Energia-yhteenveto

Keräsin nyt kaikki talon tekniset perustiedot, asumistottumukset, tähän astiset energian säästötoimet ja energiankulutukset kaikki yhdelle ja omalle välilehdelleen, joka löytyy täältä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/energiankulutus.html

Uusia kokeiluja tehdään jatkuvasti (eilen viimeksi), ja nyt kokeiltavana ja haussa ratkaisua ongelmaan, joka ei ole vielä kolmen vuoden asumisen aikana oikein tyydyttävästi ratkennut. Nimittäin ilmanvaihtokoneen ja takan käyttö. Taloihin aina suunnitellaan lievä alipaine, joka kuitenkin haittaa takan käyttöä.

IV-koneissa toki on (ja meilläkin on) takkatoiminto, joka helpottaa takan sytyttämistä, ja kun takka on palanut 15 minuuttia, sen jälkeen takkatoiminto poistuu itsestään ja takka palaa ihan hyvin loppuun saakka.

Yhdellä takalla tämä toimiikin ihan hyvin näin. Mutta kun meillä on 2 takkaa, ja vielä puukiuas saunassa, niin näiden yhteiskäyttö yhdessä IV-koneen kanssa ei aina ole onnistunut. Eli voi käydä niin, että joku takka ei pärjääkään IV-koneen alipaineelle, jolloin tuli sammuu ja lopulta savu tulee sisälle.

Sitten on joskus takan sytyttämisessäkin ollut ongelmia, ja erityisesti silloin jos on niin laiskalla päällä, että ei jaksaisi käydä laittamassa takkatoimintoa päälle... Silloin savupiipusta sisään tuleva ilmavirtaus tempaa savut mukaansa - ja molemmat tulevat yläkerroksen makuuhuoneeseen. Tämä piirros havainnollistaa tilannetta:

IV-koneen kautta siis lähtee talosta joka sekunti 109 litraa ilmaa, ja tulee korvausilmaa 102 litraa. 7 litraa jää puuttumaan. Se siis pitää jatkuvaa alipainetta päällä. Ja kun alipaineeseen tulee se 7 litraa sieltä mistä se helpoiten pääsee, niin meillä se näyttää tulevan savupiippujen kautta. Eli yläkerran makuuhuoneessa sulkupellin päälle jää milli-pari vapaata tilaa, josta kylmällä pakkasilmalla vedon tuntee käteen, jos läheltä kokeilee.

Tähän samaa viimaan liittyy sitten savutkin mukaan, jos alapuolella laitetaan takka päälle. Eli takan savu ei aina viitsi mennä savupiipusta pihalle saakka, vaan menevätkin ylemmän kerroksen makuuhuoneeseen - kunnes palohälyttimet huutavat ja tilanne huomataan.

No mitä nyt sitten tässä kohtaa pitäisi tehdä ja mitä voisi kokeilla seuraavaksi?

Nyt lämmityskaudella meillä yleensä sytytetään takka tai saunan kiuas alkuillasta (jos sytytetään). Lähes joka päivä sytytetään. Ja jos ei aina jaksaisi käydä laittamassa takkatoimintoa päälle ja jos joskus useamman tulipesän yhteiskäytössä savut ovat tulleet sisälle, niin nyt lämmityskaudella ajattelin kokeilla sellaista, että IV-kone sammutetaan kello-ohjauksella 3 tunniksi joka iltapäivä klo 16-19:00 välisenä aikana. Näin tehtiin siis ekan kerran eilen.

Ekat kokemukset ovat rohkaisevia. Takat toimivat hyvin, eikä sytyttäminen ole ongelma. Takkatoimintoa ei tarvitse käyttää, koska IV-kone ei ole edes päällä. Vielä jos ehtii saunomaan tuossa aikahaarukassa (tänään ehdin), niin löylyt pysyvät saunassa paljon pidempään ja tuntuvat pehmeämmiltä ja kosteammilta. Kylpyhuoneen puolella kph:n oven alta tulevaa ilmavirtaa ei ole (tai se ei tuntunut niin kovalta). Joskus aikaisemmin ilmavirtaus tuntui nilkoissa vähän kylmältä. Siis se viima, joka kulki kylppärin läpi/kautta puukiukaalle.

Kun IV-kone ei käy, niin talo on todella hiljainen. Mitään ääntä ei kuulu mistään. Nämä IV:n tulo ja menoaukot ovat aina pitäneet pientä suhinaa, joskin siihen on jo niin tottunut, ettei sitä kuule - ennen kuin vasta sitten kun sitä ei ole, ja ihmettelee miten on niin hiljaista.

Eikö ilmanvaihdon katkaiseminen ole vaarallista? Mitä jos ilma ei vaihdu? Itse asiassa näin lämmityskaudella ilmanvaihtuminen ei pysähdy, vaikka IV-kone pysähtyy. Sillä takan sytyttäminen laittaa ilman vaihtoon, kun palava puu tarvitsee ilmaa. Ja vaikka takkaa ei ihan joka päivä sytytettäisikään, siltikään en pitäisi 3 tunnin katkosta kovin suurena riskinä. Sähkökatkoskin - jos sattuu kohdalle - voi sekin kestää useamman tunnin, enkä ole kuullut, että missään päin Suomea sen takia olisi talot piloille menneet.

Kiukaan kiviä ei kannata latoa liian taajaan

Otsikon asia tuli nyt sitten opittua kantapään kautta, eli ainakin jos kiukaan kivet ovat ns. "tornissa", ja tankojen välissä näkyvillä, niin sitten ne kivet kannattaa laittaa kiukaaseen vähän niin kuin ämpäristä kaatamalla sinne tankojen taakse. Muuten käy näin:



Aurinkokiuas Duo 250. Pari tappia on antanut periksi, ja kiviä pudonnut lattialle.

Aurinkokiuas ja todennäköisesti kaikki muutkin tämän tyyppiset kiukaat ovat varmastikin muhkean ja upean näköisiä, jos kivet asettelemalla asettelee tankojen väliin niin kuin tämän kuvan oikealla sivustalla näkyy. Silloin kauas kurkottavien kivien särmät antavat hyvin löylyä, ja kiukaan lämpökin kait tarttuu sitä paremmin saunan ilmaan mitä "karheampi" kiukaan ulkopinta on.

Mutta muutaman kuukauden päästä käy sitten niin, että kivet vähän laajetessaan aina elävät, ja hakevat uudestaan paikkojaan, ja alkavat jännittää tankoja. Ihan niin kuin tässäkin kuvassa näkyy vasemmalla. Se niksahtaa jossain vaiheessa, mutta en nyt jaksanut korjata sitä vielä. Korjaan sitten joskus kerralla kaikki, kun kivet pitää jossain vaiheessa kuitenkin vaihtaa. Ei kiuas tästä kuitenkaan rikki mene, jos joku tanko välillä irtoaa, eikä ole toistaiseksi rikki mennyt lattiakaan, vaikka siihen on nyt muutaman kerran kiviä pudonnut. Tankokin näköjään suoristuu aina irrotessaan, ja sen sekä kivet voi aina laittaa takaisin.

Kivet siis asetetaan tankojen taakse tässä mallissa niin, että tankoa nostetaan yläreikänsä sisään niin ylös kuin se menee, ja sitten tankopudotetaan alas, jolloin se edelleen jää ylhäällä olevaan reikään sisään, mutta menee samalla myös alapäässä olevasta reiästä sisään. Ja kivet jäävät sitten tankojen taakse vangiksi.

Aurinkokiuas Duossa kiukaan alaosa lämpenee puilla, ja yläosassa on sauhutorven ympärillä lisäksi vielä 10 kWh:n sähkövastukset, jolloin kiukaan yläosan voi lämmittää myös sähkövastuksilla. Kiukaan paino tyhjänä on 90 kg ja täytettynä 300 kg.

Usein kuulee puhuttavan, että puukiukaasta saisi paremmat löylyt kuin sähkökiukaasta. Tällä kiuasmallilla voi periaatteessa testata, että miten asia on - että tietääkö kiukaan kivi, onko se lämmitetty sähköllä vai puulla. Kai tämä asia menee suunnilleen niin, että jos puulämmityksellä saunaan jää puulämmityksen haju, niin sähkölämmityksellä ei jää, jolloin saunasta "puuttuu jotain".

Samoin sähkövastus lämmittää siinä kiinni olevat kivet tosi kuumaksi, jolloin löylyvesi kihahtaa tosi aggressiivisesti. Puulämmitys jättää kiukaan kivet hieman matalampaan lämpötilaan, jolloin löytyvesi höyrystyy rauhallisemmin. Muuta eroa en ole itse huomannut. Allekirjoitan kyllä itsekin sen, että puulämmityksellä saunominen tuntuu mukavammalta, ja eron kyllä huomaa.

Tietysti vielä voisi tehdä sellaisenkin kokeilun, että kiukaan lämmittäisi sekä puilla että sähköllä. Sellaista en ole kuitenkaan vielä kokeillut. Sähköä tulee käytettyä vain jos on kiire, eikä jaksa/ehdi puilla alkaa lämmittämään.

Saunapäivä

Tänään perjantaina on saunottu pitkin iltaa. Kolmen pesällisen ja useamman saunavuoron jälkeen lämpötila saunassa alkoi olla jo lähellä 100 astetta, joten ainakin Aurinkokiukaan Duo 250:ssä lämpöä riittää...



Löylyhuoneen lämpötila lähes 100C ja kosteus yli 80%. On ehkä vähän liiankin kuumaa... :)



Tällä kertaa sauna lämmitettiin puilla, mutta nyt kiukaan yläosan sähkövastuskin on saatu kytkettyä. Sitä voi tarvittaessa lämmittää 10 kW:n vastuksella. Sen verran on kokeiltu, että vastus toimii, mutta muuten on käytetty puita tähän mennessä.

Kiukaan sähkövastusta ohjataan väliseinän takaa takkahuoneen puolelta.

Saunasta ka kylppäristä lisää kuvia mm. tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/04/esittelyssa-kph-ja-sauna/

Merikontin kiuas menikin kellariin

Merikontin lämmittämistä varten tässä linkissä mainittu käytetty puukiuas menikin ensin kellariin, jossa savupiipun voi laittaa ulos mistä tahansa ikkuna-aukosta tai ontelolaatan aukosta. Liikuteltavalla kiukaalla voi aika kätevästi kuivailla ja sulatella eri huoneita, joihin pääsi satamaan syksyllä lunta, ja joiden lattia on nyt jäässä. Laitan kiukaan sitten merikonttiin, kun kellari on ensin sulatettu ja kuivatettu. Kahdella kiukaalla (saunassa on oma kiuas) kellarin lämmittäminen sujuukin aika tehokkaasti.

Tässä kiuas terassin alla olevassa ulkovarastossa.

Savupiipussa on erilaisia mutkapaloja, laitoin yhden savutorven päähän, jottei sada niin paljon kiukaaseen, jos tulisi sade.

Tähän tulee kellarin rappuset betonista. Lunta olikin aikalailla.

 

Tilapäisinä portaina olleet A-tikkaat olivat jäätynee tukevasti jäähän kiinni.





Saunan kiuas lämmitetty ekan kerran eilen

Kokeilin laittaa tulet ensimmäistä kertaa saunan kiukaaseen jo eilen. Hyvin onnistui, ja nyt tänään olen jatkanut saunan lämmittämistä, ja myös kamera oli mukana. Saunan kiukaana on Aurinkokiukaan Duo 250, jossa yläosaa ei ole vielä asennettu paikoilleen. Yläosaan tulee savutorven ympärille metallikehikko, joka pitää kivipatsaan paikoillaan. Yläosassa kulkee myös sähkövastukset, joten samaa kiuasta voi lämmittää sekä sähköllä, että puulla. Nyt kun kiukaassa ei ole vielä yläosaa eikä siihen tulevia kiviä paikoillaan, niin tein kevytsoraharkoista kiukaan viereen korkean tornin. Sekin lämpenee aika mukavasti ja pysyy lämpöisenä kauan. Mutta muuten kiuas on tällä hetkellä pelkkä kamiina, joka jäähtyy heti kun tuli on sammunut.

Aurinkokiuas Duo 250:n alaosa. Jostain syystä lasiluukkuu nokeentuu hieman yläosastaan.

Nyt huomasin myös eilen illan hämärtäessä, että kiukaan lasiluukusta saunaan tulee aika mukavasti valoa, silloin kun kiukaassa poltetaan tulta tai kun kekäleet ovat punaisina. Ja sama tulen loimotus näkyy myös saunan lasioven läpi kylpyhuoneen puolelle juuri siihen kohtaan missä tulee olemaan poreamme. Eli sieltäkin voi sitten katsella tulen loimotusta kiukaan pesässä.

Nyt kun lämpötila alkaa jo kipuamaan päivisin nollaan ja ylikin, mutta yöt on kylmiä ja koko maaliskuu oli kylmä, niin alkaa tapahtua härmistymistä kellarin sisäpinnoilla ja erityisesti katossa. Kivimassat ovat kylmenneet ja ottavat nyt itseensä kosteuden lämpimästä kevätilmasta. Kiukaan päältä kuitenkin härmät lähtivät sulamaan heti kun kiuas vähän lämpeni. Ontelolaatta näyttää sulavan ontelon kohdalta vähän nopeammin kuin onteloiden välisestä kohdasta, johtuen tietysti siitä, että ontelon välit ovat täyttä betonia.

Härmistynyt katto sulamassa kiukaan päällä.

Savupiippua ehdittiin tehdä ennen talvea melkein ontelolaatan tasalle asti. Jatkoin sitä hiukan irtonaisilla tiiliskivillä, ja laitoin vanhan tynnyrin puolikkaan ontelolaattojen päälle. Näin tuli savupiipustakin "valmis". Ainakin tähän tarkoitukseen, eli nyt voin jo sulatella kellaria, ja katsoa tuleeko kevät kellariin sillä tavalla vähän nopeammin.

Tynnyrin puolikas savupiipun jatkeena.

Ja sama paikka alhaalta takkahuoneesta kuvattuna.

Ja hyvin näyttää toimivan...

Veto kiukaassa oli tosi hyvä jo nyt, vaikka savupiippua on rakennettu vasta yhden kerroksen verran, ja vaikka nyt talo oli lähtötilanteessa "jäässä", eli huoneilman lämpö ei tuonut alkuvetoa hormiin ollenkaan. Jatkossa aina jos talossa on lämpö päällä, veto hormissa lähtee heti käyntiin, kun avaa sulkupellin. Nyt parin päivän lämmittämisen jälkeen kellarin sisälämpötila on noussut -5C:stä vähän plussalle. Piti kuitenkin rajata kiukaan vaikutusalue pelkkään puolikkaaseen kellariin, koska muuten lämpö ei näyttänyt nousevan ollenkaan.

Myös tässä linkissä loppupeleissä merikontin lämmittämiseen hankittu käytetty puukiuas saakin nyt ensin toimia kellarin lisälämmittimenä. Sen kun voi irtonaisena siirtää mihin huoneeseen tahansa, ja lykätä savutorven ikkunasta ulos. Savutorvi on kuitenkin vielä ostamatta. Katson hintoja myös Virossa sitten kun seuraavan kerran siellä käyn, eikä kellarin kuivattamisessa nyt vielä mikään kiire ole. Mutta sen verran siellä on jäätä lattiassa ja härmää katossa, että nyt ei voi tällaisenaan tehdä lisävalua lattiaan, ja laittaa lattialämmitysputkia paikoilleen. Ennen sitä pitää saada paikat kuivumaan riittävän hyvin. Ja jos ei siihen kaksi puukiuasta riitä, niin vielä on tallessa viime talvena käytetty hallipuhallin, joka saa hyvin ilman kiertämään. Dieseliä siinä toki kuluu, kun puukiukaassa poltettava hukkapätkät ei periaatteessa maksa mitään.

Samalla kun kiukaassa palaa tuli, ja katto on ilman lämmön eristeitä, niin pressu lämmittää hiukan lumikerrosta alhaalta päin. Se lähtee katuharjalla harjatessa aika hyvin irti, eli kohta on koko katto lumesta vapaa. Lapiolla ja lumikolalla ei viitsi enää loppuja lumia yrittää irroitella, voisi mennä muuten pressu vahingossa rikki.

Käytetty puukiuas merikonttiin

Tänään sain hankittua Kastor -puukiukaan (lämmitysteho 20m2) merikonttiin, jonka pinta-ala on itse asiassa vain 13,7 m2. Hintaa tuli Huuto.netin kautta 55€.

Ei merikontissa nyt kuitenkaan ole tarkoitus mitään saunan 80C lämpötiloja pitää, mutta silloin tällöin kiukaaseen voidaan laittaat tulet, jos kontissa on kosteutta, ja siitä kosteudesta halutaan päästä eroon, tai jos halutaan kuivattaa puutavaraa kontin sisällä, tai jos rakennusvaiheessa timpureiden tarvitsee kuivatella vaatteitaan tai jotain. Rakennuksilla sadekin voi aina välillä yllättää ja näin on käynyt jo tähänkin mennessä useita kertoja.

Lämpöeristeitä en ajatellut kontin sisä- tai ulkopuolelle laittaa. Mielestäni on parempi, että metallipinta on kosketuksissa vapaaseen ilmaan, niin ei sitten ainakaan kontti ruostu.

Konttti ja sen kustannukset ovat taloprojektin laskennassa mukana, koska ajatus oli että kontti jää tontille pysyväksi varastoksi, niin ei tarvitse sitten auton talvirenkaita yms. tavaraa kellariin asti kantaa säilytykseen. Kellarivarastojen lisäksi muita varastotiloja ei ole tulossa, koska tontille ei esim. autotallia mahdu. Kontin ympärille tehdään aikanaan samanlainen lautaverhoilu ja peltikatto mitä talossakin on. Eli merikontti näyttää lopulta pihan perällä olevalta puiselta varastolta ulospäin. Johonkin kohtaa kontin päätyä on nyt hitsattava savutorvelle 115 mm reikä. Savutorvikin pitää jostain vielä hankkia.

Käytetty puukiuas auton takaluukussa.

Omakoti -messuilla Helsingin Messukeskuksessa

Tänään sunnuntaina oli viimeistä päivää "Oma koti" -messut Helsingin messukeskuksessa, jossa samaan aikaan pidettiin myös "Oma piha", "Oma mökki" ja "Sisusta!" -messut:

Linkki messusivuille

Ajatus oli mennä etsimään lisää ajatuksia valaistussuunnitelmiin, jotka ovat meillä juuri nyt ajankohtaisia, tämän vaiheen jälkeen suunnitelmat menevät sähkösuunnittelijalle, joka tekee omat suunnitelmansa valaistustarpeiden lähtökohdista. Tällaista informaatiota ei kuitenkaan tällä kertaa löytynyt (tai sitten ei vaan osunut silmään), mutta muuten löytyi kaikenlaista mielenkiintoista.

Komeita kiukaita oli esim. Magnumin osastolla, tässä pari kuvaa niistä:

Kun kysyin, että polttaako noissa sivuraudoissa kätensä ja jalkansa, niin ei polta. Rautojen välissä on ilmareiät jotka jäähdyttävät rakennetta niin, että ulkopinnalla voi ihan vaikka pitää kättään siitä huolimatta, että kehikon keskellä on kivet kuumina, mutta nämä kuumat kivet juurikin saavat aikaan painovoimaisen ilmavirtauksen niin, että rakenteen ulkopinta pysyy jäähdytettynä.

Meille kuitenkin ilmeisesti otetaan yhdistelmäkiuas, jossa lämmityksen voi tehdä oman valinnan mukaan joko puilla tai sähköllä, sellainen mallisto löytyi "Aurinkokiuas" -myyjien ständiltä, kuvat tässä:

Puilla lämmitettäessä kaikki savupiipun ympärillä olevat kivet lämpiävät ylös asti, mutta sähkövastus ilmeisesti lämmittää kivetä ylhäältä lukien vain puoliväliin asti? En tutkinut tarkemmin, kun kiuas ei nyt ihan ajankohtainen ole vielä tässä vaiheessa (hyvä jos saadaan kellarin kuoppa kaivettua nyt ensi kuussa tai edes ennen kesää).

Eniten sain tällä kertaa informaatiota maalämpöön liittyen, ja maalämpöpumppujen myyjiä olikin paikalla varsin runsaasti. Meillä siis suunnitelmissa oli rakentaa talo ensin niin, että lopputarkastuksessa ei ole asennettuna mitään muuta kuin vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa kerroksissa, ja sen takana hybridivaraaja, jossa on sähkökierukka kytkettynä. Eli rakentamisvaiheessa suunnitelmat laaditaan niin, että talon lämmitysmuotona on suora sähkö ja puulämmitys (takat). Kaksi muuta kierukkaa jää hybridivaraajassa ensivaiheessa tyhjäksi, mutta myöhemmin asumisaikana näihin oli tarkoitus kytkeä kiinni maalämpö ja aurinkolämpö. Nyt saamani informaation mukaan maalämpö on niin tehokas jo yksinäänkin, ettei aurinkokeräimiin sijoitettua 2-3 tonnia saa käytännössä ikinä takaisin. Sillä maalämpö lämmittää 100%:sti mitoitettuna jo niin tehokkaasti, että siinä rinnalla ei välttämättä mitään muuta lämmitysmuotoa tarvittaisi ollenkaan.

Jotkut maalämmön myyjät kertovat myös maalämpökaivon viilenevän ekan 10 vuoden aikana, mutta toisten mielestä tällä viilentymisellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa maalämpökaivo on porattu liian lyhyeksi, sitä voi yrittää kesäaikana "elvyttää" niin, että aurinkokeräimilla pumpataan koko kesä noin 70C asteista vettä maalämpökaivoon, mutta jos tontilla on liikkuvaa pohjavettä, sitten tästäkään ei ole kuulemma mitään hyötyä. Esim. 2 viikon lämpöpumppaamisen jälkeen kallioperä ei lämpene vielä 70-asteisella vedellä sen vertaa, että eron pystyisi mittaamalla havaitsemaan.

Ehkäpä jätän sitten tämän tiedon jälkeen omat aurinkokeräinsuunnitelmani kokonaan toteuttamatta, vaikka sopiva paikka keräimille onkin jo valmiiksi talon kylkeen suunniteltu.

Hinnatkaan eivät maalämmössä enää kovin paljon päätä huimaa. Parisataa neliöisen talon pakettihinta lattialämmityskin mukaan laskettiin vähän messuständistä riippuen alustavasti noin 14-18 tonnin hintaluokkaan. Katsotaan sitten saadaanko asumisaikana jotain kotitalousvähennystä näihin asennustöihin työn osuudelta. (En tosin huomannut kysellä, oliko alustavaan hinta-arvioon aprillipäivällä jotain vaikutusta?)



Kuvassa Marina kuuntelee maalämpömyyjän myyntipuheita. Ja kuten nauravasta ilmeestäkin voi jo päätellä, niin näin aprillipäivänä ei ihan kaikkia myyjän puheita ehkä kannata ihan täysin uskoa ;-)