VILP:n kello-ohjauksella merkittävät säästöt sähkönkulutukseen kesäkaudella

Edellisessä postauksessani ihmettelin, että minne sitä sähköä oikein katoaa? Kulutustasoksi oli vakiintunut jo toukokuun alusta aivan eri taso, mikä meillä oli viime vuonna, ja hetken aikaa näytti siltä, että esim. tämän nyt alkavan kesäkuun sähkönkulutus tulisi olemaan jopa 50% suurempi, mikä se oli viime vuonna.

Se minkä viime vuonna muistin tehdä, ja mikä tänä vuonna unohtui tehdä - oli VILP:n "kello-ohjaus" kesäaikaan. Nythän siis VILP tekee meillä kesäaikana pelkät käyttövedet, ja talo itsessään pärjää koko kesän kokonaan ilman lämmitystä.

Koska kesäkaudella VILP (ja miksei myös MLP?) käy hyvin lyhyen aikaa vuorokaudessa, niin mikäli varaajassa vaan litramäärät riittää (eli varaaja on 500-litrainen tai vielä isompi), niin varaaja kannattaa yön aikana "päästää kylmäksi", sanotaan nyt vaikkapa +40C tienoille. Silläkin vedellä pystyy suihkussa käymään vielä vallan mainiosti, jos vaan hanassa säätää "nupit kaakkoon", niin vielä +40C on niin lämmintä, että sellaisen lämpötilan alla ei ainakaan kovin kauaa tee mieli seistä.

Olen huomannut, että lämpöpumput eivät ole ihan kokonaan tyhmää rautaa. Esim. meidän Viessmann VILP tietää ja oivaltaa, että jos lämmityksen alkaessa/käynnistyessä kello-ohjatusti tiettyyn kellonaikaan, että jos varaajan alkulämpötila on silloin vaikkapa +40C, ja jos loppulämpötilaksi eli tavoitelämpötilaksi on säädetty vaikkapa +50C, niin VILP ei suinkaan heti alusta alkaen ala syöttämään varaajaan +50C -asteista lämmitysvettä, vaan se aloittaa lämmityksen hienovaraisesti esim. +42C -asteisella syöttövedellä. Ja kun varaajan lämpötila saavuttaa +42C, niin silloin ja jo hetkeä ennen pumppu säätää lämmitysvedeksi +44C. Ja näin pikkuhiljaa hivuttautumalla jatketaan, kunnes varaaja saavuttaa halutun loppulämpötilan, esim. +50C.

Tässä on se järki, että +42C -asteinen vesi syntyy huomattavasti kustannustehokkaammin, kuin +50C -asteinen käyttövesi. Joten jos varaajan (siis isokokoisen varaajan) päästää tarkoituksella jäähtymään yön yli, silloin sen uudelleen lämmityksessä säästyy alkuminuuteilla ihan reippaasti energiaa. Ja matemaattisesti tämä siis perustuu parempaan hyötysuhteeseen.

Jos varaaja on pienikokoinen, ja jos sen jättää jäähtymään esim. +40C -asteeseen, sitten siinä on se vaara, että juuri sillä hetkellä suihkussa kävijä saakin aika pian kylmän suihkun, jos varaajan lämpötila suihkussa käynnin aikana laskee liikaa. Mutta esim. 500-litraisen varaajan lämpötila ei yhden suihkussa käynnin johdossa muutu ollenkaan. Ei ainakaan sen vertaa, että sen pystyisi lämpömittareista havaitsemaan.

Toinen syy, miksi isoa varaajaa kannattaa lämmittää vain kerran päivässä ja kunnolla on se, että silloin pumppu käy yhtä menoa pitkän aikaa, eikä käy lyhyttä pätkäkäyntiä monta kertaa päivässä, joka taas kuluttaisi kompuraa. Ja kun sallittu käyntiaika (esim. 2h) on säädetty VILP:llä iltapäivän tunteihin, silloin on kesäisin kaikkein lämpöisintä ilmaa saatavilla. Eli taas hyötysuhteet paranevat lämpöisestä lämmönlähteestä johtuen.

Itse tein kello-ohjauksella kuristuksen 2 tuntiin pari päivää sitten, ja ainakin nyt parin päivän seurannan perusteella tällä oli selvästi oikean suuntainen vaikutus. Alun perin noin 20 kWh/päivä tasolla ollut sähkönkulutus laski ensin 14 kWh/päivä (eka seurantapäivä) ja toisena päivänä sähköä meni 17 kWh, ja nämä 2 yhteensä ovat 32 kWh (viime vuonna vastaavina päivinä kulutus oli ollut 36 kWh, eli nyt mentiin jopa senkin alle), kts tuntikulutus käppyrät tässä kuvakaappauksessa:

Varsinkin ekan päivän kello-ohjaus näkyy selvänä yksittäisenä pylväänä, eli VILP:n käynnistyminen on sattunut varsin hyvin tasatuntien välille. Samassa kuvassa näkyy aivan huippuhyvä tuuri siinäkin, että tämä yksittäinen korkein pylväs on osunut ihan keskellä vuorokauden lämpötilahuippua, eli siinäkin mielessä "täysi napakymppi", ja sähkönkulutus jäi ilmeisesti siksi hyvinkin pieneksi.

Nyt jos VILP:lle ei asenna kello-ohjauksen avulla mitään rajoja, silloin se käy ihan milloin sattuu ja ihan vaikka yölläkin, jolloin lämmintä ilmaa ei ole kesäisin saatavilla. Jolloin hyötysuhde on heikompi, ja sähköä kuluu enempi. Ilmeisesti myös VILP itsessään rasittuu enempi, eli mieluiten se tykkää käydä silloin kun on lämmintä, ja tuottoastekin olisi mahdollisimman matala, esim. vain +35C, jollainen vesi sopii mainiosti lattialämmitykseen.

Toisella päivällä on enempi hajontaa, ja mahdollisesti myös enempi lämpimän veden käyttöäkin, koska eilen oli lauantai, ja on saunottu. Kuvaajassa näkyy myös selkeä noin 0,3 kWh:n suuruinen "pohjakuormitus" jokaiselle tunnille, ja ilta-aikoina pohjakuormitus on noin 2-kertainen, eli silloin lienee nämä paljon sähköä kuluttavat pleikkarit ja TV yms. kodinkoneet enempi käytössä. Tosin uusi TV ei sähköä juuri ollenkaan kuluta, mutta vanhat kodinkoneet (esim. TV ja jääkaappi) haukkaavat sähköä selvästi enempi.

Joku voi tietysti kysyä ja ihmetellä, että miksi ihmeessä meillä on niinkin suuri varaaja kuin 500 litraa? No siksi kun meillä on 400-litrainen poreallas kylppärissä. Sen kun laskee vettä täyteen, niin varaajan alkulämpötila pitää olla vähintään +55C, muuten lämpöä ei riitä tarpeeksi.

Joku voi miettiä myös sitä, että onko "kovinkaan terveellistä" antaa varaajan lämpötilan laskea esim. jonnekin +40C paikkeille. Että eikös silloin sen lämpöisessä vedessä ala legionellat yms. bakteerit kasvaa? No ainakin se vesi, joka on varaajassa, on ihan eri vettä kuin se vesi, joka tulee hanasta, eli eihän nämä 2 koskaan sekoitu keskenään. Ja jos varaajan vaikkapa kerran viikossa lämmittää +55C tai yli sen, niin silloin kaikki mahdolliset legionellat kuolevat. Itse en ole tehnyt kuumennusta näinkään säännöllisesti, vaan "aina muistaessa". Eikä meillä ole kukaan sairastunut.

Legionellassa on vielä sekin otettava huomioon, että jos juomavedessä olisi legionellaa, niin siltikin sen veden voi juoda. Legionella kuolee ruuansulatuskanavassa, eikä silloin sairastu. Jos "haluaa" sairastua legionellabakteerista, sitten se pitäisi "vetää henkeen", eli jos suihkussa tulisi legionellaa veden mukana, ja jos vettä vetää vahingossa henkeen, silloin sairastumisen riski varmasti on olemassa. Tilastollisesti Suomessa on vuosittain noin 10-20 legionellatapausta, joista noin puolet on hankittu ulkomailta.

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussasähköä kului 1022 kWh. Ottaen huomioon se, että tänä vuonna maaliskuu oli asumisaikaisista kuukausista yksi kylmimmistä kuukausista, niin nyt kulunutta ostosähkön määrää voi pitää aika pienenä. Vuotta aikaisemmin maaliskuussa sähköä meni 1137 kWh, mutta vuosi sitten maaliskuu oli "lämmin". Tässä asumisaikaiset kuukausittaiset keskilämpötilat graafisesti:

Grafiikassa nyt päättynyt maaliskuu on yksi "alaspäin sojottava sininen pylväs", joka ihan jo silmämääräisellä analyysillä näyttää olevan talon olemassaolon ajalla kaikkien aikojen neljänneksi kylmin kuukausi. Maaliskuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli -4,9C. Kylmempiä kuukausia on ollut vain tammikuussa 2 kertaa (2014 ja 2016), sekä helmikuussa kerran - eli tämän vuoden helmikuu. Maaliskuun kohdalla pylvästilasto näyttää enimmäkseen "tyhjältä", ja se johtuu siitä, että kahden edellisen maaliskuun keskilämpötila oli tasan nolla astetta. Joten näistä kuukausista ei silloin taulukkoon piirry mitään pylvästä. Yksi nolla-pylväs näyttää olevan helmikuussakin eli toiseksi eka vuodelta 2015.

Pidemmässä tarkastelussa nyt päättynyt maaliskuu ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Kaisaniemen mittaustuloksissa aikavälillä 1829-2016 yhtä kylmä tai vielä kylmempi maaliskuu on sattunut peräti 51 kertaa vajaan 200 vuoden aikana, ja kaikkein kylmintä on ollut vuonna 1888, jolloin maaliskuun keskilämpötila Hgin Kaisaniemessä oli -9,7C. Viimeisimmät vähintään yhtä kylmät maaliskuut, mitä nyt oli 2018, on mitattu Kaisaniemessä vuosina 2013 (-5,2C), 2006 (-5,4C), 2005 (-5,5C), 1987 (-5,9C) ja 1980 (-5,6C).

Jos seuraavaksi katsotaan oman talomme sähkönkulutusta graafisesti koko asumisajalta (ja 2014 ekat 9kk myös rakennusajalta), niin tässä 2 taulukkoa, jossa ekassa ostosähkön määrä graafisesti kWh/kk ja sitten päiväkohtainen kWh-kulutus maaliskuussa 2018:

Jos kulunut maaliskuu olikin talon olemassa olon aikana 4. kylmin - niin kyseisen kuukauden sähkönkulutus ei kuitenkaan ollut 4. suurin - eli kuukausittaisissa pylväissä nyt päättynyt maaliskuu ei pituudeltaan ollenkaan hätyyttele pisimpiä pylväitä, joista tietysti aika moni on suorasähkön kaudelta eli vuodelta 2015 olevia punaisia pylväitä. Mutta on maaliskuun nykytason sähkönkulutukseen tai sähkönkulutuksen vähäisyyteen muitakin syitä, kuin lokakuussa 2015 hankittu lämpöpumppu.

Yksi syy sähkön säästöön on tietysti aurinko. Siis vaikka olikin todella kylmiä öitä, niin päivisin aurinko lämmitti taloa niin, että sen sisätiloissa selvästi huomasi. Toinen ja varmasti vielä isompi syy on käyttöveden lämpötila. Suorasähköllä lämmitettynä eli vuosina 2014-2015 lokakuulle asti se oli meillä aina vähän yli +60C. Kun tuli lämpöpumppu eli VILP, lämpötilaa pudotettiin normin alarajalle eli +55C-tasolle. Ja sillä tasolla oli käytännössä ihan se ja sama, tekikö lämpimän veden suorasähköllä vaiko VILP:llä, eli ekana vuotena VILP ei säästänyt käytännössä mitään:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Tämän jälkeen käyttöveden lämpötilaa pudotettiin vuodeksi 2017 vielä lisää niin, että se oli enää +50C, jolloin sähkön säästöä alkoi jo tulla. Nyt helmikuun lopulla 2018 käänsin lämpimän käyttöveden lämpötilan vieläkin pienemmälle, nyt se on enää (enintään) +46C - ja uskoisin, että nimenomaan tästä syystä nyt päättyneen maaliskuun sähkönkulutus jäi olosuhteisiin nähden erittäin pieneksi. Loppuvuosi sitten näyttää, miten käy - mutta ainakin jos tehdään ensimmäisen kvartaalin vertailut aiempiin vuosiin, niin tilanne näyttää vertailussa nyt oikein hyvältä:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
3kk yht	3597,46	4784,59	5016,62	3746,37	3438,46	kWh

Rakennusaikana sähköä kului siis 2014 alussa yht. 3597,46 kWh, ekana asumisvuotena ja suorasähköllä samana aikana kului 4784,59 kWh, ensimmäiset VILP:n kauden sähkönkäytön luvut olivat 5016,62 kWh ja sen jälkeen on tultu jatkuvasti alaspäin (myös käyttöveden lämpötiloissa) niin että vuoden ekat 3kk:n kulutusluvut olivat vuonna  2017 yht. 3736,37 kWh ja nyt tänä vuonna enää 3438,46 kWh.

No eikö tällainen +46C lämpöinen vesi (käytännössä usein hiukan sen allekin, ei VILP lämpötilan tasoa ihan aina ja ihan orjallisesti vahdi - se käynnistyy sitten kun tavoitelämpötila on jäänyt tarpeeksi kauas), niin eikö tämä ole aika vaarallista noin niin kuin legionellavaaran näkövinkelistä katsottuna?

Legionellavaarasta johtuen Suomessa on siis säädetty lämpimän käyttöveden alarajaksi +55C. Ja ylärajana on +65C, jotta kukaan ei polttaisi itseään vahingossa.

Pohdiskelin legionellan vaaraa täällä blogissani jo aiemminkin, eli tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/08/heinakuun-sahkonkulutus.html

Ja tuossa yllä olevassa linkissä myös jatkolinkitys Terveyskirjasto.fi -sivuille.

Nythän siis legionella bakteeriin ei voi sairastua, jos juo sellaista vettä, jossa niitä bakteereita on. Bakteeri nimittäin kuolee aina, jos se joutuu ruuansulatuskanavaan. Sairastuminen on mahdollista vain silloin, jos hengittää saastunutta vettä "pisaratartuntana" niin, että vesi pääsee alas keuhkoputkiin asti.

Nyt meillä tuo +46C pitäisi tietysti säännöllisin välein kiehauttaa aina +55C asteeseen tai sen yli, jotta legionellabakteerit (jos niitä on), varmuudella kuolisivat. Kun 500-litrainen varaaja ei alle +55C -asteisena oikein riitä 400-litraisen poreammeen täyttöön, niin siinä yhteydessä joudutaan aina käyttämään suorasähköä, jos allas halutaan täyttää lämpimällä vedellä. Jolloin legionellat kuolee siinä samalla. Mutta en ole tätäkään mitenkään säännöllisesti tehnyt.

Uudessa talossa kuitenkin kaikki on ehjää. Jolloin jos lämminvesitankkiin (varaajaan) pääsisi suljetun systeemin sisään ja +46C asteiseen veteen legionellabakteereita, sen pitäisi sieltä sitten siirtyä 5 baarin paineiseen käyttöveteen. Mikäli sisusputket olisi rikki, vesi virtaa paine-erosta johtuen juurikin päinvastaiseen suuntaan. Ja jos legionella pääsisikin lämpimään käyttöveteen asti, se ei hanan päästä juomalla tartu, vaan vettä pitäisi "vetää henkeen", että bakteeri pääsisi keuhkojen kautta kehoon, sillä muuten se kuolee, jos "bakteerit nautitaan" suun kautta juomalla. Eli ei meillä ainakaan kukaan ole legionellaan sairastunut. Eikä Suomi-tasolla yleensä muutenkaan. Ne legionellatapaukset mitä Suomessa on ollut (alle 20 kpl vuosittain), ne o netupäässä ulkomailta hankittu.

Toisenkin säästötoimen tein, ja se astuu voimaan 5.4.2018. Vaihdoin nimittäin pois pörssisähköstä ja takaisin kiinteähintaiseen sähköön. 5.4.2018 alkaen olen Helsingin Energian eli Helenin asiakas 30.9.2019 asti. Sähkö maksaa jatkossa 4,39 c/kWh, ja sähkö tulee ilman kiinteitä kuukausimaksuja. Tähän kun lisätään siirtomaksut 3,40c/kWh ja sähköverot 2,80c/kWh päälle, niin sähkön kokonaishinnaksi tulee jatkossa 10,59 c/kWh.

Pörssisähkön aikana - esim. vuosi 2017 meillä kului sähköä yhteensä 10618,43 kWh ja se maksoi siirtomaksuineen ja veroineen ja kuukausimaksuineen yhteensä 1151,64 euroa. Jolloin yhden kWh:n hinnaksi tuli keskimäärin 10,85 c/kWh. Jatkossa sähkölaskun pitäisi sitten keventyä ainakin noiden kuukausimaksujen verran, koska niitä ei uudessa sähkösopimuksessa enää ole. Saattaa sähkölasku keventyä enemmänkin, sillä VILP "tykkää käydä" erityisesti iltapäivisin, jolloin ulkolämpötila on huipussaan, jolloin VILP:n tehokertoimet ovat parhaimmillaan. Myös pörssisähkön kalleimmat tunnit osuivat usein iltapäivän tunteihin, jolloin näiden kahden yhteensovittaminen oli usein aika vaikeaa. Nyt tämä ongelma jatkossa poistuu.

Pörssisähkö voi olla, ja varmaan onkin hyvä ratkaisu esim. suoralle sähkölämmittäjälle, tai maalämmön käyttäjälle. Näistä molemmat voi (ainakin omasta mielestäni) kellolla ohjata käyttämään yöajan halpoja tunteja. Joskaan maalämmön osalta itselläni ei ole tiedossa, että kukaan olisi näin tehnyt. Eli maalämpöpumput yleensä käyvät lyhyttä pätkäkäyntiä ympäri vuorokauden.

Maalämpötalojen sähkönkulutus?

Tässä linkissä mielestäni hyvä talo hyvällä paikalla:

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/vantaa/14519669

En ole talossa käynyt, enkä talon nykyisiä asukkaita tunne, vaikka talo ihan tässä lähistöllä sijaitseekin. Myynti-ilmoituksesta puuttuu enää vain se, että jokirannan lähettyvillä sijaitsevan talon joella eli talon vieressä olevan uimarannan lisäksi Vantaan toinen uimaranta on sekin hyvin lähellä, eli vajaan kilometrin päässä sijaitsevalla Kuusijärvellä.

Laitan vielä muutamat kuvakaappaukset tähän mukaan, koska jos kaupat tapahtuvat nopeasti, sitten tuosta ylläolevasta linkistä ei hetken päästä löydy enää mitään tietoja.

Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi ja myynti-ilmoituksen mainostamiseksi, niin yhteen asiaan kiinnitin kuitenkin huomiota, ja vähän ihmettelin - lämmityskuluja nimittäin. No - myynti-ilmoituksessa oleva 150€ kuussa ei ole talon kokoluokka huomioiden mitenkään suuri, mutta on se kuitenkin hiukan suurempi mitä meidän talossa, jossa on neliöitä suunnitelleen saman verran (tai vähän enemmänkin). Meillä siis ostosähköä kuluu 1151,64 euroa vuodessa (vuosi 2017), ja tämän lisäksi kuluu myös 6 pinomottia polttopuuta. Polttopuulla sisälämpötila nostetaan +23C tasolle, ja puita ei kuluisi yhtään, jos tyydyttäisiin asumaan +17C lämpötiloissa.

Myynnissä oleva talo on kuitenkin 2-kerroksinen, ja tämä kerrosratkaisu säästää lämmityskuluissa, sillä talo kuluttaisi omien laskelmieni mukaan 22,8% enemmän energiaa, jos kahteen kerrokseen rakennetut tilat olisikin rakennettu vain yhteen kerrokseen:

talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/

Talossa ei myöskään näy (ei näy ainakaan kuvissa) ulkoporeallasta, mutta sähköllä toimiva saunankiuas siellä on. Meillä kiuas lämpenee puilla, ja siinä hommassa kuluukin puita1 kuutio kesäkaudellakin, jolloin muuten taloa ei tarvitse lämmittää. Tai pikemminkin tarvitsee jäähdyttää.

Kuvien perusteella myyntitalossa on vesikiertoinen lattialämmitys (kuten meilläkin), tai ainakaan lämpöpattereita ei kuvissa näy.

Kaikki hyvät edellytykset lämpöpumpulle olisi siis olemassa, mutta silti sähkönkulutus on tasolla 15-17.000 kWh per vuosi, siis ihan sama määrä meilläkin kului sähköä vuosina 2014-2015 eli syyskuulta syyskuulle, jolloin asuttiin aluksi 12kk kokeeksi suorasähköllä.

Sen jälkeen otettiin lokakuussa 2015 VILP, tai siinä yhteydessä tuli opittua 2 asiaa: varaajassa olisi pitänyt olla välipelti, jotta lattiakiertoon olisi saanut haaleaa vettä suoraan lämpöpumpusta. Ekaksi lämpimän käyttöveden lämpötilana oli +55C, ja sillä asetuksella säästöä aikaisempaan eli suorasähkön aikakauteen ei syntynyt käytännössä yhtään. Säästöä alkoi tulla vasta, kun seuraavana vuonna käyttöveden lämpötila pudotettiin +50C asteeseen. 

Nyt kuukausi sitten laskin käyttöveden lämpötilaa vielä lisää, nyt se on meillä enää +46C - ja taas on tullut huimasti lisää sähköä - ja ilman, että käyttömukavuus asumisessa olisi kärsinyt mitenkään.

En tiedä millaiset käyttöveden lämpöasetukset myynnissä olevassa talossa mahtaa olla, enkä tiedä minkä merkkinen maalämpöpumppu siellä on. Pumppu oli kuitenkin uusittu vuonna 2016, enkä tiedä tuliko silloin saman merkkinen pumppu, mitä aikaisemminkin oli ollut. Kuitenkin jos pumppu pitää uusia 5 vuoden välein, silloin säästöä ei varmaankaan synny, päinvastoin lämmityskulu saattaa olla suurempikin, kuin mitä suorasähköllä olisi ollut?

Maalämpö ei siis lämmitysmuotona näytä olevan ihan 100,0%:n tae alhaisemmille lämmityskuluille, ainakaan silloin, jos tulee korjauskuluja. Mutta tätä ei yleensä sanota ääneen, eli lämpöpumppujen ostajat ovat yleensä valmiit puhumaan vain positiivisista kokemuksistaan.   

Joulunviettoa isolla joukkueella

Joulukuusi tuoksuu, joulupukki kävi, ja jouluruoastakin on nautittu!



Joulukuusi vuosimallia 2017. Ostokuusi, tällä kertaa
ei oman metsän puu (oma metsä liian kaukana).

Tonttu, poro ja pukki. Pukin sisällä pullo.

Meillä on nyt tässä kuussa ollut suurempi joukko kylävieraita jo kahdesti. Ensimmäisellä kerrallä vietettiin ylioppilasjuhlia ja itsenäisyyspäivää keskimäärin noin 30 henkilön vaihtelevalla "combolla", kun osa vieraista sukkuloi juhlista toiseen jatkuvalla syötöllä. Ovi kävi tiuhaan, mutta hyvin mahduttiin ja mukavaa oli.

Itseäni kiinnostaa aina energian kulutus, ja näköjään aina kun on jotain aktiviteettia, niin sillä on näköjään myös sähkönkulutusta kohottava vaikutus. Tässä joulukuun päiväkohtaista kulutusta tähän asti, jossa itsenäisyyspäivän ja joulun päivät näkyvät selvästi muita korkeampina pylväinä.

Itsenäisyyspäivän korkeampi kulutus on johtunut saunomisesta ja osittain varmaankin myös lipun valaisemisesta. Meillä lippu oli siis valaistuna läpi yön, ja valaisu oli osin toteutettu myös työmaa-aikaisilla halogeenivaloilla (muuten meillä on pelkästään led-valoja, muutama jalkalamppu tosin poikkeuksena).

Joulun korkeampi kulutus varmaan sekin liittyy saunomiseen ja lämminvesivaraajan korkeampaan kulutukseen, osan kulutuksesta selittää varmaankin myös ruuan valmistus keittiössä.

Nyt kun meillä on jouluna ollut isompi joukkue väkeä paikalla, joista moni "pitkänmatkalainen" on myös yöpynyt, niin nyt ensimmäistä kertaa talossa on myös sisälämpötila lähtenyt nousuun - ilmeisestikin suuresta ihmismäärästä johtuen. Tämän mennessä meillä on lattialämmitys ollut nyt kokonaan pois päältä jo 2 vuorokautta (siis 23.12 alkaen - nyt tätä kirjoittaessani on 25.12.2017).

Eikä takkaakaan ole käytetty kahteen päivään (viimeksi 23.12 kinkun paiston yhteydessä). Silti sisälämpötila on vieläkin 21-22C paikkeilla. Korkeimmillaan se kävi jouluaattona, jolloin keittiön pöydällä oleva lämpömittari näytti yli +26C. Jatkossa - jos ja kun tulee taas isoja juhlia - sitä pitää ennakoida niin, että ajetaan sisälämpötilaa aste tai pari alaspäin jo ennakkoon.

Omasta mielestäni tässä on kaikkien aikojen lämpötilaennätys.
Edes kesähelteillä en muista, että keskikerroksen lämpötila olisi kohonnut
näin korkealle, eli +26,6C asti. Se tarkoittaa melkein jo shortsi-kelejä.

Silloinkaan lämmitys ei ollut päällä, se oli kytketty pois päältä jo edellisenä päivänä eli illalla 23.12, mutta lämpöä riitti silti vaan. Kyllä siinä jo jouduttiin ulko-oveakin avaamaan, muutenkin kuin joulupukin kulkemista varten.

Hyvin ollaan kuitenkin mahduttu. Enimmillään talossa on ollut 3 koiraa (joista 1 oma), ja yhteensä 21 joulunviettäjää.

Koirat lenkiltä kotiin tulossa.  Vasemmalta lukien ja suuruusjärjestyksessä
Siru, Ronja ja Betti.

Meillä on 595m2 tontti. Pieneenkin pihaan mahtuu 7 autoa ja 1 peräkärry.

Pysäköintiruuhkaa toisesta suunnasta katsottuna.

Tässä meidän koko kööri korkean olohuoneen parvelta katsottuna.

24.12.2017 päivän sähkönkulutus. Lämmitys ei ollut päällä ollenkaan.
Saunominen ja ruuanlaitto (ilmeisesti) ovat aiheuttaneet 2 kulutus-
piikkiä puolen päivän tienoille.

Lämmöt päälle ja savut sisään

Tämä oli kait sitten se päivä syksystä, jolloin talvi yllätti autoilijat? Joka vuosihan se sama uutinen tulee lehtiin ja telkkaristakin. Nyt esim. Lempäälässä valtatie 3:lla oli 8 auton ketjukolari:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710202200474349_u0.shtml

Meillä taas oli se päivä vuodesta, kun laitoin lämmöt päälle ja kuinka ollakaan - taas tuli savut sisään. Täsmälleen samalla otsikolla kirjoitin myös viime vuonna lokakuun 6. päivä - tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/lammot-paalle-ja-savut-sisaan.html

Lämpöjen päälle laittaminen tarkoittaa siis sitä, että nyt laitoin tänä syksynä ekan kerran lattialämmitystä päälle, viime vuonna sama piti tehdä jo 2 viikkoa aikaisemmin, eli 6.10.2016. Savujen sisään tuleminen ei tähän sinänsä liity, mutta joskus sitä vaan sattuu - ja sattui tänään, ja oli sattunut viime vuonnakin just sille päivälle, kun talo oli jäähtynyt sen verran, että takkojen lisäksi tarvittiin jo muutakin lämmitystä. Nyt oli siis ekan kerran ruoho härmässä, auton lasit jäässä ja ihan kunnolla pakkasta aamulla, meidän kotimittari näytti -3,6C pakkasta.

Ensimmäinen pakkasaamu. Lämpötila ulkona -3,6C.



Lähelle -4C on ollut myös Malmin lentoasemalla.

Maassa olevat lehdet jäässä.

Savupiipusta savu kohoaa...

Tällä kertaa laitoin itse asiassa kaikki tulisijat päälle. Meillä on saunassa puukiuas, ja lisäksi 2 takkaa, eli yhteensä 3 tulisijaa. Ja siinä tuli samalla opittua se, että näin ei pidä enää jatkossa tehdä - tai jos tekee, sitten pitää myös jättää kellarin ulko-ovi rakoselleen. Sillä muuten korvausilmaa ei tule tarpeeksi, ja seurauksena on se, että jostain tulipesästä ilma loppuu, sitten se jää kytemään, ja lopulta savut tulevat sisään... Ja kun savut tulevat sisään, seurauksena on luonnollisesti palohälytys ja hälytysten siirtymisen "testaus". Hyvin näytti kaikki toimivan tälläkin kertaa...

Ensin kun paloilmaisin alkaa huutamaan, sen jälkeen
alkaa kännykässä piippailla, kun hälytyksiä tulee talosta
ja viestiä vaimolta, että "ootko lämmittämässä saunaa"?
Joo olin, eli ei tarvitse kutsua palokuntaa paikalle.

Talon pikkuhiljaa valmistuessa tiiveys on sekin koko ajan parantunut. Kun sain tuuletettu savut pihalle takkahuoneesta ja kellarista yleensäkin, kokeilin vielä oven avaamista testaamalla kuinka kova alipaine talossa oli. Oven avaaminen tuntui raskaalta, ja auki työnnetty ovi paiskautui heti takaisin kiinni ja lukkoon saakka. Kas näin:

Parisen vuotta sitten eli 14.10.2015 tein samalle ovelle saman testin - silloin ovi ei mennyt lukkoon saakka, vaikka kiinni se tuli kyllä ihan hyvin, kas näin:

Mikä sitten on parantanut talon tiiveyttä? No ainakin kellari on näiden videoiden välissä paneloitu sisäpuolelta. Lisäksi ulosnäkyvä sokkeli on levytetty ulkoapäin. Puutalon puolella eli ylemmissä kerroksissa on lisätty listoja paikoilleen. Siitä kai tämä kehitys nyt sitten johtuu.

No olisiko pitänyt rakentaa jokaisen tulisijan alle putki, josta tulisi korvausilmaa? En tiedä. Ehkä se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos siitä saa tehtyä niin ilmatiiviin, ettei kyseinen putki ole samalla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa sillä välin, kun takka ei ole käytössä. Nythän esimerkiksi savuhormin kautta tulee tulisijaan ja sieltä huoneisiin korvausilmaa, eli savuhormia ainakaan ei ihan ilmatiiviiksi pysty rakentamaan. Sitä paitsi savupelleissä pitää nykyään olla EU:n määräämä reikä, jotta häkämyrkytyksen vaara olisi pienempi.

Mitään tarvetta kaikkien tulisijojen yhtäaikaiselle käyttämiselle ei kuitenkaan ole. Eli helpoin ratkaisu tässä tilanteessa on tietysti se, että käyttää kaikkia tulisijoja vuoron perään ja silloin korvausilma ei ole ainakaan tähän mennessä loppunut vielä kesken.

Nyt kun on lattialämmöt käännetty päälle, niin tänä vuonna tein ajastuksen lattialämmityksen kiertovesipumpulle niin, että se käynnistyy joka yö klo 24:00 - 05:00 väliseksi ajaksi. Eli viideksi tunniksi joka vuorokausi. Ja kun lattia lämpenee, sen jälkeen myös lämpöpumppu menee hetken viipeellä päälle. Yöllä on pörssisähkön käyttäjälle tarjolla edullista sähköä:

Pörssisähkön hinta. Kalliit tunnit on punaisella.

Viime lokakuussa tein ajastukset toisella tavalla. Silloin lämmitys oli päällä pari tuntia päivällä, ja tunti iltaisin, yhteensä siis 3 tuntia. Nyt siis itselleni on epäselvää edelleenkin se, että kannattaako ilmasta veteen lämpöpumppua käyttää öisin vai päivisin? Kumpi tulee halvemmaksi? Öisin on siis halpaa sähköä, mutta myös matalampi lämpötila, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikompi.

Saa nyt sitten nähdä, että miten lokakuun lopun sähkönkulutus tästä kehittyy. Lokakuun alkupuolella eli ensimmäisen 19 päivän aikana sähköä ei ole kovin paljon kulunut, ei ainakaan jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen lokakuuhun. Tein yhdistelmätaulukon, jossa 19 lokakuun ekaa päivää on tältä vuodelta 2017, ja päivät 20-30.10 ovat vuodelta 2016. Yhdistelmätaulukko näyttää tällä hetkellä tältä:

Lokakuun alku 2017 ja lokakuun 2016 loppupuoli vertailussa.

Nyt siis tänä vuonna lokakuun sähkönkulutus on ollut noin 20 kWh tai vähän allekin per vuorokausi. Yhteensä 19 päivän aikana sähköä on mennyt tänä vuonna 385,2 kWh. Vuosi sitten koko lokakuun sähkönkulutus oli 1417 kWh ja vuorokausikohtainen kulutus noin 40 kWh:n tasolla - kuten yllä olevasta graafista näkyy. Pudotus on huomattava. Ja suurin yksittäinen tekijä on varmastikin lämpöpumpun lämpimän veden säätö, sillä pudotin sen lämpötilaa +55C:stä +50C:hen. Ja tämä matalampi lämpötila - vaikka ei täytäkään normeja - riittää kuitenkin vallan hyvin, eli mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Mutta lämpöpumpun käyttämä sähkö on mielestäni pudonnut aivan oleellisella tavalla.

Mitä siitä sitten voi seurata, jos ja kun +50C käyttöveden lämpötila ei täytä alanormia, joka on +55C? No pahimmillaan voisi tulla legionellabakteereja, ja niistä voisi sairastua. Mutta uudessa talossa, jossa kaikki säiliöt ovat ehjiä - niin sairastumisia ei mielestäni voi mitenkään tapahtua. Siis se on eri vettä se, joka seisoo paikallaan varaajassa, ja se on taas eri vettä, joka tulee suihkussa ja lämpimästä juomavesihanasta (käyden putkea pitkin vesivaraajan läpi).

Eikä se juomavesihanasta tuleva lämmin vesi voi mitenkään lämminvesivaraajan läpi mennessään "tietää" oliko sen varaajan lämpötila +50C vai +55C ja oliko siellä varaajan puolella legionellabakteereita vai ei. Tai kyllä sen verran eroa toki huomaa, että nyt saa hanan vipuvartta enempi kääntää lämpimän veden puolelle mitä ennen oli tarve, mutta muuta käytännön eroa ei ole. Hanan sekoittajassa veden lämpötila tasataan suihkussa käydessä noin +37C -tasolle, eikä +50C tai +55C asteista vettä käytännössä tarvita koskaan.

Heinäkuun sähkönkulutus

Heinäkuun sähkönkulutus oli 430,8 kWh. Se on uusi alarajaennätys, joka rikkoo kaikki aikaisemmat kuukausikulutukset 1.1.2014 alkaen. Ja vuosi 2014 oli siis vielä rakentamisen aikaa aina syys-lokakuun vaihteeseen asti, jolloin talossa ei vielä edes asuttu, ennen kuin vasta 1.10.2014 alkaen. Sitä vanhempia kulutuslukemia en ole katsonut. Tältä näyttävät kulutuskäppyrät nyt:

 

Mistä sitten johtui, että sähköä kului nyt heinäkuussa niin vähän? Kuvittelisin, että taustalla voisi olla ainakin kolme syytä. Ensinnäkin - niin kuin edellisestä päivityksestä näkyy - räystäsvalot oli otettu kokonaan pois päältä jo juhannuksen tienoilla. Ei ne led valot montaa tuntia valoisana kesäyönä olisi palanut kuitenkaan, joten kukaan ei varmaan edes huomannut, että ulkovalot eivät ole meillä tänä kesänä olleet päällä.

Toinen säästötekijä oli lämpimän veden lämpötila. Se on meillä nyt +50C. Eli se on nyt alle säädettyjen normien. Mutta kun sitäkään ei normaalikäytössä mitenkään huomaa, suihkusta tulee "yhtä lämmintä" vettä kuin aina aikaisemminkin, mutta lämpöpumpun ei tarvitse nyt pinnistellä, että se saisi lämpötilan nousemaan lähelle +55C, johon se ei kunnolla pysty. Ei edes kesäkuukausina, jolloin lämmönlähde eli ulkoilma on verrattain lämmintä (koleasta kesästä huolimatta).

Miksi Suomessa sitten lämmin käyttövesi pitää lämmittää vähintään +55C asteeseen? (Ja ylärajan ollessa +65C, jota ei saa ylittää, ettei joku polta vahingossa itseään). Yläraja on helppo ymmärtää, ja lisäksi on vaikea kuvitella mitään sellaista tarvetta, miksi lämmin käyttövesi pitäisi olla kuumempaa kuin 65C.

Alaraja taas tulee Suomen rakentamismääräyskokoelmista, ja sen perusteena on legionellabakteeri, joka siis kestää +50C lämpötilan. Jolloin jotta kukaan ei siihen voisi Suomessa sairastua, käyttöveden alin lämpötila on varmuuden vuoksi säädetty ja määrätty tasolle +55C.

No nyt jos katsotaan tarkemmin legionellabakteerin yleisyyttä ja ominaisuuksia, niin esim. vuonna 2015 Suomessa yhteensä 17 henkilöä sairastui legionellabakteerista. Näistä 10 tartuntaa oli saatu ulkomailta ja seitsemän Suomesta.

Legionella bakteeriin ei voi sairastua, jos juo sellaista vettä, jossa niitä bakteereita on. Bakteeri nimittäin kuolee aina, jos se joutuu ruuansulatuskanavaan. Sairastuminen on mahdollista vain silloin, jos hengittää saastunutta vettä "pisaratartuntana" niin, että vesi pääsee alas keuhkoputkiin asti.

Nämä faktat löytyvät sanatarkasti tästä linkistä:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00580

No nyt siis legionellaan olisi mahdollista sairastua menemällä suihkuun, ja hengittämällä suihkuvettä syvälle keuhkoihin. Tosin - legionella voisi siis tulla lämminvesivaraajassa seisovaan veteen, ja sen läpi virtaava ja hanasta tuleva vesi on "eri vettä", joka vain saa lämpönsä siitä vesivaraajassa seisovasta vedestä, olematta kuitenkaan lainkaan kosketuksissa siihen.

Itse siis väittäisin, että lämmön siirtyessä on ihan se ja sama, että onko lämpöä luovuttavassa vedessä legionellaa vai ei, koska se ei bakteeri putken läpi vesijohtoveteen kuitenkaan voi siirtyä. Ja jos asia on näin, silloin Suomessa (yli)lämmitetään lämmintä käyttövettä aivan turhaan, mikä lämpöpumppujen aikakaudella myös kuluttaa energiaa aika paljon ja ihan turhaan.

Yllä oleva linkki ei kerro, miten nuo Suomesta saadut legionellatapaukset olivat syntyneet. Itse olen nyt tehnyt isännöintitöitä 15 vuotta, ja oman urani aikana olen törmännyt 2 kertaa sellaiseen tilanteeseen, että kerrostalossa asukas on sairastunut legionellaan. Kummassakaan tapauksessa syynä ei ollut taloyhtiön käyttövesijärjestelmä, vaan syynä oli asukkaan oma ilmankostutin, jossa sopivan lämpöinen vesi oli jostain syystä seisonut pitkään, ja siitä sitten haihtunut huoneilmaan ja edelleen asukkaan keuhkokanaviin aiheuttaen tartunnan.

No - katsotaan miten tässä lämpimän käyttöveden kokeilussa käy. Lähivuosina meille kuitenkin tulee aurinkopaneelit, ja sen myötä ylijäämäsähkön syöttö lämpövastuksen kautta varaajaan, jolloin jos sinne nyt ehtisi legionellaa tuleman, niin kyllä ne sitten aurinkopaneelien tullessa kuolevat...

Kolmantena taustatekijänä alhaiselle energiankulutukselle ovat kesälomat, jolloin kotona ei ole aina ollut "täyttä miehitystä", ja pari-kolme päivää talo oli täysin tyhjä. Jolloin sähkönkulutuskin on luonnollisesti noina päivinä ollut alhaisempi kuin normaalisti. Uskoisin, että suurin yksittäinen sähköä säästävä tekijä on kuitenkin ollut lämpimän käyttöveden alentaminen muutamalla asteella.

Vesivaraajan lämmönhukka ja IV-koneen lämpötilan kummajainen

Paljonko lämpimän käyttöveden lämmitys maksaa silloin kun sitä ei lainkaan käytä? Tähänkin kysymykseen löytyi nyt vastaus, kun tämän kesän lomakausi päättyi, ja taloon tultiin taas takaisin. Tänä kesänä talo ehti olla pari vuorokautta tyhjillään niin, että kukaan ei käyttänyt lainkaan vettä. Jolloin vuorokautinen sähkönkulutus oli toisena päivänä 9,7 kWh/vrk ja toisena päivänä 9,6 kWh/vrk, kun lämmin käyttövesi oli kuitenkin päällä normaalisti. Eli varaaja pidettiin koko ajan normaalissa lämpötilassaan.

Viime kesän lomareissun aikana tein toisinpäin, eli otin lomareissun ajaksi käyttöveden lämmityksen pois, jolloin varaajan sallittiin jäähtyä huonelämpötilaan. Silloin varaajan lämmönhukka meni nollaan ja silloin vuorokauden kulutus talossa oli 8,7 kWh eli yhden kilovattitunnin pienempi, mitä tämän kesän lomareissun aikana. Tästä voitaneen vetää johtopäätös, että 500 litraisen vesivaraajan lämmönhukka on noin 3 kWh vuorokaudessa, sillä sähkönkulutuksessa havaittu ero on 1 kWh, ja tämä sähkön määrä on todennäköisimmin lämpöpumpun käyttämä sähkö. Sillä lämpöpumppuhan sen lämpimän veden tekee.

Talvikaudella lämminvesivaraajan lämmönhukasta ei ole mitään haittaa. Kaikki se lämpö, mikä varaajasta tulee ympäröivään huonetilaan on tavallaan "kotiinpäin", sillä se energia on sitten vastaavasti talon lämmittämisestä pois, eli varaajankin omalla hukkalämmöllään lämmittää talon sisäilmaa. Mutta kesällä tätä lämmitysmuotoa ei tarvittaisi, joten silloin varaajasta huokuva lämpö menee ainakin jossain mielessä harakoille. Onneksi meillä varaaja on kuitenkin kellarissa, joka ei koskaan kaipaa jäähdytystä, joten lämminvesivaraaja ja talon jäähdytysjärjestelmät eivät ainakaan tässä tapauksessa ala kilpailemaan keskenään toisen pyrkiessä jäähdyttämään ja toisen pyrkiessä lämmittämään.

Lämmönhukkaa voi pienentää esim. hankkimalla pienemmän varaajan. Monessa omakotitalossa varmasti jo 300-litrainen lämminvesivaraajakin on ihan riittävä (ja pienempikin voi riittää). Mutta meillä kun on poreallas, niin sen täyttämisessä lämpöä tarvitaan enempi, ja siksi 500-litrainen varaaja oli meille tarpeen. Eikä se ole yhtään liian suuri, sillä aina kun poreallas alkaa täyttyä, niin vesi on jo muuttunut vähän haaleaksi. Mutta ei siitä haittaa ole, kun allas on jo lämmintä vettä täynnä.

Toinen vaihtoehto, mitä meillä rakentaessa harkittiin oli 750 litrainen varaaja, joka tietysti tulevia aurinkosähköpaneeleita ajatellen olisi voinut olla viisas ratkaisu sekin. Sillä jos aurinkosähköä kertyy kesän hellepäivinä liikaa, niin yksi paikka sen "liikatuotantosähkön" varastoimiseen on laittaa se lämpövastuksen kautta lämminvesivaraajaan, jolloin aurinkosähköllä lämmitettyä lämmintä vettä riittää vielä sateisillekin päiville. Se tilanne puoltaisi mahdollisimman isoa vesivaraajaa.

Euromääräisessä tarkastelussa vesivaraajan lämmönhukalla ei ole tässä tapauksessa juurikaan merkitystä. Jos sähköä kuluu lomareissun aikana  1 kWh päivässä enemmän, se tekee yhdessä viikossa 7 kWh, joka pörssisähkönä ostettuna maksaa siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä noin 10c/kWh eli yhteensä 0,70 euroa. Vesivaraajan lämmönhukka ei myöskään näy talon vuosittaisessa sähkönkulutuksessa, joka on nyt asettunut tasolle noin 12500 kWh per vuosi.

Joten enpä tiedä taidanko enää ensi kesänä jättää varaajaa "kylmäksi", jos lähdetään lomareissuun kaikki yhtä aikaa niin, että talo jää tyhjäksi. Ei siinä kyllä säästy yhtään mitään, ei eurot eikä ympäristökään. Mutta bakteerit toki tykkäävät, jos lämpötila laskee jonnekin tasolle +20-30C, niin siinä lämpötilassa niiden on helpompi lisääntyä, jos verrataan tilannetta siihen, että lämpötila onkin aina pikkuisen päälle +50C.

Mitä isompi varaaja sitä isompi lämmönhukka.
Tässä on vähän "kotikonstein" yritetty pienentää
lämmönhukkaa laittamalla villaa putkien ympärille,
mutta siltikin lämmönhukka on lämpöpumpun
sähköllä mitattuna noin 1 kWh per vrk.

Otin nyt lämminvesivaraajalla käydessäni samalla käynnillä pari kuvaa myöskin vieressä olevasta ilmanvaihtokoneesta. Tässä on nimittäin nyt yksi asia, jota en lainkaan ymmärrä...

Olen siis laittanut kaksi omaa lämpömittaria IV-koneen päälle niin, että ne molemmat tietysti rinnakkain näyttävät ylemmällä näytöllään huonelämpötilaa (joka toisen mittarin mukaan on +23,9 ja toisen mittarin mukaan on +24,0C - näin pieni ero menee tietysti mittausvirheen piikkiin). Tähän mennessä kaikki on selvää. Muualla talossa huonelämpötilat meillä on nyt juuri tällä hetkellä alle +23C esim. keittiössä +22,5C ja samaan aikaan ulkona +20,8C.

Iloxair 199 IV-koneessa ohivirtauspelti avautuu, jos huonelämpötila ylittää +23C. No tässä tilanteessa se ei ole ylittänyt +23C (muuta kuin teknisessä tilassa, jossa IV-koneen vieressä oleva vesivaraaja huokuu lämmintä ja lämmittää samalla pienen kopin).

Joten ohivirtauspellin pitäisi olla kiinni, ja ilman pitäisi kulkea LTO-kennojen kautta. Ja tarkistin etuluukun avaamalla, että näin se myös oli, eli kaikki OK - ja lämmön talteenotto on siis tällä hetkellä päällä.

Iloxair 199. Koneen päällä on 2 lämpötilamittaria, joista johdon päässä
oleva anturi mittaa sisään tulevan raittiin ilman lämpötilan, ja esilämmitys-
patterilta huoneisiin lähtevän lämpötilan. Jos raittiin ilman lämpötila ja
huoneisiin lähtevä lämpötila on sama, silloin siitä tietää heti, että ohi-
virtauspelti on avautunut, ja ilma ei kulje kennojen kautta.

Kuvan ottamisen hetkellä teknisen tilan huonelämpötila oli molemmissa
mittareissa noin +24C. Raittiin ulkoilman lämpötila oli koneelle tullessa
+21,7C (ja muissa ulkolämpötilan mittareissa +20,8C - eli se lämpenee
jo putkessa noin yhden asteen, ennen kuin se ehtii IV-koneelle?)
Huonetiloihin lähtevän tuloilman lämpötila on mittarin mukaan +24,8C.

Tuo huoneisiin lähtevän ilman lämpötila on itseäni ihmetyttänyt jo pidemmän aikaa. Siis miten sen lämpötila voi olla noin korkea? Tämä sama ilmiö on ollut havaittavissa aina siitä asti, kun mittarit asensin rinnakkain, ja välillä ilmiö on selvempi, mutta näkyy se tässä nytkin.

Eli lähtötiedot siis se, että ulkolämpötila on nyt +20,8C. Talon sisälämpötila poislukien tekninen tila on +22,5. Teknisen tilan lämpötila (vesivaraajasta johtuen) on +24C.

Miten voi olla mahdollista, että huoneisiin lähtevän ilman lämpötila on +24,8C, vaikka omasta mielestäni se ei voi olla näin lämmintä, kun näin lämmin ilma ei voi olla mistään peräisin. Lisäksi kun vesikiertoisen lämmityspatterin kiertovesipumppu on pois päältä, niin IV-koneeseen ei tuoda mistään ulkopuolista energiaa.

Enimmillään huoneisiin lähtevä lämpötila on kesän aikana ollut jopa +27C, mikä on jo useita asteita yli "järkeenkäyvän maksimirajan". Mutta on näissä nyt tällä hetkelläkin mittarissa näkyvä +24,8C yli sen, mikä on mittarin virhe. Tai mittarivirheen selvittämiseksi voisin toki vaihtaa mittareiden paikat päikseen.

Mutta omaan käsitykseeni ei siis mahdu se, että jos IV-koneen "suurin saatavissa oleva" lämpö on lämmönjakohuoneen huonelämpötilasta otettuna tasan +24C, tai muiden huoneiden lämpötilasta otettuna +22,5C, niin miten se kykenee tuottamaan niin suuren lämpötilan, että se pystyy syöttämään huonetiloihin lähtevään putkeen lähes +25C asteista ilmaa, vaikka oman käsitykseni mukaan +24C pitäisi olla järkeenkäypä yläraja?

Eihän nuo IV-koneen talteenottokennot nyt niin tehokkaita voi olla, että ne tuottaisivat lämpöä yli sen, mitä ne itse saavat? Jos näin kuitenkin käy, niin mielestäni kone tekee silloin lämpöenergiaa tyhjästä (joka ilman lämpöpumpun kompuraa on lisäksi mahdotonta). Eli alkaa mennä ikiliikkujan puolelle? Eikä sellaista ikiliikkujaa, joka tuottaisi (lämpö)energiaa tyhjästä, sellaista ei ole vielä keksitty...

Yksi selitys voisi olla siinä, että IV-kone itse kuluttaa sähköä koko ajan noin 115-120 watin teholla. Ja aina kun sähköä "kuluu", se sähköenergia muuttuu lämmöksi. Joten olisiko se koneen kuluttama laitesähkö nyt sitten mukana siinä lämmössä, joka puhalletaan huonetiloihin?

Otanpa joskus uudet tilannekuvat sitten, kun huonetiloihin lähtevän lämmön määrä on haarukassa +26-27C, jossa se on ainakin muutaman kerran kesän aikana jo käynyt. Ja esilämmityspatteri siis on "kylmä", sillä vesi ei nyt siellä kierrä, eli yhteyttä lämmönvesivaraajaan ei ole.

Sähkönkulutuksen analysointia ja lämmitysmuodon valinta

Nykyään, kun rakennetaan omakotitalo, niin se rakennetaan niin, että lämmitykseen ei paljon energiaa kulu, mutta siltikin kokonaisenergiatarkastelu edellyttää lämpöpumppua. Muuten rakennuslupaa ei myönnetä. Yleisimmin asennetaan maalämpö, jonka valitsee uuteen taloon noin 55% rakentajista.

Jotenkin tämä kuulostaa ristiriitaiselta. Jos kerran ensin tehdään talo, joka ei kuluta (käytännössä) mitään, niin miksi siihen sitten maalämpö pitää laittaa? No, kai siihenkin on hyvät selitykset, jos ei järkisyitä - niin tunnesyitä sitten ainakin. Ja onhan maalämpö aina ympäristöystävällinen, vaikka se ei euromääräistä tarkastelua aina kestäisikään. Euromääräisen tarkastelunkin tietysti saa kestämään silloin, jos talo myydään ja jos maalämmön avulla saadaan hilattua kauppahintaa ylöspäin.

Oli lämmitystapa sitten ihan mikä tahansa, niin sähkönkulutuksesta se siltikin nappaa suurimman osan, ellei sitten käytetä lämmityksessä pelkkiä polttopuita tai öljyä. Meillä ainakin lämpöpumppu on se suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä. Näin ainakin olettaisin, sillä erillistä sähkönkulutusmittaria lämpöpumpulle ei ole. Sellainen olisi kuulemma hankala asentaa. Joten nyt sitten kun suurimman kuluttajan kulutustietoja ei tarkkaan tunneta, niin sähkönkulutuksen analysointi on jossain määrin arvuuttelua. Jotain sentään kuitenkin pystyy päättelemälläkin arvioimaan, ja samalla selkiyttää sitä, että miten lämmitysjärjestelmää kannattaa jatkossa kehittää. Tai miten se alun pitäen olisi pitänyt toteuttaa. Siis jos euromääräisesti asiaa tarkastellaan.

Katsoin tässä heinäkuun alkupuoliskon kulutuskäppyröitä, ja tältä ne sähköyhtiön nettipalvelussa eli Vantaan Energian Energiapeilissä näyttävät:



Sähkönkulutus 1-14.7.2017 - vuorokausikohtaiset kulutuspylväät.

Eniten sähköä on tarkastelujaksolla kulunut 6.7.2017, jolloin sitä meni 20,96 kWh vuorokaudessa. Minne se sähkö sitten meni, niin siitä minulla ei ole tarkkaa käsitystä. Vähiten sähköä kului 13.7.2017, jolloin kulutus oli 10,96 kWh. Vuorokautiset vaihtelut ovat siis prosentuaalisesti varsin suuria. Jos tilannetta katsotaan tunnin tarkkuudella, sitten sama tarkastelujakso näyttää tältä:

Sähkönkulutus 1-14.7.2017 - tuntikohtaiset kulutuspylväät.

Tässä jälkimmäisessä kaaviossa on siis selvästi nähtävissä tietty pohjakuorma, jonka alle sähkönkulutus ei mene koskaan. Lisäksi pohjakuorman päälle tulee lyhytaikaisia ja korkeita kulutuspiikkejä, jotka aiheutuvat (ainakin) lämpöpumpun käynnistymisestä. Jos katsotaan 13.7. päivän tunnit numerodatana (silloin sähköä kului vähiten), niin tältä se näyttää silloin:

Päivä	Klo	kWh
13.07.	00	0,61
13.07.	01	0,41
13.07.	02	0,32
13.07.	03	0,30
13.07.	04	0,53
13.07.	05	0,89
13.07.	06	0,28
13.07.	07	0,25
13.07.	08	0,28
13.07.	09	0,25
13.07.	10	0,29
13.07.	11	1,25
13.07.	12	0,41
13.07.	13	0,27
13.07.	14	0,29
13.07.	15	0,30
13.07.	16	0,27
13.07.	17	0,28
13.07.	18	0,27
13.07.	19	1,41
13.07.	20	0,29
13.07.	21	0,27
13.07.	22	0,78
13.07.	23	0,46

Sähkönkulutus voidaan talossa jakaa 3 osa-alueeseen esim. seuraavasti: talon lämmitys, käyttöveden lämmitys, ja kotitaloussähköt - joka kattaa erilaiset sähkölaitteet ja valaistuksen.

Nyt talon lämmitykseen tarvitaan sähköä vain 5kk vuosittain eli lokakuulta maaliskuulle. Muuna aikana lattialämmityksen kiertovesipumppu ei ole päällä. Näin ollen 13.7. kulutusluvuissa näkyy pelkästään kotitaloussähkö, ja käyttöveden lämmitys - talon lämmityksen sähkönkulutus on tuossa tarkasteluhetkessä nolla.

Ja jos pohjakuormana on 0,25 kWh per tunti, niin silloinhan tämä tarkoittaa sitä, että pohjakuorma-analyysillä kotitaloussähköt (lisättynä IV-koneen sähköllä) on vähintään tämän verran. Eli noin 8 kWh per vrk eli 8x365=2920 kWh vuosittain. Todennäköisesti kotitaloussähkö voi olla ja on vuositasolla suurempikin. Mutta ainakin 3000 kWh se on, mutta todennäköisesti se voi olla puolta suurempikin? Onhan talvikaudella valaistuskin enempi käytössä kuin heinäkuussa.

 Lisäksi heinäkuussakin vuorokausivaihtelu voi olla 10 kWh. Kai tähän on syynä sähkölaitteiden käyttö, koska lämmitystarve ei mielestäni ole vaihdellut noin paljon. Joten ehkä 6000 kWh voisi olla oikeampi luku kotitaloussähkölle eli laitesähkölle? Tämä nyt on arvuuttelua, mutta parempaakaan tietoa ei nyt ole.

Toinen tulokulma tähän samaan asiaan on laskea 7kk sähkönkäytön keskiarvo kk-tasolla maaliskuulta lokakuulle. Tämä on se aika vuodesta, jolloin lattialämmitystä ei käytetä. Näin saadaan viime vuoden toteutuneiden lukujen perusteella kuukauden keskiarvokulutukseksi 698 eli noin 700 kWh per kuukausi. Koska tänä aikana talon lämmitystä (sähköllä) ei ole ollut, niin tämä luku on silloin kotitaloussähköt + käyttöveden lämmitys yhteensä. Joka 12 kk:n ajanjaksolle laskettuna tekisi 12x 700kWh = 8400 kWh.

Nyt saatua lukua vasten kun toisaalta tiedetään, että yhden vuoden kokonaiskulutus on vakiintunut/vakiintumassa tasolle 12500 kWh/vuodessa, niin miinuslaskulla saadaan talon lämmitykseen kuluneen sähkön määrä. Se on 12500kWh - 8400kWh = 4100 kWh.

Tässä vaiheessa voidaan tehdä myös loogisuustarkistusta: Jos lämmitykseen (siis lämpöpumpulle talon lämmitystarkoituksessa) olisi mennyt 4100 kWh, ja jos ilmasta veteen lämpöpumpun hyötykerron olisi lähes 3, niin silloin talo on oikeasti kuluttanut noin 12000 kWh, plus lisättynä 5 kuutiolla polttopuita, jolloin kokonaiskulutukseksi tulee noin 17000 kWh. Se on sattumalta ihan sama luku, mikä määrä talossa sähköä kului ekana vuotena, jolloin oli suora sähkölämmitys. Eli ehkä nämä luvut sitten suuruusluokaltaan aikalailla oikeat?

Jolloin jos tarkastellaan kokonaissähkönkulutusta 3 osa-alueeseen jaettuna, se menisi ostosähkön osalta näin:

Talon lämmitys = 4.100 kWh/vuosi (11,23 kWh/vrk)
Kotitaloussähköt (sis. IV-kone) = 6.000 kWh/vuosi (16,44 kWh/vrk)
Käyttöveden lämmitys = 2.400 kWh/vuosi (6,58 kWh/vrk)
Kaikki yhteensä 12.500 kWh/vuosi (34,25 kWh/vrk)

(12500 kWh näkyy sähkömittarilla kokonaiskulutuksena. Tarkka jako 3 osa-alueeseen on edelleenkin arvuuttelua eli vain valistuneita arvauksia. Talon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen tekevät pieneksi se, että näissä näkyvä sähkö on lämpöpumpun sähkö, kun taas kotitaloussähkön laitteistot pyörivät suorasähköllä.)

Jos lämpöpumppu on suurin sähkönkäyttäjä, niin IV-kone lienee toiseksi suurin. Ja sen kulutus on tiedossa. Se on 115 wattia eli 0,115 kWh tunnissa. Eli 1007,4 kWh vuosittain. Myös joitakin muita kulutuspisteitä olen mitannut, ja ne ovat aika mitättömän pieniä. Esim. salaojapumppu käyttää sähköä 2-5 kWh kuukausittain. Riippuu paljonko sataa. Talvikuukausina autojen lämmittimet kuluttavat kk-tasolla 15 kWh. Jääkaappi ja TV kuluttavat kumpikin 10 kWh/kk. Läppärien lataamiseen kuluu 3kWh/kk. Pyykinpesukone kuluttaa 15 kWh/kk. Nämä tällaiset pistekulutukset ovat kaikki aika pieniä.

Miten nyt sitten energiankulutusta voisi jatkossa vielä pienentää?

Yksi mahdollisuus (johon on valmiiksi suunniteltu paikka seinässä ja lyhyet läpiviennit vesivaraajalle) on aurinkolämpöpaneelit, jotka tekisivät lämpimän veden kesäkaudella. Tähän investoiminen ei kuitenkaan ilmeisesti kannata, koska lämpimän käyttöveden kulutus on niin pieni, että sen pienentäminen aurinkopaneeleilla ei maksa itseään takaisin? Talvellahan lämmin käyttövesi tehtäisiin edelleenkin lämpöpumpulla, joten aurinkopaneeli ei edes nollaa tässä kohtaa kuluvan sähkön määrää. Talvikauden sähköt jäisi edelleen näkyville.

Toinen ja järkevämpi tapa voisi olla aurinkosähköpaneelit. Niillekin on paikka olemassa, sillä talon ulkokaton toinen lape kallistaa etelää kohti. Ja jos osan paneeleista laittaa merikontin katolle lähes pystyyn, ne voisi suunnata ilta-aurinkoon. Nimittäin sähkön varastointi akun avulla (hinta noin 5000€) ei kannata. Paitsi jos se akku olisikin sähköautossa, niin silloin menisi 2 kärpästä yhdellä iskulla - kesäajan ylijäämäsähkön varastointi ja kulutus hoituisi sähköauton avulla. Siihen suuntaan maailma varmasti kehittyykin koko ajan.

Nyt jos sijoittaisin 10000€ aurinkosähköpaneeleihin, niin sillä investoinnilla voisin saada vaikkapa tällaisen järjestelmän:




Aurinkosähkön tuotto (tämä laskuri linkissä = http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri )

Kesän 3 kuukauden aikana "hukkaan" menee 200 kWh/kk eli yht. 600 kWh, sillä kesän kulutus on nyt ilman suihkulähdettä ja ilman sähköautoa ollut noin 500 kwh/kk. Tämä ylläolevan laajuinenn järjestelmä tuottaisi noille kuukausille noin 700 kWh. Tällöin hukkaan (eli takaisin sähköyhtiölle ja käytännössä ilmaiseksi) palautuu 200 kWh/kk eli yht. 600 kWh kesän aikana. Omaksi hyödyksi jäisi silti noin 3700 kWh vuosittain.

Nyt jos arvioidaan sähkönkulutusta aurinkopaneelien hankkimisen jälkeen, niin se olisi luokkaa 12500-3700=8800 kWh/vuosi. Tämähän kuulostaa aika hyvältä!

Suorasähköllä talo kulutti 17000 kWh vuodessa. Alun perin piti laittaa maalämpö, joka olisi maksanut yli 20000 euroa. Ehkä sillä olisi saavutettu sama taso, eli noin 8800 kwh vuosittain? Mene ja tiedä, maalämmön "vaikutusalue" olisi kuitenkin ollut vain 11000 kWh vuosittain, sillä oletuksella että kotitaloussähkön osuus on 6000 kWh/vuosi, ja siihen maalämpö ei vaikuta. Lisäksi se maalämpöpumppu käyttää itsekin sähköä.

Mutta jos aurinkosähkö + ilmasta-veteen lämpöpumppu antaa lopputuloksena 8800 vuosikulutuksen, niin investoinnin kulu on tässä kohtaa maalämpöä selvästi pienempi, yhteensä 10000€ (aurinkopaneelit) + 8600€ (lämpöpumppu) = 18600€.

Lisäksi on huomioitava sellaiset seikat, että aurinkopaneelien käyttöikä on 40 vuotta, eikä siinä järjestelmässä ole lainkaan liikkuvia eikä kuluvia osia. Ja jälkiasennettuna siihen saa myös kotitalousvähennystä, jolloin investoinnin kulu pienenee alle 10000 euron, joka on laskurin antama oletushinta.

Summa-summarum:
Voisiko aurinkosähkö + VILP olla kustannustehokkaampi ja pitkäikäisempi järjestelmä, jos tätä verrataan esim. maalämpöön? Tai mikä sitten olisi kaikkein kustannustehokkain lämmitysjärjestelmä? Laskelmassa pitäisi huomioida myös kotitalousvähennys, sillä lopputarkastuksen saa läpi pelkällä lämpöpumpulla. Jolloin aurinkopaneelit voi asentaa myöhemminkin. Jolloin niihin saa kotitalousvähennystä. Ilmankin kotitalousvähennystä VILP+aurinkopaneelienmuodo kokonaishinta jää maalämpöpumpun alle.