Joulunviettoa isolla joukkueella

Joulukuusi tuoksuu, joulupukki kävi, ja jouluruoastakin on nautittu!



Joulukuusi vuosimallia 2017. Ostokuusi, tällä kertaa
ei oman metsän puu (oma metsä liian kaukana).

Tonttu, poro ja pukki. Pukin sisällä pullo.

Meillä on nyt tässä kuussa ollut suurempi joukko kylävieraita jo kahdesti. Ensimmäisellä kerrallä vietettiin ylioppilasjuhlia ja itsenäisyyspäivää keskimäärin noin 30 henkilön vaihtelevalla "combolla", kun osa vieraista sukkuloi juhlista toiseen jatkuvalla syötöllä. Ovi kävi tiuhaan, mutta hyvin mahduttiin ja mukavaa oli.

Itseäni kiinnostaa aina energian kulutus, ja näköjään aina kun on jotain aktiviteettia, niin sillä on näköjään myös sähkönkulutusta kohottava vaikutus. Tässä joulukuun päiväkohtaista kulutusta tähän asti, jossa itsenäisyyspäivän ja joulun päivät näkyvät selvästi muita korkeampina pylväinä.

Itsenäisyyspäivän korkeampi kulutus on johtunut saunomisesta ja osittain varmaankin myös lipun valaisemisesta. Meillä lippu oli siis valaistuna läpi yön, ja valaisu oli osin toteutettu myös työmaa-aikaisilla halogeenivaloilla (muuten meillä on pelkästään led-valoja, muutama jalkalamppu tosin poikkeuksena).

Joulun korkeampi kulutus varmaan sekin liittyy saunomiseen ja lämminvesivaraajan korkeampaan kulutukseen, osan kulutuksesta selittää varmaankin myös ruuan valmistus keittiössä.

Nyt kun meillä on jouluna ollut isompi joukkue väkeä paikalla, joista moni "pitkänmatkalainen" on myös yöpynyt, niin nyt ensimmäistä kertaa talossa on myös sisälämpötila lähtenyt nousuun - ilmeisestikin suuresta ihmismäärästä johtuen. Tämän mennessä meillä on lattialämmitys ollut nyt kokonaan pois päältä jo 2 vuorokautta (siis 23.12 alkaen - nyt tätä kirjoittaessani on 25.12.2017).

Eikä takkaakaan ole käytetty kahteen päivään (viimeksi 23.12 kinkun paiston yhteydessä). Silti sisälämpötila on vieläkin 21-22C paikkeilla. Korkeimmillaan se kävi jouluaattona, jolloin keittiön pöydällä oleva lämpömittari näytti yli +26C. Jatkossa - jos ja kun tulee taas isoja juhlia - sitä pitää ennakoida niin, että ajetaan sisälämpötilaa aste tai pari alaspäin jo ennakkoon.

Omasta mielestäni tässä on kaikkien aikojen lämpötilaennätys.
Edes kesähelteillä en muista, että keskikerroksen lämpötila olisi kohonnut
näin korkealle, eli +26,6C asti. Se tarkoittaa melkein jo shortsi-kelejä.

Silloinkaan lämmitys ei ollut päällä, se oli kytketty pois päältä jo edellisenä päivänä eli illalla 23.12, mutta lämpöä riitti silti vaan. Kyllä siinä jo jouduttiin ulko-oveakin avaamaan, muutenkin kuin joulupukin kulkemista varten.

Hyvin ollaan kuitenkin mahduttu. Enimmillään talossa on ollut 3 koiraa (joista 1 oma), ja yhteensä 21 joulunviettäjää.

Koirat lenkiltä kotiin tulossa.  Vasemmalta lukien ja suuruusjärjestyksessä
Siru, Ronja ja Betti.

Meillä on 595m2 tontti. Pieneenkin pihaan mahtuu 7 autoa ja 1 peräkärry.

Pysäköintiruuhkaa toisesta suunnasta katsottuna.

Tässä meidän koko kööri korkean olohuoneen parvelta katsottuna.

24.12.2017 päivän sähkönkulutus. Lämmitys ei ollut päällä ollenkaan.
Saunominen ja ruuanlaitto (ilmeisesti) ovat aiheuttaneet 2 kulutus-
piikkiä puolen päivän tienoille.

Jymy-yllätys

Tänään 29.9 on itselläni nimpparit. Aamulla en muistanutkaan, mutta tänään päivällä jokuset muut muistivat. Eipä siitä nyt kuitenkaan sen enempää.

Pari päivää sitten eli 27.9. meillä tuli uudessa talossa 2 vuotta asumista täyteen. Kohta alkaa myös olla vertailutiedot saatavilla siitä, että miten kävi, kun ekan vuoden asuimme suorasähköllä, ja nyt toinen vuosi meillä on ollut ilmavesilämpöpumppu.

Mikä lämmitysjärjestelmä taloon, ja erityisesti isoon taloon kannattaa valita? Tämä kysymys varmastikin mietityttää monia rakentajia silloin, kun talo on vielä suunnittelupöydällä. Silloinhan kaikki vaihtoehdot ovat vielä avoimia ja käytettävissä.

Meillä oli niin, että maalämpöhän meille piti alun alkaen tulla. Ihan jo rakentamisen yhteydessä. Mutta ekan vuoden jälkeen sähkönkulutus osoittautuikin olevan niin pieni, että ei sitä vaihtoehtoa sitten sen jälkeen enää ajateltu. Takaisinmaksuaika olisi ollut liian pitkä, todennäköisesti yli 20 vuotta.

Mutta miten kävi nyt, kun maalämmön asemesta laitettiinkin ilmavesilämpöpumppu?

Tulos oli ainakin itselleni yllätys. Voisi sanoa jopa jymy-yllätys, joka varmistuu ja tarkentuu nyt viikonlopun aikana, kun vielä tämän syyskuun loppulukemat energiankulutuksen osalta varmistuvat. Onhan ne nytkin jo suunnilleen olemassa tai ainakin arvattavissa, mutta ihan tarkat ja eksaktit luvut saan vasta sitten, kun kuluva kuukausi on ensin päättynyt.

Niitä lukuja katsellessa voi käydä vaikka näin:



Tämä kuva bongattu netistä, ei onneksi omat kahvit eikä oma läppäri kuvassa.

Palaan aiheeseen lauantaina, eli 1.10.2016.

Asuntomessujen energiat

Palataanpa vielä hetkeksi takaisin Seinäjoen asuntomessuille. Lämmitys- ja talojen energiatehokkuus kun ainakin itseäni kiinnostaa, niin tein niihin liittyen pientä tutkimusta. Tällä kertaa se olikin ihan mielenkiintoista...

Ensimmäisessä versiossa ja netistä Asuntomessujen omilta sivuilta poimittuina tietoina näytti nimittäin siltä, että maalämpöön olisi kytketty vain yksi talo, kohde nro 12 Villa Tango:

Kuvakaappaus www.asuntomessut.fi, messukotien tekniset tiedot. Villa Tangosta kerrotaan, että lämmöntuotanto olisi
"maalämpö / kalliolämpö" ja lämmönsiirto vesikiertoinen lattialämmitys.

Tämä havainto vaikutti mielenkiitoiselta ja poikkeukselliselta siksi, että normaalisti tällä hetkellä 55% uusista pientaloista kytketään maalämpöön, niin miten olisi mahdollista se, että jos Seinäjoen asuntomessuille on rakennettu 35 pientaloa, ja vain yksi näistä olisi maalämmössä?

Tätä piti sitten selvittää tietysti lisää, ja selvisi, että tuossa olikin painovirhe. Villa Tangossa on sittenkin ja oikeasti kaukolämpö. Ja tämä johtuu ihan messualueen rakentamismääräyksistä, eli padon läheisyydestä johtuen kallioon ei saanut porata mitään, ei edes kaivoa. Lisäksi talot tuli kytkeä kaukolämpöön, ellei lämmitysjärjestelmä perustu vähäpäästöisiin uusiutuviin energialähteisiin:

Seinäjoen kaupungin infoa asuntomessualueen tontinhakijoille.

Vielä tämänkin jälkeen oli mielenkiintoista tutkia, mihin lämmitysjärjestelmään näissä lähtökohdissa oli sitten päädytty? Eli jos 55% olisi muuten valinnut maalämmön, niin mitä he valitsivat nyt, kun maalämpö ei ollutkaan sallittua? Lopputulos oli, että näissä lähtökohdissa kaukolämpöön päätyi lähes kaikki, eli 30 kpl 35:stä, ja näistä 30:stä 24:ssä lämmitysjärjestelmänä on pelkästään kaukolämpö.

Kaukolämmön lisäksi oli yksi vesitakka + monienergialämpöpumppu (mitä sitten tarkoittaakaan tällainen lämpöpumppu, en tiedä?), sitten oli yksi poistoilmalämpöpumppu, kaksi ilmavesilämpöpumppua ja yksi tulilattia.

Energialuokissa E-luokka vaihteli A:sta D:hen. A-luokan taloja oli yksi kappale (Dome Lumo) ja D-luokan taloja oli kolme kpl (Villa Roihu, Riihi ja Kimara Katariina). B-luokan taloja oli 15 kpl ja C-luokkaan kuului 14 kpl. Parista kohteesta (Jämerä Samsö ja Lakeuden Jämerä kutsu) en löytänyt tietoja energialuokasta.

Myös arvioiduissa kulutuksissa (kWh/vuosi) oli suurta hajontaa. Pienin arvio oli laskettu kohteelle Dome Lumo, jonka arvioitu lämmitysenergian tarve oli 4199 kWh vuosittain. Tämä on mielestäni Seinäjoen leveysasteilla tosi vähän, ja olisi hyvä lukema Suomen Etelä-rannikollakin. Eniten (laskennallisesti) energiaa kuluttaisi Kimara Katariina jolle laskettu kulutus on 26498 kWh/vuosi.

Kohde nro 10 Dome Lumo. Seinäjoen asuntomessujen energiapihein talo.

Dome Lumon infotaulu.

Miten hyvin sitten laskennallinen energiankulutus vastaa todellista energiankulutusta? No ei aina kovinkaan hyvin. Väittäisin, että jos vaikkapa Seinäjoen asuntomessuilla olisi rakennettu 2 täysin samanlaista taloa rinnakkaisille tonteille, täysin samoilla piirustuksilla ja tekniikalla, niin toisessa niistä kuluu enempi energiaa kuin toisessa. Tämä johtuu tietysti asukkaiden käyttötottumuksista (talon lämpötilasta, veden kulutuksesta, valaistuksen käytöstä tms), mutta paljon voi vaikuttaa myös säädöillä, jotka ovat joko alkuasetelmissaan - tai sitten jotkut asukkaat tekevät omia säätöjään myös itse.

Lämmitysenergian valintaa pohtiessa hyvänä apuna ovat mm Motivan nettisivut, jotka löytyvät tästä linkistä:

http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/vertaile_lammitysjarjestelmia/pientalon_lammitystapojen_vertailulaskuri

Ja tuon Motivan laskurin tulosten perusteella myös lämmitysratkaisuja myydään, ainakin maalämpömyyjät ovat tämän sivuston löytäneet.

Omassa talossamme Vantaalla kävi kuitenkin niin, että kun eka vuosi asuttiin kokeeksi suorasähköllä, niin Motivan antamista kulutusennusteista oli jääty jälkeen noin 40%. Tämä oli itsellemme (positiivinen) yllätys, mutta hän oli ainakin kaksi syytä. Ensiksikin oma talomme on - kuten myös useimmat talot Seinäjoen asuntomessuilla - 2 kerrosratkaisu. Ja matemaattisesti laskettuna 2 kerrokseen sijoitetut tilat tarvitsevat lämmitystä noin 20% vähemmän kuin mitä lämmitysenergiaa tarvittaisiin silloin, jos sama määrä tilaa sijoitetaan yhteen kerrokseen. Toisena syynä meillä oli, että se "meidän eka vuosi" eli vuosi 2015 oli lauhatalvinen. Vuoden 2015 lämmitystarveluku oli noin 20% alle sen, mitä keskimäärin (menneinä vuosina) lämmitysenergiaa on tarvittu.

Tästä aiheesta lisää mm. Kuningaskuluttajan 14.4.2016 ohjelmassa, joka on nähtävillä YLE:n Areenassa, tässä linkissä:

http://areena.yle.fi/1-3179020

Ja nyt päästäänkin asian ytimeen. Eli jos talot suunnitellaan kestämään kovat talvet (kyllähän niitä aina silloin tällöin kuitenkin vieläkin tulee), niin se on tietysti pakkorako, että kovastakin talvesta on pakko selvitä. Mutta näitä kovia pakkasia on nykyisin aina vaan harvemmin. Mikäli talo suunnitellaan 100 vuodeksi, sen pitää ennemminkin kestää kovaa kuumuutta kuin kovaa pakkasta. Sikäli mikäli ennusteen ilmaston muuttumisesta pitävät yhtään paikkaansa?

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-50-vuoden-paasta-unkarin-kaltainen-ilmasto-tulossa-maailman-historian-suurin-muutos/5998708

Nyt näissä oloissa joutuu ehkä aika tarkkaan miettimään sen, että saako esim. maalämpöön sijoitetut rahat takaisin? No, Seinäjoen asuntomessujen uusissa taloissa tätä asiaa ei tarvitse kenenkään miettiä, mutta muuten maalämpö on kyllä aika kallis ratkaisu, jonka takaisinmaksuaika on pitkä - ja varsinkin silloin, jos uusi talo ei kuluta paljon mitään (niin kuin meillekin kävi, ja meillekin piti tulla maalämpö jo rakentamisen aikana).

Tässä vielä Seinäjoen asuntomessualueen taloista dataa taulukkomuodossa (blogipohja ei näköjään osaa tulkita Exceliä ihan oikein, joten rivit vähän hyppelee eli "vetää kovasti oikealle", esim. kerrosluvun luku on lämmitysmuotosanassa kiinni):

Asuntomessut Seinäjoki 2016: Talojen tekniset tiedot ja lämmitysjärjestelmät
	pinta-ala	E-luokka	Kulutus	Kerros-	Lämmitys-
	m2	E-luku	kWh/vuosi	luku	muoto
Kohde 5: Kotola	91	C / 174	8000	2	Kaukolämpö
Kohde 7: Omatalo Armas	143	B / 117	10311	2	Kaukolämpö
Kohde 8: Passiivikivitalo Skaala	181	B / 93	6726	2	vesitakka +
					monienergialämpöpumppu
Kohde 9: Heikius Hus-Talo	180	C / 127	16811	3	Kaukolämpö
Kohde 10: Dome Lumo	168	A / 79	4199	2	Poistoilmalämpöpumppu
Kohde 11: LakkaLakeus	239	C / 137	14044	2	Kaukolämpö
Kohde 12: Villa Tango	232,5	C / 140	25436	2	Kaukolämpö +
					Varaava takka
Kohde 13: Jämerä Samsö	198			2	Kaukolämpö
Kohde 14 A: Hartman Koti Ankkuri	164	B / 129	15153	1	Kaukolämpö
Kohde 14 B: Hartman Koti Ankkuri	129	B / 135	15855	1	Kaukolämpö
Kohde 16: Nuuka	162	B / 107	6500	2	VILP, aurinko, puu
Kohde 17: Talo Nixi	164	B / 124	14000	2	Kaukolämpö, tulisija, VILP
Kohde 18: Villa Roihu	157	D / 173	15273	2	Kaukolämpö
Kohde 19: Honka Markki	193	C / 160	22771	2	Kaukolämpö
Kohde 20: Riihi	183	D / 172	19855	2	Kaukolämpö
Kohde 23: Vieskatalo Valokki	147	B / 127	8198	1	Kaukolämpö
Kohde 24: Pohjanmaa	165,5	B / 118	18480	2	Kaukolämpö
Kohde 25: Cubo	168	C / 131	16490	1	Kaukolämpö
Kohde 26: Passiivikivitalojen	192	B / 90	5699	2	Tulilattia eli ilmakiertoinen  lattialämmitys, aurinkokeräimet
Kosteusturvatalo
Kohde 27: Design-Talo Trio	147	B / 111	8904	1	Kaukolämpö + varaava takka
Kohde 28: Ainoakoti Jekku	126	B / 114	10314	1	Kaukolämpö, ilmalämpöpumppu, takka
Kohde 29: Tupien Tupa	226	C / 132	11000	2	Kaukolämpö
Kohde 30: Hartman Koti Ruutu	145	B / 127	15662	1	Kaukolämpö
Kohde 31: Kimara Katariina	157	D / 187	26498	2	Kaukolämpö
Kohde 32: Suola ja Pippuri	189,5	C / 126	17155	2	Kaukolämpö
Kohde 33: Lumiance-talo	184	C / 146	11815	2	Kaukolämpö + varaava takka
Kohde 35: LKV vaisto	153	C / 136	12163	2	Kaukolämpö
Kohde 36: Kastelli Koria	150	C / 161	17327	1	VILP
Kohde 37: Sievitalo ”Isoo” Pihlaja	215	B / 110	23144	2	Kaukolämpö
Kohde 38: Kastelli Kaarna	129	B / 128	18049	1	Kaukolämpö + takka
Kohde 39: Hartman Koti Salmiakki	171	B / 123	17470	2	Kaukolämpö
Kohde 40: Kuusamo Nuuna	178	C / 170	10900	1	Kaukolämpö
Kohde 41: Lumimustikka	164	C / 151	15820	1	Kaukolämpö
Kohde 42: Pikkuusen Paree	147	C / 149	21383	1	Kaukolämpö
Kohde 43: Lakeuden Jämerä Kutsu	156			1	Kaukolämpö

Loma loppui...

Blogissa on ollut parisen viikkoa hiljaista, sillä tänä vuonna kesälomaan sisältyi vähän reissaamistakin, siitä tarkemmin uudessa ja toisessa blogissani, tässä linkissä:

https://omatoimimatkat.blogspot.fi/

Kotiin tullessani sademittariin oli 10 päivän aikana kertynyt sadetta 45 milliä, eli ilmeisesti täällä on satanut melko usein. Samaan aikaan Moskovassa satoi 2 kertaa. Toisella kertaa tarvittiin sateenvarjoakin. Loppupäivinä lähes +30C asteeseen noussut helle oli mukava vaihtaa tällaiseen Suomen noin +20C asteiseen pilvipoutaan.

Meidän reissatessa kotona oli vain yksi asukas, eli Matti 18v oli talon vahtina. Tai no - tuon ikäinen nuorimies ei nyt ihan yksi ole ollut, eli kavereita on pyörinyt nurkissa, mutta oman perheen jäsenistä muut olivat matkoilla. Yhden asukkaan (periaatteessa yhden asukkaan plus muutaman kaverin) energiankulutus näyttää vuorokausi käppyröiden valossa tältä:



Heinäkuun ekat 16 päivää = vuosi 2016.
Heinäkuun vikat 15 päivää = vuosi 2015

Ei meillä nyt mitenkään erityisesti ja tietoisesti energiaa säästetä, mutta on näitä kulutuslukemia mukava silti seurata kuitenkin. Neljäs päivä heinäkuuta talo oli itse asiassa kokonaan tyhjä, silloin sähköä on kulunut 8,7 kWh - ja lämmin vesi eli ilmavesilämpöpumppu oli sen päivän pois päältä kokonaan. Muuten sähköä on mennyt noin 15 kWh per päivä - ja sama kulutustaso on ollut käytännössä myös koko kesäkuun.

Nyt kun meillä alkaa olla teini-ikäisiä lapsia, niin on oikeastikin ihan mielenkiintoista katsoa mitä valvontakameroista näkyy loman aikana. Että keitä täällä käy kylässä meidän poissaollessamme tai että millaisia kotiintuloajat ovat olleet. Eli ihan kätevät pelit tässäkin mielessä.

Mutta kyllä tässä vaan tälläkin kertaa kuvissa näkyi myös eräs tuntematon hiippari - jota ketään meistä ei tunnista, ja joka toissa yönä eli 16.7. kävi tutkiskelemassa autokatosta yöllä klo 02:25. Tällä kertaa talossa oltiin vielä hereillä (eihän juuri autokortin saaneet pojat vielä siihen aikaan nuku), ja nyt meni sillä tavalla täpärälle, että kun tuntematon hiippari poistui klo 02:26, niin puolisen tuntia sen jälkeen pihaan saapui yksi poikamme kavereista, jonka kanssa sitten taas pojat lähtivät porukalla eteenpäin.

Siinä on muuten ollut kohtaaminen jo ollut aika lähellä - eli tässä täytyy olla jo kohta itsekin varuillaan, että kun menee ovesta ulos, niin mitä jos samaan aikaan autokatoksessa on joku hiippari? Sellainen kohtaaminen kun voi olla myös vaarallinen, tai ainakin jompikumpi tai molemmat voivat säikähtää pahasti. Tällä kertaa ei kuitenkaan mitään kadonnut kuitenkaan - ja mihinkään ei koskettu. Tältä tämä sama näytti valvontakameran videolla. Tällä kertaa myöskään kuvan laatu ei ole kovinkaan hyvä. Lisäksi "ammattimiehet" näyttää pitävän huppua tai lippalakkia päässään:

Tämä kävijä nyt ainakin huomasi valvontakameran, ja yrittikin pihaan tullessaan myös vähän väistää ja kiertää sitä. Mutta ei kuitenkaan huomannut ekan kameran takana olevaa toista kameraa, jossa hän näkyy aika hyvin. Ja näkyisi vielä paremminkin, jos olisi ollut parempi pihavalaistus (sellainen on kohta tulossa). Myös pihan aitaamista parannetaan ihan kohta, ja ehkäpä täytyy tehdä vielä tonttiliittymään portti myöskin, vaikka sitä joutuu sitten aina kulkiessaan itsekin avaamaan ja sulkemaan, eli onhan siitä sitten oma vaivansa myös. Ellei tee porttiin kauko-ohjattavaa avaussysteemiä.

Mistähän nämä yökyläilijät nyt oikein tulevat, kun niitä tulee jatkuvalla syötöllä? Ovatko supisuomalaisia vai ovatko muualta tulleita? Ja liittyykö tämä ehkä jotenkin siihen, että viime vuonna Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita? En tiedä.

Meiltä ei nyt varsinaisesti ole mitään koskaan varastettu (ei ainakaan kovin arvokasta, viimeksi nyt joku mysteerinainen vei rantapyyheen ja tyttären bikinit), mutta kyllä sitten jossakin muualla hävikkiäkin vaan on, ja ihan harmiksi asti. Tässä erään K-kauppiaan hyvä selostus asiaan:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/varkaisiin-kyllastynyt-kauppias-kun-varastatte-minulta-varastatte-myos-koiranpennusta-haaveilevalta-pikkutytolta/5992710#.V4s9EYtEfMY.facebook

Tänään en nyt rakentele mitään, nyt pitää vähän keräillä voimia - mutta kyllä tämä blogi tästä taas vilkastuu, kun lomalta paluun jälkeen rakentaminen taas jatkuu... :-)