Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa 2019 sähköä kului 830,50 kWh. Sain koko kuukauden lukemat vasta nyt, sillä Vantaan Energia raportointipalvelua uudistettiin, ja se oli hetken poissa käytöstä. Tässä ensimmäiset 10 kuukautta eri vuosilta:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40	830,50
YHT	10450,41	13212,80	10335,42	8528,83	7281,39	7550,40

Kuten numeroista näkyy, nyt lokakuussa sähköä kului enemmän, kuin kahtena aikaisempana vuotena on lokakuussa kulunut. Erot ovat viimeisten 3 vuoden aikana tosin pienet, mutta kasvusuunnassa. Nyt päättynyt lokakuu oli myös noin asteen verran viileämpi mitä vuosi sitten lokakuun keskilämpötila Vantaalla oli.

Neljä vuotta sitten 2016 lokakuussa sähkönkulutus oli kuitenkin aivan huikeat 1416,80 kWh - vaikka VILP oli jo silloinkin käytössä, sehän hankittiin jo lokakuussa 2015. Silloin lähes tuplaten suurempi sähkönkulutus johtui pörssisähkökokeilusta. Eli kannattaako VILP:iä käyttää pelkästään yön tunteina, jolloin pörssisähkö on halpaa?

Selkeä vastaus on, että ei kannata.

Yön viileinä tunteina lämpöpumpun käyttöajat ovat pitkät, hyötysuhde heikko, eikä hiukan halvempi sähkö riitä kompensoimaan tehokkuushäviöitä. Parasta sähköä VILP-taloihin saa vaikkapa 1 tai 2 vuoden määräaikaisilla sähkösopimuksilla, jolloin yö- ja päiväsähkö ovat kumpikin saman hintaisia. Ja VILP tarvitsee sähköä nimenomaan päivällä, jolloin kannattaa hyödyntää vuorokauden korkeimmat lämpötilat.

Tässä vielä tuoreimmat lukemat graafisessa muodossa:

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussasähköä kului 1022 kWh. Ottaen huomioon se, että tänä vuonna maaliskuu oli asumisaikaisista kuukausista yksi kylmimmistä kuukausista, niin nyt kulunutta ostosähkön määrää voi pitää aika pienenä. Vuotta aikaisemmin maaliskuussa sähköä meni 1137 kWh, mutta vuosi sitten maaliskuu oli "lämmin". Tässä asumisaikaiset kuukausittaiset keskilämpötilat graafisesti:

Grafiikassa nyt päättynyt maaliskuu on yksi "alaspäin sojottava sininen pylväs", joka ihan jo silmämääräisellä analyysillä näyttää olevan talon olemassaolon ajalla kaikkien aikojen neljänneksi kylmin kuukausi. Maaliskuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli -4,9C. Kylmempiä kuukausia on ollut vain tammikuussa 2 kertaa (2014 ja 2016), sekä helmikuussa kerran - eli tämän vuoden helmikuu. Maaliskuun kohdalla pylvästilasto näyttää enimmäkseen "tyhjältä", ja se johtuu siitä, että kahden edellisen maaliskuun keskilämpötila oli tasan nolla astetta. Joten näistä kuukausista ei silloin taulukkoon piirry mitään pylvästä. Yksi nolla-pylväs näyttää olevan helmikuussakin eli toiseksi eka vuodelta 2015.

Pidemmässä tarkastelussa nyt päättynyt maaliskuu ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Kaisaniemen mittaustuloksissa aikavälillä 1829-2016 yhtä kylmä tai vielä kylmempi maaliskuu on sattunut peräti 51 kertaa vajaan 200 vuoden aikana, ja kaikkein kylmintä on ollut vuonna 1888, jolloin maaliskuun keskilämpötila Hgin Kaisaniemessä oli -9,7C. Viimeisimmät vähintään yhtä kylmät maaliskuut, mitä nyt oli 2018, on mitattu Kaisaniemessä vuosina 2013 (-5,2C), 2006 (-5,4C), 2005 (-5,5C), 1987 (-5,9C) ja 1980 (-5,6C).

Jos seuraavaksi katsotaan oman talomme sähkönkulutusta graafisesti koko asumisajalta (ja 2014 ekat 9kk myös rakennusajalta), niin tässä 2 taulukkoa, jossa ekassa ostosähkön määrä graafisesti kWh/kk ja sitten päiväkohtainen kWh-kulutus maaliskuussa 2018:

Jos kulunut maaliskuu olikin talon olemassa olon aikana 4. kylmin - niin kyseisen kuukauden sähkönkulutus ei kuitenkaan ollut 4. suurin - eli kuukausittaisissa pylväissä nyt päättynyt maaliskuu ei pituudeltaan ollenkaan hätyyttele pisimpiä pylväitä, joista tietysti aika moni on suorasähkön kaudelta eli vuodelta 2015 olevia punaisia pylväitä. Mutta on maaliskuun nykytason sähkönkulutukseen tai sähkönkulutuksen vähäisyyteen muitakin syitä, kuin lokakuussa 2015 hankittu lämpöpumppu.

Yksi syy sähkön säästöön on tietysti aurinko. Siis vaikka olikin todella kylmiä öitä, niin päivisin aurinko lämmitti taloa niin, että sen sisätiloissa selvästi huomasi. Toinen ja varmasti vielä isompi syy on käyttöveden lämpötila. Suorasähköllä lämmitettynä eli vuosina 2014-2015 lokakuulle asti se oli meillä aina vähän yli +60C. Kun tuli lämpöpumppu eli VILP, lämpötilaa pudotettiin normin alarajalle eli +55C-tasolle. Ja sillä tasolla oli käytännössä ihan se ja sama, tekikö lämpimän veden suorasähköllä vaiko VILP:llä, eli ekana vuotena VILP ei säästänyt käytännössä mitään:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Tämän jälkeen käyttöveden lämpötilaa pudotettiin vuodeksi 2017 vielä lisää niin, että se oli enää +50C, jolloin sähkön säästöä alkoi jo tulla. Nyt helmikuun lopulla 2018 käänsin lämpimän käyttöveden lämpötilan vieläkin pienemmälle, nyt se on enää (enintään) +46C - ja uskoisin, että nimenomaan tästä syystä nyt päättyneen maaliskuun sähkönkulutus jäi olosuhteisiin nähden erittäin pieneksi. Loppuvuosi sitten näyttää, miten käy - mutta ainakin jos tehdään ensimmäisen kvartaalin vertailut aiempiin vuosiin, niin tilanne näyttää vertailussa nyt oikein hyvältä:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
3kk yht	3597,46	4784,59	5016,62	3746,37	3438,46	kWh

Rakennusaikana sähköä kului siis 2014 alussa yht. 3597,46 kWh, ekana asumisvuotena ja suorasähköllä samana aikana kului 4784,59 kWh, ensimmäiset VILP:n kauden sähkönkäytön luvut olivat 5016,62 kWh ja sen jälkeen on tultu jatkuvasti alaspäin (myös käyttöveden lämpötiloissa) niin että vuoden ekat 3kk:n kulutusluvut olivat vuonna  2017 yht. 3736,37 kWh ja nyt tänä vuonna enää 3438,46 kWh.

No eikö tällainen +46C lämpöinen vesi (käytännössä usein hiukan sen allekin, ei VILP lämpötilan tasoa ihan aina ja ihan orjallisesti vahdi - se käynnistyy sitten kun tavoitelämpötila on jäänyt tarpeeksi kauas), niin eikö tämä ole aika vaarallista noin niin kuin legionellavaaran näkövinkelistä katsottuna?

Legionellavaarasta johtuen Suomessa on siis säädetty lämpimän käyttöveden alarajaksi +55C. Ja ylärajana on +65C, jotta kukaan ei polttaisi itseään vahingossa.

Pohdiskelin legionellan vaaraa täällä blogissani jo aiemminkin, eli tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/08/heinakuun-sahkonkulutus.html

Ja tuossa yllä olevassa linkissä myös jatkolinkitys Terveyskirjasto.fi -sivuille.

Nythän siis legionella bakteeriin ei voi sairastua, jos juo sellaista vettä, jossa niitä bakteereita on. Bakteeri nimittäin kuolee aina, jos se joutuu ruuansulatuskanavaan. Sairastuminen on mahdollista vain silloin, jos hengittää saastunutta vettä "pisaratartuntana" niin, että vesi pääsee alas keuhkoputkiin asti.

Nyt meillä tuo +46C pitäisi tietysti säännöllisin välein kiehauttaa aina +55C asteeseen tai sen yli, jotta legionellabakteerit (jos niitä on), varmuudella kuolisivat. Kun 500-litrainen varaaja ei alle +55C -asteisena oikein riitä 400-litraisen poreammeen täyttöön, niin siinä yhteydessä joudutaan aina käyttämään suorasähköä, jos allas halutaan täyttää lämpimällä vedellä. Jolloin legionellat kuolee siinä samalla. Mutta en ole tätäkään mitenkään säännöllisesti tehnyt.

Uudessa talossa kuitenkin kaikki on ehjää. Jolloin jos lämminvesitankkiin (varaajaan) pääsisi suljetun systeemin sisään ja +46C asteiseen veteen legionellabakteereita, sen pitäisi sieltä sitten siirtyä 5 baarin paineiseen käyttöveteen. Mikäli sisusputket olisi rikki, vesi virtaa paine-erosta johtuen juurikin päinvastaiseen suuntaan. Ja jos legionella pääsisikin lämpimään käyttöveteen asti, se ei hanan päästä juomalla tartu, vaan vettä pitäisi "vetää henkeen", että bakteeri pääsisi keuhkojen kautta kehoon, sillä muuten se kuolee, jos "bakteerit nautitaan" suun kautta juomalla. Eli ei meillä ainakaan kukaan ole legionellaan sairastunut. Eikä Suomi-tasolla yleensä muutenkaan. Ne legionellatapaukset mitä Suomessa on ollut (alle 20 kpl vuosittain), ne o netupäässä ulkomailta hankittu.

Toisenkin säästötoimen tein, ja se astuu voimaan 5.4.2018. Vaihdoin nimittäin pois pörssisähköstä ja takaisin kiinteähintaiseen sähköön. 5.4.2018 alkaen olen Helsingin Energian eli Helenin asiakas 30.9.2019 asti. Sähkö maksaa jatkossa 4,39 c/kWh, ja sähkö tulee ilman kiinteitä kuukausimaksuja. Tähän kun lisätään siirtomaksut 3,40c/kWh ja sähköverot 2,80c/kWh päälle, niin sähkön kokonaishinnaksi tulee jatkossa 10,59 c/kWh.

Pörssisähkön aikana - esim. vuosi 2017 meillä kului sähköä yhteensä 10618,43 kWh ja se maksoi siirtomaksuineen ja veroineen ja kuukausimaksuineen yhteensä 1151,64 euroa. Jolloin yhden kWh:n hinnaksi tuli keskimäärin 10,85 c/kWh. Jatkossa sähkölaskun pitäisi sitten keventyä ainakin noiden kuukausimaksujen verran, koska niitä ei uudessa sähkösopimuksessa enää ole. Saattaa sähkölasku keventyä enemmänkin, sillä VILP "tykkää käydä" erityisesti iltapäivisin, jolloin ulkolämpötila on huipussaan, jolloin VILP:n tehokertoimet ovat parhaimmillaan. Myös pörssisähkön kalleimmat tunnit osuivat usein iltapäivän tunteihin, jolloin näiden kahden yhteensovittaminen oli usein aika vaikeaa. Nyt tämä ongelma jatkossa poistuu.

Pörssisähkö voi olla, ja varmaan onkin hyvä ratkaisu esim. suoralle sähkölämmittäjälle, tai maalämmön käyttäjälle. Näistä molemmat voi (ainakin omasta mielestäni) kellolla ohjata käyttämään yöajan halpoja tunteja. Joskaan maalämmön osalta itselläni ei ole tiedossa, että kukaan olisi näin tehnyt. Eli maalämpöpumput yleensä käyvät lyhyttä pätkäkäyntiä ympäri vuorokauden.

Öljylämmityksen ja VILP:n yhdistelmä fiksua?

Tänään lienee tämän talven kylmin päivä. Ja vielä aika tuulinenkin. Tuuli lisää pakkasen purevuutta - myös asuinrakennuksissa. Meren rannoilla olevissa taloissa tämä lieneekin jo lämmitysjärjestelmien säädöissä huomioitu.

Kirpeä pakkaspäivä on myös pörssisähkön ostajalle kallis päivä. Sähkö(energia) maksaa/maksoi tänä aamuna enimmillään Fortumin Tarkka -asiakkaille 9,2c per kWh, ja lisäksi päälle tulevat vielä siirtomaksu 3,4c/kWh + alv24%, sekä sähkövero 2,8c per kWh. Nämä kaikki tekevät yhteensä 16,2c/kWh.

Sähkö on kallista tänään koko päivän. Illalla vasta halpenee.

Kalliita punaisia tunteja oli eilenkin aamulla ja iltapäivällä.

Huomisen hinnoista ei ole vielä tänään tietoa, ne julkaistaan

noin klo 16:00 aikoihin.

No mikä järki sitten on ostaa kallista pörssisähköä, jos siinä on kovin hinta juuri kylmimpinä pakkaspäivinä, eli juuri silloin, kun sähköä lämmitykseen eniten tarvittaisiin? Siis monet maalämpöjärjestelmätkin mitoitetaan aliteholle, esim. 80%:iin todellisesta tarpeesta, jolloin niissä taloissa juuri tällaisina päivinä lisävastukset menevät päälle, ja kallista sähköä kuluu...

Kyllä siinä pörssisähkössä kuitenkin on järkeä. Eli kalliiden tuntien päivinäkin esim. tänään ja eilen sähkölämmittäjä voi valita tuolta välistä ne edullisimmat tunnit. Tietysti tässäkin pitää olla varovainen, ettei tulevaisuudessa käytä liian suuria hetkellisiä tehoja. Omat pääsulakkeet varmasti isommankin tehon vielä kestävät, mutta suuri hetkellinen tehopiikki - vaikkapa vain yksi tunti - voi jatkossa vaikuttaa siirtomaksujen suuruuteen. Siksi isoja tehopiikkejä ei saisi enää tulla, jos sähkön siirron hinnoittelua tullaan muuttamaan tähän suuntaan:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/18-000-kotitaloutta-sai-jo-sahkolaskuunsa-tehomaksun-helen-automatiikka-tai-takka-voivat-auttaa-pienet-kerrostaloasunnot-saastyvat-muutokselta-6703775

Koko vuoden tarkastelussa edullisten tuntien poimiminen joko suorasähkölle tai VILP-lämmitteiselle talolle kuitenkin kannattaa, jolloin pörssisähköön siirtyminen alentaa vuosittaista sähkölaskua merkittävästi. Meidän talon tapauksessa pörssisähkö leikkasi sähkön hinnoista pois 9,9% niin kuin tässä kerran jo aikaisemmin asiasta kirjoittelin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/06/porssisahko-kannatti.html

Pörssisähkön kalliiden tuntien näkövinkkelistä Motivan asiantuntija Sami Seuna lienee pohtinyt myös sellaista vaihtoehtoa, että olisiko VILP-taloissa öljylämmitys se järkevin yhdistelmä ja varalämpö? Siis että kannattaako näin kallista sähköä käyttää enää ylipäätään? Tai toisena tulokulmana samaan asiaan - jos alun perin talossa jo on öljylämmitys, ja jos taloon hankitaan VILP (ilmasta-veteen lämpöpumppu), niin öljylämmistysjärjestelmä - mikäli vielä toimiva - kannattaisi jättää purkamatta. Lisää asiasta tässä linkissä:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005580079.html

"Jos talossa on hyväkuntoinen öljylämmitysjärjestelmä, ei sitä kannata purkaa. Lämpöpumpun ja öljylämmityksen yhdistelmällä voidaan saavuttaa suurin säästö."

Tuo yllä oleva lause on suora lainaus Taloussanomien artikkelista, ja siinä on mielestäni hyvää pureksittavaa. Siis onko asia noin, ja kuinka suuri se "saavutettava suurin säästö" sitten oikein olisi? Siihen nyt ihan suoraa euron tarkkaan vastausta itse en ainakaan artikkelista lukemalla saanut, tai sitten en vaan osannut katsoa?

Öljylämmityksen avulla kuitenkin voi leikata "kalliit tunnit" pois omasta sähkönkulutuksestaan, aivan niin kuin polttopuitakin käyttämällä voi tehdä. Ja kaikki ihmiset varmasti valitsisivat polttopuut, jos ei niiden eteen tarvitsisi tehdä mitään, sillä kiireisellä työssäkäyvällä ei välttämättä ole niin paljon aikaa talon lämmitykselle, että koko talo lämpiäisi puilla. Mutta öljylämmitys on tässä kohtaa vaivattomampi, eli jotain palavaa ainetta polttamalla voidaan säästää sähköä, jos sähkö on erityisen kallista. Öljylämmitys tietenkään ei ole ympäristöystävällinen, niin kuin polttopuut olisivat.

Yksi näkökulma euromääräisen tarkastelun ja ympäristöystävällisyyden lisäksi talon lämmittämisessä on lämmityksen vaivattomuus. Se lienee myös yksi syy sille, miksi moniin uusiinkin taloihin kuitenkin tulee maalämpö, vaikka yllä olevan Taloussanomien artikkelin mukaan maalämpö ei aina ole taloudellisesti järkevää. Siis tällä tarkoitetaan Taloussanomien artikkelissa varmastikin juuri uudempia (1990 jälkeen rakennettuja) taloja, joissa artikkelin mukaan maalämmöllä voi säästää vain noin 8000 kWh vuosittain, jolloin takaisinmaksu aika artikkelin mukaan olisi enimmillään jopa 17 vuotta.

Sinä aikana on jo jouduttu vaihtamaan maalämpöpumpun kompressori, sekä tekemään muitakin säätöjä ja remontteja, jolloin 8000 kWh:n eli noin 1000 euron säästö on kulunut siinä - eikä välttämättä edes riitäkään, jolloin säästö voi jäädä pienemmäksi mitä on maalämmöstä tulevat ylläpitokulut. Ulkona oleva kallioreikä toki lienee ikuinen, eli jos maalämmön kulut laskee koko talon iälle joka yleisimmin on noin 100 vuotta, niin silloin maalämpö lienee aina se halvin ratkaisu kuitenkin.

Jos öljylämmitteiseen taloon asennetaan VILP, niin hyväkuntoinen öljylämmitysjärjestelmä varmasti kannattaa jättää purkamatta. Siitä olen samaa mieltä. Ja itse asiassa öljynpolttimen uusiminen ja järjestelmän kunnostaminen ei sekään kovin paljon maksa. Silloin öljystä saa varalämmön ja lisälämmön tarvittaessa.

Toinen varalämpö VILP taloissa on suorasähkö tai sen ohella polttopuu. Suorasähkölle "pudotessa" (siis kun VILP ei kovilla pakkasilla enää käynnisty), niin yksi keino siinä kohtaa on lämmittää taloa yösähköllä niin paljon kuin mahdollista. Öisin sähkö on kuitenkin edullisempaa (siirtomaksukin on öisin edullisempi), mutta sähkövero on joka tunti aina sama. Mutta edullisiakin tunteja on tarjolla aina silloinkin, kun on tällaiset kovat pakkaset kuten nyt.

Ja jos pakkasjakso osuu lopputalveen, kuten nyt kävi, niin nyt iltapäivän auringossa VILP on lähtenyt käyntiin käytännössä joka päivä (paitsi tuskin käynnistyy tänään, ja meillä taukoa piti jo kerran aikaisemminkin). Mikäli VILP käynnistyy iltapäivällä, silloin nekin tunnit kannattaa hyödyntää, eli ottaa koneesta täydet tehot irti.

Iltapäivän auringossa käyvä VILP "ei tiedä" että öisin on ollut kylmää, koska se tietää vain sen hetkisen lämpötilan, missä se pysyy käynnissä. Jolloin jos pelkästään päivän ylimmän lämpötilan mukaan lämmittää, se jää vähän alakanttiin (ellei lämmityksen säätönä ole huonelämpötilat). Joten jos esim. meillä nyt kun öisin on yli -20C pakkasta, mutta iltapäivisin lämpötila voi kohota -7C paikkeille, niin siinä -7C:ssä automatiikka säätää lattiakiertoon menevän veden aika haaleaksi.

Kiertoveden lämpötila kannattaa käydä käsin kääntämässä vähän jyrkempään kulmaan niin, että kun VILP alkaa lattiakiertoa lämmittää iltapäivällä, niin noiden tuntien aikana lattiaan kannattaisi ajaa ylilämpöä niin paljon kuin järjestelmä sallii ilman lämpökäyrän rukkaamista. Tai ainakaan lämmityskäyrän säätöihin en ole itse ryhtynyt, nyt kun se on kerran saatu asettumaan oikeaksi. Ja oikean lämmityskäyrän tunnistaa siitä, että talo on tasaisen lämmin niin pikkupakkasilla, kuin kovillakin pakkasilla. Jos lämpökäyrä on liian jyrkkä, talo on kovilla pakkasilla liian kuuma, ja jos se on liian loiva, silloin talo on kovilla pakkasilla kylmä. Mutta usein näissä järjestelmissä on pieni käsisäädön vara, joka esim. Oumanin näyttötaulussa näyttää tältä:

Oumanin säätimellä voi säätää lattiakierrossa kulkevan veden lämpötilaa,

jota lämmityskäyrä säätää toki muutenkin ulkoilman tai sisäilma-antureista

tulevan tiedon mukaan. Käsisäädöllä voi kuitenkin tässä esimerkissä vaikuttaa

huoneilman lämpötilaan joko +4C tai -4C. Jolloin jos kääntää "nupit kaakkoon"

silloin lattiakiertoon lähtee mahdollisimman lämmin vesi niiden tuntien aikana,

mitä VILP pysyy käynnissä. Muutoin lattiakiertoa joutuu lämmittämään suora-

sähköllä, jos VILP pysähtyy pitkäksi aikaa.

Mitä sitten muuta opimme Taloussanomien artikkelista? No ainakin ilmasta-ilmaan lämmittävä "peruslämpöpumppu" näyttää olevan paras sekä halvin. Sellaisen saa noin parilla tonnilla, ja asennustyöstä saa kotitalousvähennykset. Ja sen jälkeen säästöä tulee noin 3000 kWh vuosittain, jolloin takaisinmaksuaika on 4-6 vuotta. Ja jos ilmasta-ilmaan lämpöpumppuja laittaisi 2 rinnakkain, sitten säästöä tulisi 6000 kWh vuosittain? Lisäksi kesäisin saa tehtyä koneellisesti jäähdytystä. 

Jäähdytyksen osalta myös maalämpöä markkinoidaan usein sillä, että "kaupan päälle saatte vielä kesäisin maasta viileää ja ihan ilmaiseksi, pelkän kiertovesipumpun sähkön hinnalla!" No tämä on totta kyllä. Mutta tällä mainoslauseella ei ole euroiksi käännettynä juuri mitään merkitystä. Eli jos kesän viilennykset tekee ihan yleiseen tapaan esim. ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla, se maksaa sähkönä muutaman kympin per kesä. Eikä se muuta maalämpöinvestoinnin kannattavuutta mihinkään, jos maalämmön hinta on kuitenkin sellaiset 15-20.000 euroa.

Nykyisin myös IV-koneissa on lisäominaisuutena automaattinen kesäöisin laukeava ohivirtauspelti. Jolloin IV-kone ottaa yöviileän ilman sisään, ja pitkälti siitä johtuen esim. meidän talossa ei olla tarvittu koneellista jäähdystä 3 vuoden aikana vielä kertaakaan. Vaikka VILP:n jatkeena toki konvektori onkin valmiiksi asennettuna (kun jälkiasennuksena se ei enää onnistuisi). Tavallisellakin IV-koneella (ilman ohivirtauspeltiä) saa kesäyön viileyden sisätiloihin, jos joka yö kääntää koneessa kierrokset suuremmalle ja pitää päivällä konetta pienemmällä.

Asumisen kulut laskivat jälleen

Todellisuudessa asumisen kulut Suomi-tasolla ovat nousseet koko ajan - aika kovaakin vauhtia. Näin ainakin AsOy-maailmassa olen isännöitsijän roolissani huomannut. Mutta meillä omassa omakotitalossa mennään vastavirtaan. Meillä asumisen kulut ovat laskeneet vuosi vuodelta, niin kauan kuin talossa on asuttu.

Vuosittain tarkasteltuna tilanne näyttää meillä tältä:

Vuosi 2014 = 1134,42€ (muutto 28.9.2014 - asuttiin loppuvuotta vain 3 kuukautta)
Vuosi 2015 = 3735,56€
Vuosi 2016 = 3559,90€
Vuosi 2017 = 3259,92€

Meillä asumiskulujen kokonaissumman pieneneminen selittyy sähkön käytön vähenemisenä, ja nyt pörssisähköön siirtymisen jälkeen myös sähkön yksikköhintojen pienenemisenä.

Asumisen kulut koko asumisen ajalta löytyvät tästä linkistä tai tältä välilehdeltä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html

Kulut ryhmiteltynä vuoden 2017 asumisen menot näyttävät tältä:

	2017	2017
	Euroina	% -osuus
Sähkö	1151,64 €	35,33 %
Kiinteistövero	870,70 €	26,71 %
Vesi	664,29 €	20,38 %
Vakuutus	278,30 €	8,54 %
Jäte	214,24 €	6,57 %
Muut kulut	80,75 €	2,48 %
YHTEENSÄ	3259,92 €	100,00 %

Värikoodina punainen tarkoittaa vähenemistä ja sininen sitä, että kulutaso on pysynyt täsmälleen samana kuin vuotta aiemmin.

Jos vertailen vuotta 2017 ja vuotta 2016, niin euromääräiset erot ovat tässä:

	Vertailu
	Euroina
Sähkö	-406,27 €
Kiinteistövero	57,43 €
Vesi	22,15 €
Vakuutus	26,71 €
Jäte	0,00 €
Muut kulut	0,00 €
YHTEENSÄ	-299,98 €

Pientä nousua on siis ollut kiinteistöverossa, vesimaksuissa ja vakuutusmaksuissa. Mutta näissä tapahtunut nousu on kompensoitunut sähkön hinnalla, jossa vuoden 2015 jälkeen alkoi tapahtua selvää ja määrätietoista alenemista, kun taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Vajaa vuosi sitten alensin lämpimän käyttöveden lämpötilaa, joka varmaan pääsyy siihen, että vuonna 2017 sähköä kului 19,7% vähemmän kuin vuonna 2016. Euromääräisessä tarkastelussa pudotusta tuli vielä reilummin kuin kilovattien määrissä, euromääräisesti sähkölasku putosi vuoden 2016 tasosta huimat 27%! Siis melkein kolmanneksen!

Tästä pudotuksesta sähkön säästö selittää noin 2/3-osaa, ja pörssisähköön siirtyminen selittää noin 1/3-osan. Itse asiassa pörssisähköön siirtymisen ohella sähkön hinnan alenemiseen on vielä yksi muukin syy eli kilpailutus. Vaihdoin sähköyhtiötä 1.10.2017, mutta siinä ei nyt kovin suuria säästöjä saatu, pientä säästöä kuitenkin. Eli pörssisähkön myyjä vaihtui toiseen pörssisähkön myyjään.

Graafisesti esitettynä sähkön kWh-määrät ja sähkölaskujen euromäärät näyttävät koko asumisen ajalta tältä:

VILP:n optimointia

Lokakuun 20. päivä laitoin lattialämmöt päälle. Nyt lämpöpumpulla on mahdollisuus käydä arkisin 5 tuntia joka yö, sekä lisäksi ja tarvittaessa pieni ja muutaman tunnin rupeama keskellä päivää. Siis kalliiden aamu- ja iltapäivätuntien välissä. (Näin varmistuu lämpimän käyttöveden riittävyys joka hetki.)

Viikonloppuisin on tarjolla halpaa sähköä ympäri vuorokauden. Silloin lämpöpumppu voi euromääräisessä tarkastelussa käydä ihan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Laitoin kuitenkin estot yön tunneille, jolloin lämpöpumppu joutuu käytännössä lämmittämään taloa ja käyttövettä aina päivisin. Päivisin vuorokauden ulkolämpötilakin on korkeampi. Siksi myös VILP:n hyötysuhde on parempi - lämpimästä ilmasta on helpompi ottaa lämpöä talteen kuin kylmästä yöilmasta.

Yhtenä syynä erilaisten käyntiaikojen ohjelmoinnille eri päiville on se, että minua on aina kiinnostanut se, kannattaako lämpöpumppua mieluiten ajaa yötuntien halvalla sähköllä? Silläkin uhalla, että yöllä on aina kylmempää. Vai olisiko taloudellisempaa sittenkin käyttää lämpöpumppua päivän lämpimämpään aikaan, jolloin käyntiaika on lyhempi? Mutta sähkö on samalla kalliimpaa. Ostan siis tuntihinnoiteltua pörssisähköä nyt.

Testijaksoa on nyt takana ensimmäinen viikko. Tällä jaksolla yölämpötila on ollut nollan kieppeissä. Päivisin on ollut +4C lämmintä. Vuorokautinen lämpötilan vaihtelu on siis aika pientä, kun aurinko ei useinkaan paista. Toisin kuin keväällä, jolloin aurinko voi lämmittää päivälämpötilat jo yli +10C ja lumi sulaa vauhdilla. Silti öisin on usein keväisinkin vielä yöpakkasia.

Nyt viimeisen 10 vuorokauden lämmönkulutus näyttää lokakuun lopussa tältä:

Talo Rautio. Sähkön kulutus 19-29.10.2017. Ilmasta veteen lämpöpumppu alkoi lämmittää myös lattiaa 20.10.2017.

Kuun alkupuoli - aina 20.10 saakka oli suhteellisen lämmintä (ja sateista :-) ). Sähköä kului tasaiseen tahtiin noin 20 kWh/vrk ja lattialämmitys ei ollut päällä ollenkaan. Takan viihdelämpö riitti. 20.10 lämpötila kuitenkin sukelsi, ja lattialämmitys piti laittaa päälle. Ruuvailin kiertävän veden lämpötilaa portaittain aina hieman suuremmaksi, niin että mukavalta tuntui. Jolloin kulutus vakiintui 24.10 tasolle noin 35 kWh/vrk. Lattialämmitys lisäsi siis kulutusta noin 15 kWh/vrk, jos lämpö tehtiin VILP:llä yön tunteina.

28.10. tuli viikonloppurytmi päälle, ja nyt ajastukset olivat täysin päinvastaiset, eli pumppu ei saanut käydä enää yön tunteina, vaan se oli pakotettu käymään päivällä. Sähköhän on viikonloppuisin aina suunnilleen saman hintaista ja yhtä halpaa. Nyt kulutus putosi viikonlopun molempina päivinä tasolle noin 30 kWh, eli säästöä tuli noin 5 kWh/vrk.

Kumpi rytmi oli nyt sitten parempi? Arkirytmi yökäyntinä, vai viikonlopun päivärytmi? No lasketaanpa vähäsen:

Jos tähän aikaan vuodesta päivän kalleimpina tunteina pörssisähkö maksaa myyjän marginaali ja ALV 24% lisättynä enimmillään noin 8c/kWh (tällaisina hetkinä pumppu ei käy) ja tyypillisen päivätunnin hinta on noin 6c/kWh, ja yösähkön hinta on noin 4c/kWh, niin talon lämmittämisestä johtuvalle noin 15kWh:n vrk-kulutukselle tulee lisähintaa yösähköllä 4c/kWh x 15 kWh = 60 senttiä = 0,60 euroa per vrk. (15kWh on saatu miinuslaskulla 35 kWh/vrk - 20 kWh/vrk; 20 kWh kului sähköä jo aiemminkin, kun lämmitys ei ollut vielä päällä).

Viikonloppuisin ja päiväkäynnillä lämpöpumppu kävi 4c maksavilla päivätunneilla. Kun päiväkohtainen (lisä)kulutus oli 10 kWh, niin vuorokauden lämpöpumppulämmityksen hinnaksi tuli 40 senttiä eli 0,40 euroa. Viikonloppuisin VILP:n kannattaa ehdottomasti käydä päiväsähköllä, koska hintaeroa yön ja päivän välillä ei sähkössä käytännössä ole.

Mikäli viikonloppu rytmi olisi voimassa koko viikon samanlaisena, silloin arkipäivisin 6c/kWh (päivä)hinnalla sama 10 kWh kulutuksen lisäys maksaisi 6c/kWh = 60 senttiä. Eli lopputulos on sentilleen täysin sama kuin silloin, jos lämpöpumppu käy yön aikana halvemmalla yösähköllä, mutta huonommalla hyötysuhteella, ja kuluttaa siitä johtuen enempi sähköä.

Johtopäätös:
Euromääräisessä tarkastelussa näin syksyn kuukausina ei ole mitään merkitystä sillä antaako VILP:n käydä arkipäivisin yöllä tai päivällä. Kustannus on molemmissa tapauksissa sama, eli tässä esimerkissä 60 senttiä per päivä. Viikonloppuisin pumpun kannattaa antaa pyöriä lämpinä päivätunteina, jolloin kustannus on 10 kWh x 4c/kWh = 40 senttiä per päivä. Mikäli lämpöpumppua käyttäisi viikonloppuisinkin yörytmissä, eli jos arkirytmin laittaisi päälle viikonloppuisinkin niin, että pumppu käy aina ja vain yöllä, silloin kustannus olisi tässä esimerkissä 60 senttiä. Eli ei kannata.

Tietysti näkökulmia asiaan on muitakin kuin kuluttajan oma kukkaro. Arkisin pörssisähkö on päivällä kalliimpaa siksi, että kulutus on päivällä suurempaa kuin yöllä. Siinä mielessä lämpöpumppua kannattaisi käyttää yöllä, koska silloin sähköverkossa ei ole muuta kuormitusta. Kuitenkin vesivoimalaitokset ja ydinvoimalaitokset pyörivät käytännössä koko ajan 24h/vrk - oli kulutusta tai ei. Vesilaitoksella voidaan tietysti avata luukut ja päästää vesi koskeen niin, että voimalan turbiini ei turhaan pyöri, mutta ydinvoimaloissa vastaavaa mahdollisuutta ei oman tietoni mukaan ole.

Nyt saatu "tutkimustulos" pätee mielestäni vain syksyyn. Talvella ja keväällä tilanne on eri. Talvella pitää olla onnellinen, jos lämpöpumppu käynnistyy edes päivällä, sillä jos ei se käy edes päivälläkään, silloin talo putoaa varavoiman eli suorasähkön varaan. Tällaisia näinkin kylmiä talvipäiviä aina tulee.

Keväällä vuorokautinen lämmönvaihtelu on suurta. Katsotaanpa miten tämä testi silloin sujuu. Kesäisin talon lämmitys ei ole päällä. Pelkästä lämpimästä käyttövedestä lämpöpumpulle aiheutuu niin vähän käyttötunteja, että on aikalailla sama milloin se pyörähtää käyntiin. Kesälläkin tietysti kannattaa välttää aamun ja illan kalliit tunnit, joita on yleensä 1 kpl aamulla ja 1 tunti iltapäivällä.

Ilmavesilämpöpumppu ja pörssisähkö dilemma

Meillä on ilmasta-veteen lämpöpumppu ja nyt myös pörssisähkö. Näiden kahden optimaalista käyttöä olen tässä nyt pohdiskellut.

Aikaisemmin elämä oli helpompaa ja kalliimpaa, kun ostin sähköt esim. 2v määräaikaisella sopimuksella. Mutta nyt olen siirtynyt tuntihintaiseen pörssisähköön, ja ainakin ensi vaikutelma (siis 5 kuukauden tarkastelun perusteella) on se, että pörssisähköön siirtyminen kannatti, kun otetaan asian tarkasteluun sellainen tulokulma, että miten sähkölasku ja käytetyt kWh-määrät ovat kehittyneet. Näistä havainnoistakin kerroin tässä blogi-päivityksessä jokin aika sitten:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/06/porssisahko-kannatti.html

Tuolla linkissä siis johtopäätös se, että sähkön hinnasta hävisi 9.9% verrattuna siihen vaihtoehtoon, että jos aikaisemmin pörssisähköä meillä ei ollut.

Vuoden 2012 energiatehokkuusvaatimusten myötä uusien lupaehtojen jälkeen rakennetut talot eivät kovin paljon lämmitykseen energiaa enää tarvitse. Nyt kun meille hankittiin ilmasta veteen lämpöpumppu, niin se tekee 7 kuukauden ajan vuodessa pelkästään lämmintä käyttövettä. Olen siis laittanut lattialämmityksen kiertovesipumpun helmikuun jälkeen jo kokonaan pois päältä. Kevät on pärjätty takkatulen viihdelämmöllä. Kesällä lämpimän veden tekemiseen kuluu lämpöpumpulta vajaat 2 tuntia päivittäin.

Nyt dilemma on siinä, että mihin aikaan vuorokaudesta lämpöpumppu kannattaisi ohjelmoida käynnistymään? Tässä jotakin taustadataa pohdinnoille:



Vuorokauden lämpötilavaihtelut ovat tänä kesänä tyypillisesti vaihdelleet noin 10 astetta siten,
että yön lämpötila on ollut vähän yli +10C ja päivän lämpötila vähän yli +20C (jos aina sitäkään).

Jos lämpötiloissa on joka vuorokausi noin 10C heittoja, niin pörssisähkössäkin on melkoiset vaihtelut, ihan näin kesälläkin, vaikka nyt on lomakausi menossa:



Nord Pool pörssissä sähkömarkkinoiden tuntihinnat 1.7.2017 - 8.7.2017. Kahdella alimmalla rivillä näkyy
minimi ja maksimi eri päivinä. Viikonloppuisin (1.7 ja 2.7) vaihtelu ei ole suurta, mutta arkisin huipputunnin
hinta voi olla 2 tai jopa lähes 3 kertainen verrattuna yön halvimpaan tuntihintaan.

Ja tässä nyt sitten toteutunutta sähkönkulutusta meillä tällä hetkellä eri tunteina:

Tuntikohtainen sähkönkulutus, jossa huippupiikit aiheutuvat lämpöpumpun käynnistymisestä, eli lämpimän käyttöveden
tekemisestä. Suurimmat kulutuspiikit osuvat nyt samoihin hetkiin, missä on myös lämpötilan huippu, eli noin keskipäivään.
Silloinhan lämpöpumpun tehokkuus on huipussaan, kun lämmön lähde eli ulkoilma on mahdollisimman lämmintä.
Mutta samaan aikaan voi myös sähkö olla kalliimpaa (kuin yöllä). Toki lämpöpumppu käy nyt vähän aikaa yölläkin
(matalammat piikit), mutta eniten lämpöpumppu käy päivällä. Kysymys - miten pitäisi olla? Mikä on optimitilanne?

Lämpöpumppu on ajastettu olemaan käynnistymättä pörssisähkön erityisinä huippuhetkinä, joita ovat aamun tunnit ja iltapäivän tunnit aina silloin kun ihmiset lähtevät töihin tai palaavat töistä. Muuten lämpöpumppu voi käydä aika vapaasti tällä hetkellä. Lämpimän veden kulutus on suurinta iltaisin, jolloin jos varaajan lämpötila laskee "liikaa", lämpöpumppu tekee yölläkin vähän töitä. Muuten se käy lähinnä vain keskellä päivää ja 500 litrainen varaaja pysyy lämpöisenä iltaan asti, jolloin meillä yleensä käydään suihkussa.

Jos haetaan euromääräistä optimitilannetta, niin miten lämpöpumppu kannattaisi säätää käynnistymään? Kannattaako sitä ajaa yöaikaisella halvalla sähköllä ja noin 10 astetta alemmissa ulkolämpötiloissa? Vai kannattaako mieluummin antaa lämpöpumpun käydä aina päivisin, vaikka sähkön kilovattihinta onkin silloin kalliimpaa, jopa puolet kalliimpaa?

Vastaus - en minä vaan tiedä. Tietääkö joku muu?

Maalämmön kanssa tilanne olisi yksinkertaisempi. Siinä lämmön lähde on aina saman lämpöinen vuorokauden ympäri. Joten lämpöpumppu pitäisi säätää käynnistymään aina silloin, kun sähkö on halpaa.