laittoivat lattialämmityksenkin jo toimimaan varaajasta käsin, ja sekin jäi siis päälle (tätä en itse huomannut).

Sitten lähdettiin viikonlopuksi reissuun. Itse lähdin omaa isääni morjenstamaan jo perjantai-iltapäivällä, ja muu perhe lähti reissuun lauantaina aamulla. Takkaa oli vielä polteltu perjantaina illalla.

Nyt kun tultiin sunnuntaina kotiin, niin talossa oli melkoisen kuuma. Mutta käyttövesi oli kuitenkin haaleaa.

Takkaa ei siis olisi tarvinnut laittaa ollenkaan päälle, jos olisi huomattu/tiedetty, että lattialämmityskin on päällä. Ja nyt kun lattialämmitys oli päällä - mutta olin kuitenkin asettanut lämpöpumpun toiminnalle aika tiukat aikarajat (siinä tarkoituksessa että pumppu tekee pelkkää käyttövettä, ja käy suht pitkää hukia suht harvoin), niin käyttöveden lämmitykseen nämä aikarajoitukset olisi olleet ihan riittävät. Mutta nyt kun oli kaikki pumput päällä, niin eihän varaajassa sitten lämpö enää riittänyt siihen, että ensin lattialämmityspumppu alkoi Oumanin ohjauksessa lämmitellä lattioita, niin sen jälkeen käyttövesi jäi vähän viileämmäksi. Ja sähkövastukset olin kytkenyt kokonaan pois päältä.

Lattilämmityksen ohjaus ei siis tiedä, mikä on lämpötila talon sisällä, koska se toimii pelkästään ulkolämpötila-anturin tietojen varassa.

Jossain vaiheessa myös IV-kone oli havahtunut siihen, että talossa alkaa olla melkoisen lämmintä, ja kytki LTO-kennon pois käytöstä. Siinä tilanteessa siis IV-kone on pyrkinyt jäähdyttämään taloa samalla, kun lämpöpumppu on pyrkinyt lämmittämään sitä. Oikeasti - eihän lämpöpumpun olisi tarvinnut alkaa lämmittämään, mutta se ei taas tiennyt sitä, että takka oli ollut päällä, eikä talossa ollut lämmitystarvetta.

Korjaavina toimenpiteinä nyt siis laitoin lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä, ja samoin otin myös IV-koneeltakin vesikierron pois (eipä kait siellä nyt yöllä pakkasta tule, niin ei vesipatterin jäätymisestä ja halkeamisesta ole pelkoa).

Pahoin pelkään, että tämä ilmiö - mikä meillä nyt on pelkästään hauska, kun jokin lämmitysmuoto - esim. takan lämmitys laittaa IV-koneen jäähdytystoiminnot päälle - niin tämä taitaa olla Suomessa kuitenkin aika yleinen ilmiö? Eikä kukaan kiinnitä siihen oikein mitään huomiota?

Omakotitaloissa lämpöpumppu on voitu säätää keväällä kesäasentoon, jolloin se jäähdyttää aina tarvittaessa. Kun syksyllä sitten aletaan käyttää takkaa, lämpöpumppu on edelleenkin kesäasennossa... (ja alkaa jäähdyttämään)

Kerrostaloissa taas yleisin tilanne menee niin, että kun asukas pystyy säätämään uusissa taloissa oman huoneistokohtaisen LTO-laitteensa esilämmitystä, niin se väännetään aina täysille. Samoin kph:n lattialämmitys. Jos tulee liian lämmin, sitten avataan ikkuna - ja se voi olla läpi yön auki. Sähkölasku tulee kuitenkin molemmista laitteista asukkaalle itselleen, ja sitten ihmetellään sitä...

Toinen tilanne on sellainen, että isoissa vuokrataloissa on ihan mahdollista ja sallittua se, että lämpötila säädetään esim. +20C asteeseen, jolloin huoneesta riippuen todellinen lämpötila voi olla haarukassa 19-21C. Jos ei se riitä, asukas saattaa hakea Biltemasta omat lämpöpuhaltimet, jolloin huoneiston lämpötila voi nousta ihan vaikka +25C asteeseen.

Asukas tietysti ajattelee lisälämmittimiä ostaessaan, että hän lämmittää vain muutaman lisäasteen verran itse ja omalla kustannuksellaan, eikä sen pitäisi loppupeleissä kovin paljon tulla maksamaan. Todellisuus on kuitenkin se, että itse hankitut lämpöpuhaltimet vaikuttavat myös patteriverkoston termostaatteihin, jolloin talon puolesta tuleva ja se vuokraan kuuluva lämmitys jääkin kokonaan pois päältä, ja muita huoneistoja selvästi lämpimämmät huoneet lämmittävät osittain vielä naapureitakin. Eikä se sitten enää ollutkaan ihan niin halpaa hupia...

Tämän kertaiset harjoitukset näkyivät vuorokausikohtaisessa sähkönkulutuksessakin. Sähkönkulutus nousi viime keskiviikon ennätysalhaiselta tasolta 24,3 kWh / vrk eilisen 68,4 kWh -tasolle, eikä eilen ollut kukaan edes kotonakaan. Ei tällä nyt sinänsä mitään merkitystä, yksi päivä sinne ja toinen tänne, eikä muutamat eurot erotu sähkölaskussa mitenkään.

Oleellista on se, että mille tasolle vuosittain luvut saa seuraavien vuosien osalta asettumaan. Toinen asia - mikä näistä myös näkyy, on se että ei säätöjen tarvitse kovin paljon pielessä olla, niin kyllä sähkömittarin saa pyörimään...

Marraskuun alkupäivien sähkönkulutus (siniset pylväät) ja ulkolämpötila (punainen viiva). Punaisella katkoviivalla koko kuukauden keskilämpötila.